Johdollinen vai langaton lämmityskattilan säätö – molempien ratkaisujen edut ja haitat
Johdotettu vai langaton lämmityksen säätölaite – johdanto aiheeseen
Kun asiakas tulee myymälään tai soittaa ja kysyy, minkälaisen säätölaitteen hän ostaisi kaasukattilaansa, hän kysyy lähes aina myös: „Kannattaako langaton vai perinteinen johdotettu?” Näennäisen yksinkertainen kysymys – käytännössä vasta riippuu monista tekijöistä, joita useimmat eivät tule ajatelleeksi. Rakennuksen tyyppi, rakenteellinen tilanne, putkiston ikä, yhteensopivuus kattilan kanssa, budjetti, mutta myös se, kuka kotitaloudessa yleensä käyttää termostaattia.
Tässä artikkelissa pyrimme antamaan kattavan vastauksen ilman tarpeetonta yksinkertaistamista. Käymme läpi molemmat säätölaitetyypit teknisesti syvällisesti, vertaamme niitä asennuksen, luotettavuuden, tiedonsiirtoprotokollan ja pitkäaikaisen käytön näkökulmasta. Ja missä se on järkevää, näytämme myös konkreettisia esimerkkejä käytännöstä – koska tässä segmentissä „se riippuu tilanteesta” on todella totta, ei tekosyy.
Mitä lämmityksen säätölaite tekee – perusasiat ennen vertailua
Ennen kuin vertaamme johtoja ja langattomia ratkaisuja, on tärkeää ymmärtää, mitä säätölaite oikeastaan tekee. Yksinkertaistaen: anturi mittaa huoneen (tai ulko-, tai lämminvesivaraajan – tyypin mukaan) lämpötilaa ja vertaa sitä haluttuun lämpötilaan. Sen jälkeen se käynnistää tai sammuttaa kattilan, tai säätää sen tehoa.
Yksinkertaisissa kytkinmalleissa kommunikointi kattilan kanssa on puhtaasti sähköistä – kosketin sulkeutuu tai aukeaa, ja kattila tulkitsee sen „lämmitä” tai „älä lämmitä”. Älykkäissä säätölaitteissa, joissa on digitaalinen väylä (esim. eBus Vaillant- ja Protherm-kattiloissa), kommunikointi on kaksisuuntaista – säätölaite ei vain anna ohjeita, vaan myös lukee kattilan tilaa, virheilmoituksia, nykyiset lämpötilat ja säätää tehoa suoraan.
Tämä erottelu – kytkinyhteys vastaan digitaalinen väylä – on tärkeä myös valittaessa johdollista tai langatonta ratkaisua. Langattomat säätölaitteet toimivat historiallisesti vain kytkinyhteydellä, mutta tänä päivänä on olemassa myös langattomia ratkaisuja väyläyhteydellä. Käsittelemme tätä tarkemmin artikkelissa eBus-väylä kattiloissa – miten se toimii ja miksi anturin tyyppi on tärkeä.
Johdotettu säätölaite – miten se toimii ja mitä siltä voi odottaa
Johdotettu säätölaite on yhdistetty kattilaan fyysisellä kaapelilla – tyypillisesti kahden tai kolmen johtimen johtimella, väyläyhteydessä myös kahden johtimen johtimella digitaalisella signaalilla. Se asennetaan yleensä suoraan seinälle oleskeluhuoneeseen tai eteiseen, joskus myös muuhun referenssihuoneeseen, ja kaapeli vedetään jakorasiaan tai suoraan kattilaan.
Johdotetun säätölaitteen kytkentätyypit
Käytännössä törmäämme kahteen pääasialliseen kytkentätapaan:
- Kytkinyhteys (PÄÄLLE/POIS): Säätölaite toimii kytkimenä – saavuttaessaan minimilämpötilan kosketin sulkeutuu ja kattila käynnistyy, saavuttaessaan maksimilämpