Johdollinen vs. langaton ulkolämpötila-anturi – milloin valita kumpi?
Ulkoinen lämpötila-anturi – johdollinen vai langaton? Milloin valitset minkäkin?
Ulkoinen lämpötila-anturi on pieni osa, johon ei välttämättä kiinnitetä paljon huomiota lämmityksen säätöä valittaessa – ja silti juuri sen tarkkuudesta riippuu, toimiiko säädösi, kuten pitää. Jos anturi ei mittaa ulkolämpötilaa tarkasti ja luotettavasti, lämmityskattilasi ei pysty säätämään lämmitysveden lämpötilaa oikein, ja lopputuloksena huoneet voivat olla joko ylä- tai alilämmitettyjä. Jos suunnittelet uuden säädön asentamista tai vanhan anturin vaihtamista, ensimmäinen kysymys, johon sinun täytyy vastata, on: ”johdollinen vai langaton?” Tässä artikkelissa käydään molempia tyyppejä läpi perusteellisesti – teknisesti, asennuksen osalta ja käytännössä.
Mitä ulkoinen lämpötila-anturi tekee ja miksi se on tärkeä?
Ulkoinen lämpötila-anturi on lämmityksen maailmassa olennainen osa ulkolämpötilaohjattua säätöä. Ulkolämpötilaohjaus on säätöperiaate, jossa lämmityskattila ei toimi vain huonetermostaatin pyynnöstä (päälle/pois), vaan säätää jatkuvasti lämmitysveden lämpötilaa vallitsevan ulkolämpötilan mukaan. Jos ulkolämpötila laskee 5 °C, lämmityskattila nostaa veden lämpötilaa ennalta määritetyn ulkolämpötilakäyrän mukaisesti – ja päinvastoin.
Tämä on olennainen ero yksinkertaiseen kaksipistemuutossäätöön verrattuna. Tuloksena on paitsi miellyttävämpi (huoneiden lämpötila on tasaisempi, ilman vaihteluita) myös energiatehokkaampi – lämmityskattila säätää tehoaan tasaisemmin ja käynnistyy ja sammuu harvemmin. Moderneissa kondensoivissa kaasukattiloissa, jotka on mitoitettu matalille veden lämpötiloille (esimerkiksi 45–55 °C), ulkolämpötilaohjattu säätö on lähes välttämätön.
Ulkoinen lämpötila-anturi ei siis ole vain lisävaruste. Se on koko säätöalgoritmin syöttöanturi. Siksi on tärkeää, minkä tyyppisen anturin valitset ja minne sen asennat.
Anturityypit – tärkeimmät erot
Markkinoilla on pääasiassa kaksi tyyppiä ulkolämpötila-antureita: johdollinen (johtoanturi) ja langaton (radioanturi). Kummallakin on oma logiikkansa, omat etunsa ja rajoituksensa.
Johdollinen ulkolämpötila-anturi
Johdollinen anturi on passiivinen komponentti – yleisimmin NTC-termistori (Negative Temperature Coefficient), eli vastusanturi, jonka sähköinen vastus muuttuu lämpötilan muutoksen myötä. Tyypilliset arvot ovat 10 kΩ 25 °C:ssa, ja tämä pätee esimerkiksi NTC-anturisarjaan 10 kΩ, joka on tarkoitettu varastosäiliöön, mutta sama periaate pätee myös ulkoisiin antureihin. Lämmityskattila tai ohjausyksikkö mittaa vastuksen liittimistä ja laskee sen perusteella ulkolämpötilan anturin ominaiskäyrän mukaan.
Asennus on helppoa – anturi liitetään kaksijohtoisella kaapelilla lämmityskattilan tai säätölaitteen määritettyihin liittimiin. Kaapeli kulkee sisätiloista seinän läpi ulos, jossa anturi asennetaan julkisivulle. Kaapelin napaisuudella ei yleensä ole väliä (NTC-termistori on ei-polarisoitu), mutta kaapelityyppien ja johtimen maksimipituuden huomioiminen on tärkeää.
Tyypillinen esimerkki Prothermin lämmityskattiloiden kanssa yhteensopivasta johdollisesta anturista, jossa käytetään eBus-väylää, on Protherm – Ulkolämpötila-anturi (johdollinen) eBus-väylällä varustettuihin lämmityskattiloihin. Tämä anturi kommunikoi digitaalisen eBus-väylän kautta, mikä on hieman erilainen kuin pelkkä passiivinen NTC – lisätietoja tästä alla.
Langaton ulkolämpötila-anturi
Langaton anturi sisältää oman lämpötilan mittauksen (yleensä myös NTC tai digitaalinen anturi, kuten Dallas DS18B20), oman mikrokontrollerin ja radioyksikön – yleisimmin 433 MHz, 868 MHz tai 2,4 GHz taajuudella. Mitatut arvot lähetetään langattomasti vastaanottavaan yksikköön tai suoraan lämmityskattilan ohjauselektroniikkaan. Virransyöttö tapahtuu paristoilla (AA, AAA tai litium) ja niiden kesto on 1–3 vuotta lähetystaajuuden mukaan.
Langattomat anturit ovat saatavilla joko osana täydellisiä langattomia säätöjärjestelmiä (esimerkiksi järjestelmissä, joissa on langaton huonetermostaatti) tai erillisinä antureina tietyille ohjausyksiköille.
Tekniset parametrit, jotka ratkaisevat
Kaapelin pituus ja johtimen vastus kaapelisissa antureissa
Kaapelissa varustettu NTC-anturi toimii mittaamalla sähköisen vastuksen periaatteella. Kaapeli, joka yhdistää anturin lämmityskattilaan, omaa myös tietyn vastuksen (riippuu johtimen poikkipinnasta ja pituudesta). Tavallisessa kaksijohtimisessa kaapelissa, jonka poikkipinta on 0,5 mm², yhden metrin johtimen vastus on noin 0,036 Ω/m. Tämä vaikuttaa pieneltä, mutta pitkällä matkalla – esimerkiksi 20 m (mikä on realistinen omakotitalossa, jossa lämmityskattila on kellarissa ja anturi pohjoisen julkisivun puolella) – se tarkoittaa johtimen vastusta 20 × 2 × 0,036 = 1,44 Ω. Kun NTC-anturin vastus on välillä 500 Ω (lämpötilassa +30 °C) ja 30 000 Ω (lämpötilassa −20 °C), tämä on merkityksetön virhe, yleensä alle 0,2 °C. Jos poikkipinta on 0,75 mm² tai 1 mm², vaikutus on vielä pienempi.
Useimmat valmistajat (Protherm, Vaillant, Bosch, Baxi) ilmoittavat ulkoisen anturin enimmäispituudeksi 30–50 metriä, kun johtimen poikkipinta on 0,5 mm². Käytännössä 25 metrin matkat sujuvat ongelmitta. Jos matka on pidempi, suosittelen 1 mm²:n poikkipinnan omaavaa kaapelia – se on edullinen vakuutus kuin ongelmien ratkomista säädön kanssa.
Tärkeä huomio: Anturin kaapelia ei saa vetää samassa nipussa 230 V:n voimajohtojen kanssa (laitteiden virtajohdot, valaistus). Voimajohtojen sähkömagneettinen häiriö indusoituu signaalijohtoon ja lämmityskattila lukee virheellisiä lämpötila-arvoja. Olen nähnyt asennuksia, joissa anturi oli kunnossa, mutta kaapeli oli kytketty valaistuksen johtoon – tuloksena oli satunnaisia virheitä, joita on vaikea havaita.
Langaton anturi – kantama, häiriöt ja taajuusalue
Langattomat anturit toimivat yleensä 433 MHz:n tai 868 MHz:n taajuuksilla. 868 MHz:n taajuusalue on Euroopassa varattu pienvirtaisten laitteiden (SRD – Short Range Devices) käyttöön ja on yleensä vähemmän häiriöalttiita kuin 433 MHz, jossa toimii paljon erilaisia laitteita (kaukosäätimet, hälyttimet, sääasemat). Uudemmat järjestelmät käyttävät 2,4 GHz:n taajuutta (ZigBee, Z-Wave), mikä tuo lisää mahdollisuuksia, mutta myös suurempia häiriöitä Wi-Fi-verkoista.
Ilmoitettu kantama avoimessa tilassa on yleensä 100–300 metriä. Todellisissa olosuhteissa (useita tiukkoja seiniä, betonikattoja, metallisia ovikehyksiä) kannattaa varautua 20–50 metriin. Omakotitalossa tämä yleensä riittää – anturi julkisivulla ja vastaanotin lämmityskattilan lähellä ovat yleensä 5–15 metrin päässä toisistaan linnuntietä.
Ongelmia esiintyy vanhoissa taloissa, joissa on paksuja kiviseinämiä (paksuus 60–80 cm), taloissa, joissa on metallieristys (alumiinifolio lämmöneristysjärjestelmässä) tai jos anturin ja vastaanottimen välissä on metallinen lämpöpatteri tai kaasukattila. Tällaisissa tapauksissa signaali voi olla epävakaa ja lämmityskattilan ohjausyksikkö menettää ajoittain yhteyden anturiin.
Yhteensopivuus tietyn lämmityskattilan ja säädön kanssa
Tämä on käytännössä tärkein tekijä. Kaikki ulkolämpötila-anturit eivät ole yhteensopivia kaikkien lämmityskattiloiden kanssa. Valmistajat, kuten Protherm ja Vaillant, omaavat omat ekosysteeminä:
- Protherm eBus-väylällä – Panther-, Leopard- ja Tiger-sarjan lämmityskattilat (uudemmat versiot) kommunikoivat digitaalisen eBus-väylän kautta. Näille lämmityskattiloille on tarkoitettu Protherm – Ulkolämpötila-anturi (kaapelilla) eBus-väylällä varustettuihin lämmityskattiloihin. Tämä anturi ei ole pelkästään passiivinen NTC – se sisältää myös elektroniikkaa eBus-protokollan mukaisen tiedonsiirron mahdollistamiseksi, eikä sitä voida korvata millä tahansa NTC-anturilla.
- Protherm Thermolink -säätölaitteet – Protherm Thermolink B ja Protherm Thermolink LUX -säätölaitteissa on omat tulot ulkolämpötila-anturille ja omat algoritmit ulkolämpötilan mukaan säädettävälle lämmitykselle. Thermolink LUX tarjoaa esimerkiksi edistyneempiä asetuksia ulkolämpötilan mukaan säädettävälle lämmityskäyrälle ja suoran näkymän ulkolämpötilalle näytöllä.
- Vaillant VRT 50 – Vaillant VRT 50 on huonetermostaatti, johon voidaan liittää ulkolämpötila-anturi (tietyissä kokoonpanoissa ja ohjelmistoversioissa). Vaillantilla on muita tuotteita täydelliseen ulkolämpötilan mukaan säädettävään lämmitykseen (VRC-sarja), mutta VRT 50 yhdessä ulkolämpötila-anturin kanssa tarjoaa peruskompensoinnin ulkolämpötilan mukaan.
Lue lisää eri säätölaitteiden eroista ja niiden yhteensopivuudesta lämmityskattiloiden kanssa artikkelista Protherm Thermolink B, P, RC, LUX – erot ja mikä sopii lämmityskattilaasi tai aiheesta Mitä on eBus-väylä ja miksi yhteensopivuus säätölaitteen ja lämmityskattilan välillä on tärkeää.
Minne ja miten ulkolämpötila-anturi sijoitetaan
Anturin sijoituspaikalla on yhtä suuri vaikutus mittauksen tarkkuuteen kuin anturin tyypillä. Kultaiset säännöt ovat seuraavat:
- Pohjoinen tai koillinen julkisivu – anturin tulee olla suojattu suoralta auringonvalolta. Etelässä tai lännessä aurinko lämmittäisi sitä talvipäivänä, mikä aiheuttaisi sen, että säätö luulee ulkolämpötilan olevan korkeampi kuin se todellisuudessa on – ja lämmityskattila vähentäisi tehoa juuri silloin, kun sitä tarvitaan.
- Korkeus 2–3 metriä maanpinnasta – jotta se välttyisi suoralta kosketukselta lumeen, maasta heijastuvalta lämmöltä (laatoitus, metallilevy) ja vandalismilta.
- Ei lähellä lämmityskattilan pakoputkea tai ilmastointia – lämmityskattilan kuuma pakoputki voi vaikuttaa mittaukseen 5–10 °C:llä. Tämä on olennainen virhe.
- Pienen katoksen tai ulkonevan muurin alla – suoja sateelta ja suoralta auringonvalolta.
- Vähintään 1 metri ikkunasta – ikkunasta karkaava lämpö voi vaikuttaa mittaukseen.
Sekä kaapelisille että langattomille antureille pätevät samat sijoitussäännöt. Yksityiskohtaisemmat ohjeet löydät aiheesta Ulkolämpötila-anturin asennus ja säätö ulkolämpötilan mukaan säädettävää lämmitystä varten.
Käytännön tilanteita: Milloin valita johdollinen anturi
Useista asennuksista, jotka olen nähnyt, johdollinen anturi on oikea valinta seuraavissa tilanteissa:
Uudisrakennus tai suurempi remontti, jossa seinät ovat helposti saatavilla
Jos rakennat uutta tai teet suurempaa remonttia ja seinät ovat auki tai niitä ollaan vasta rappaamassa – johtojen vetäminen kaksijohtimiseen ulkoiseen anturiin on helppoa ja kestää vain puoli tuntia ja muutaman euron johtoa. Johto asennetaan seinään, ja lopputulos on siisti, ilman näkyviä johtoja ja ilman paristojen vaihtoa koko järjestelmän käyttöiän aikana. Tämä on klassinen tapaus, jossa langaton ratkaisu ei yksinkertaisesti ole taloudellinen eikä teknisesti järkevä.
Uudisrakennuksessa omakotitaloon, jossa lämmityskattila on kellarissa ja anturi pohjoisjulkisivulla, johtojen pituus on yleensä 8–15 metriä. 10 metriä 2 × 0,75 mm² suojattua johtoa maksaa 3–4 euroa. Verrattuna langattomaan moduuliin, jonka hinta on 40–80 euroa ja paristoihin vuosittain – vastaus on selvä.
Vanha talo, jossa johdon saa helposti vedettyä putken läpi
Jopa olemassaolevissa taloissa johdollinen ratkaisu on mahdollinen, jos johdon saa vedettyä teknisten tilojen kautta – lämmityskattilahuone, kellari, yläpohja, tekninen akseli. Kokenut asentaja osaa vetää johdon tällaisessa talossa ilman seinien purkamista, vain olemassa olevien aukkojen ja listojen kautta.
Lämmityskattila, jossa on suora sisääntulo NTC-anturille
Monissa lämmityskattiloissa (erityisesti vanhemmissa) on suoraan piirilevyllä kaksi liitintä ulkoiselle NTC-anturille – ilman mitään radiotekniikkaa. Tässä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin johdollinen anturi. Tällaiset lämmityskattilat eivät odota protokollaa, vaan ne mittaavat vain vastuksen liittimissä.
Ympäristö, jossa on mahdollista radiosignaalin häiriintymistä
Teollisuusrakennukset, talot lähetysasemien lähellä, rakennukset, joissa on paljon elektroniikkaa (palvelimet, puoliammattimaiset kotistudiot) – näissä olosuhteissa langaton anturi on riskialttiimpi. Johto on immuuni häiriöille (olettaen, että se kulkee erillään virtajohtojen kanssa).
Käytännön tilanteita: Milloin valita langaton anturi
Olemassa oleva talo, jossa johtojen vetäminen ei ole mahdollista
Tämä on yleisin syy, miksi asiakkaat valitsevat langattoman ratkaisun. Talo on valmis, seinät rappattuja, verhoiltu, julkisivu lämpöeristetty. Johdon vetäminen tarkoittaisi rappauksen purkamista, poraamista eristykseen, tiivistämistä ja maalausta. Työn ja korjausten kustannukset ylittävät nopeasti langattoman moduulin hinnan. Tällaisissa tapauksissa langaton anturi on taloudellisesti perusteltu.
Vuokrattu asunto tai kohde
Jos et halua tehdä rakennusmuutoksia vuokrattuun kiinteistöön, langaton anturi on luonnollinen ratkaisu. Asenna se ruuveilla tai jopa kaksipuolisella teipillä (joissakin malleissa) ja ota se mukaasi muuttaessasi.
Historialliset rakennukset ja suojellut kohteet
Rakennuksissa, joissa jokainen poraus vaatii monumenttiviranomaisten suostumuksen, langaton anturi on usein ainoa todellinen tapa liittää ulkomittaus ilman kohteeseen puuttumista.
Väliaikaiset tai kausiluonteiset ratkaisut
Mökki, jota lämmität vain talvella ja tarvitset nopeasti toimivan säädön? Langaton anturi on asennettu 20 minuutissa. Ei porausta, ei johtoa seinän läpi.
Yhteensopivuus, eBus ja alkuperäiset säädöt
Tärkeä asia, jonka monet asiakkaat jättävät huomiotta: jokainen ulkolämpötila-anturi ei ole yhteensopiva jokaisen säädön kanssa, eikä jokaista NTC-anturia voi vain kytkeä moderniin lämmityskattilaan, jossa on digitaalinen väylä. Protherm ja Vaillant ovat kehittäneet omat kommunikaatioprotokollansa, ja eBus on yleisin alusta näillä merkeillä.
Lämmityskattiloissa, joissa on eBus-väylä (esim. Protherm Panther, Leopard tai Vaillant ecoTEC), ulkolämpötilan tietoa ei yleensä välitetä vain passiivisen NTC-tulon kautta, vaan digitaalisen kommunikaation kautta. Säätö (esim. Protherm Thermolink B) tai ulkolämpötila-anturi (esim. Protherm – Ulkolämpötila-anturi (johdollinen) lämmityskattiloille, joissa on eBus-väylä) kommunikoi lämmityskattilan kanssa eBusin kautta ja lämmityskattila laskee ekvitermisen veden lämpötilan näistä tiedoista.
Jos asennat muun, ei-alkuperäisen anturin, jolla on erilainen NTC-ominaisuus (esim. arvo 4,7 kΩ tai 12 kΩ 25 °C:ssa), lämmityskattila mittaa jotain, mutta arvot ovat epätarkkoja tai järjestelmä ilmoittaa virheen ja ekvitermia ei toimi ollenkaan. Siksi alkuperäisten komponenttien käyttö näissä järjestelmissä on todella suositeltavaa – se ei ole vain valmistajien markkinointiväite, vaan tekninen tosiasia.
Lisätietoja tästä aiheesta löydät artikkeleista Mikä on eBus-väylä ja miksi yhteensopivuus lämmityskattilan ja säädön välillä on tärkeää ja Miten valitset alkuperäisen säädön Protherm- tai Vaillant-lämmityskattilalle.
Huolto ja pitkäaikainen luotettavuus
Johdollinen anturi – käytännössä huoltovapaa
Oikein asennettu johdollinen NTC-anturi julkisivulla kestää 10–20 vuotta ilman mitään toimenpiteitä. Ainoa ”huolto” on visuaalinen tarkastus muutaman vuoden välein – tarkista, että anturin kotelo ei ole vahingoittunut, että siihen ei pääse vettä räystäistä tai että ympäristössä ei ole tapahtunut muutoksia (uusi lisärakennus, poistoilman sijainnin muutos). NTC-vastukset ovat erittäin luotettavia passiivisia komponentteja, jotka eivät sisällä liikkuvia tai sähköisesti aktiivisia osia.
Joskus johtava anturi kuitenkin hajoaa, ja se ilmenee yleensä johtimen katkeamisena (mekaaninen vaurio) tai liittimien hapettumisena. Lämmityskattila näyttää yleensä virhekoodin (F/E-sarjan virheet Protherm/Vaillant -malleissa), ja ongelman tunnistaminen on suoraviivaista – ohmmittari, muutama minuutti ja ongelma on diagnosoitu. Lisätietoja diagnosoinnista löydät aiheesta Lämminvesivaraajan lämpötila-anturi – mikä se on ja milloin se on vaihdettava.
Langaton anturi – huomioi paristot ja ohjelmisto
Langaton anturi vaatii säännöllistä paristojen tilan tarkkailua. Useimmat modernit moduulit ilmoittavat pariston tyhjenemisestä (säätölaitteen näytöllä tai LED-ilmaisimella), mutta kaikki eivät. Jos paristo loppuu tammikuussa −15 °C:ssa, lämmityskattila menettää ulkolämpötulon ja siirtyy joko hätätilaan (kiinteä vesilämpötila) tai alkaa näyttää virhettä. Tämän seurauksena talo voi ylikuumentua tai alijäähtyä, kunnes huomaat sen.
Toinen näkökulma on ohjelmistopäivitykset. Joissakin moderneissa järjestelmissä (erityisesti Z-Wave tai ZigBee) keskusyksikön päivitys voi vaikuttaa yhteensopivuuteen vanhempien antureiden kanssa. Tämä ei ole ongelma klassisissa yksisuuntaisissa langattomissa antureissa (433/868 MHz kiinteällä protokollalla), mutta älykotijärjestelmissä se on todellisuutta.
Taloudellinen arviointi: asennuksen ja käytön kustannukset
Verrataan todellisia kustannuksia tyypilliselle omakotitalolle:
| Erikoiskohta | Johdollinen anturi | Langaton anturi |
|---|---|---|
| Anturin hinta | 10–35 € | 40–100 € |
| Kaapeli ja putket (uudisrakennus) | 3–8 € | 0 € |
| Asennustyö (uudisrakennus) | 30–50 € | 15–25 € |
| Asennustyö (vanha rakennus) | 80–200 € (+ purkutyöt) | 15–25 € |
| Vuosittaiset paristokustannukset | 0 € | 3–8 €/vuosi |
| Kokonaiskustannukset 10 vuodelle (uudisrakennus) | 43–93 € | 85–205 € |
| Kokonaiskustannukset 10 vuodelle (vanha rakennus) | 123–293 € | 85–205 € |
Taulukosta näkyy, että johdollinen ratkaisu on edullisempi uudisrakennuksessa. Vanhoissa rakennuksissa, joissa johtojen vetäminen tarkoittaa rakennustöitä, taloudellinen tilanne kääntyy ja langaton anturi on edullisempi. Toki nämä ovat suuntaa-antavia lukuja – kaapelin reitti, anturin tyyppi ja asennusmiesten tuntipalkka vaihtelevat.
Yleiset virheet ulkoisen anturin asennuksessa
Käytännössä näkee useita virheitä, jotka toistuvat:
- Anturi eteläseinällä – yleisin virhe käytännössä. Asiakas mittasi lämpötilan etelässä, koska siellä on parveke ja se oli kätevä paikka. Tulos: aurinkoisina talvipäivinä säätölaite luulee, että ulkona on 8–12 °C lämpimämpää, lämmityskattila alilämmittää, aamulla huoneet ovat kylmiä.
- Anturin johto vedettynä yhdessä 230V virtajohdon kanssa – induktio aiheuttaa mittausvirheen. Lämmityskattila lukee arvoja, jotka ovat fyysisesti järkettömiä (esim. −45 °C yöllä ja +60 °C päivällä).
- Anturi metallikaton alla ilman tuuletusta – metalli lämpenee auringossa, lämpötila sen alla on 15–20 °C korkeampi kuin ulkolämpötila.
- Langaton anturi metallikotelossa tai metallisen suojuksen takana – signaali estyy. Tulos: katkonaisia yhteyshäiriöitä, lämmityskattilan virheilmoituksia.
- Lämminvesivaraajan NTC-anturin sekoittaminen ulkoiseen anturiin – molemmat voivat olla NTC 10 kΩ, mutta niillä on erilaiset lämpötila-alueet ja suojakotelot. Lämminvesivaraajan NTC (kuten NTC-anturisarja lämminvesivaraajaan 10 kΩ) ei ole suunniteltu ulko-olosuhteisiin (pakkanen, sade, UV-säteily).
Integrointi monimutkaisiin säätöjärjestelmiin
Jos suunnittelet monimutkaisempaa järjestelmää – esimerkiksi säätöä, joka kattaa sekä lämmityksen että lämminvesivaraajan lämmityksen, useiden lämmityspiirien hallinnan tai integroinnin älykotijärjestelmään – ulkolämpötila-anturin valinta on osa laajempaa päätöstä koko säätöarkkitehtuurista.
Esimerkiksi Protherm Thermolink LUX -säätölaite mahdollistaa ulkolämpötilan näyttämisen näytöllä ja edistyneen ekvitermisen käyrän asetuksen – mutta sen on oltava yhdistettynä yhteensopivaan ulkoiseen anturiin ja yhteensopivaan lämmityskattilaan eBus-väylällä. Jos asennat tällaiseen järjestelmään halvan yleisanturin, säätölaite ei välttämättä näytä ulkolämpötilaa ollenkaan tai näyttää sen väärin.
Lisätietoja termostaattien ja säätölaitteiden yhteensopivuudesta löydät aiheesta Huonetermostaatti vs. ulkolämpötilaohjattu säätö – mikä on parempi lämmityskattilallesi.
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Voinko liittää minkä tahansa NTC 10 kΩ anturin ulkoiseksi anturiksi Protherm Panther -lämmityskattilaani?
Se riippuu lämmityskattilan versiosta. Vanhemmissa lämmityskattiloissa, joissa ei ole eBus-väylää, on todella vain passiivinen NTC-tulo ja useimmat 10 kΩ NTC-anturit 25 °C:ssa toimivat – mutta suosittelen anturin ominaisuuksien tarkistamista lämmityskattilan teknisestä dokumentaatiosta. Uudemmissa lämmityskattiloissa, joissa on eBus, käytetään digitaalista tiedonsiirtoa ja alkuperäinen Protherm-anturi on niille välttämätön. Varmistaaksesi oikean toiminnan, valitse alkuperäinen Protherm – Ulkolämpötila-anturi (johdollinen) lämmityskattiloille, joissa on eBus-väylä.
Mikä on ulkoisen anturin johtimen maksimipituus?
Useimmat valmistajat ilmoittavat maksimipituudeksi 30–50 metriä, kun johtimen poikkipinta on 0,5 mm². Jos johtimen pituus on yli 20 metriä, suosittelen käyttämään 2 × 0,75 mm² tai 2 × 1,0 mm² johtoa. On myös tärkeää vetää johto erillään 230V virtajohdoista – ihanteellisesti erillisessä suojaputkessa tai sähköasennusväylässä. Johtimen vastuksen aiheuttama mittausvirhe on yleisillä johtopituuksilla alle 0,5 °C, mikä on merkityksetön.
Langaton anturini katkaisee yhteyden ajoittain – mitä tarkistan ensimmäisenä?
Ensimmäiset vaiheet: (1) tarkista paristojen tila – heikko paristo aiheuttaa epävakaan yhteyden ennen kuin se tyhjenee kokonaan; (2) tarkista, ettei anturin ja vastaanottimen välissä ole metalliesineitä (patteri, metallinen kotelo), jotka estävät signaalin; (3) yritä siirtää vastaanotin (säätölaite) väliaikaisesti lähemmäs anturia ja tarkista, vakautuuko yhteys; (4) jos talossa on useita 433 MHz -laitteita (kaukosäätimiä, sääasemia, hälytyksiä), voi esiintyä häiriöitä – ratkaisuna on siirtyminen järjestelmään, joka toimii 868 MHz:llä. Lisää vinkkejä löydät aiheesta Protherm- ja Vaillant-säätölaitteiden ja termostaattien yleiset ongelmat – syyt ja ratkaisut.
Sopiiiko langaton ulkosensori mökille, jossa olet vain viikonloppuisin?
Kyllä, langaton sensori on tässä tilanteessa täysin järkevä valinta – nopea asennus, ei poraamista, helppo irrottaa sesongin päätyttyä. Huomioi kuitenkin paristojen kesto ja vaihda paristot ennaltaehkäisevästi ennen talven tuloa, riippumatta pariston tilailmoituksesta. Jätettynä ilman jatkuvaa valvontaa, sensorin toimimattomuus pakkasella voi aiheuttaa putkien jäätymistä. Harkitse myös sensoria, joka lähettää automaattisen hälytyksen puhelimeesi (jos järjestelmäsi tukee älykkäitä ilmoituksia).
Tarvitsenko ulkosensorin jokaiselle lämmityksen säätölaitteelle, vai riittääkö yksi koko talolle?
Yksi ulkosensori riittää koko talolle, jos sinulla on yksi lämmityskattila ja yksi ulkolämpötilaohjattu säätö – sensori mittaa ulkolämpötilaa, joka on koko kiinteistölle sama, ja säätö muuttaa lämmitysveden lämpötilaa sen mukaan. Poikkeuksena ovat talot, joissa on useita itsenäisiä lämmityspiirejä eri julkisivuilla, jolloin toinen sensori voidaan asentaa tarkemman säädön saavuttamiseksi kyseisellä alueella. Tavallisessa omakotitalossa tai asunnossa yksi oikein sijoitettu sensori pohjois- tai luoteisseinälle, suojattuna suoralta auringolta ja lämmönlähteiltä, riittää hyvin.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?
Etkö tiedä mikä ratkaisu sopii sinulle parhaiten, vai tarvitsetko apua kodin lämmitykseen liittyvässä ongelmassa? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.
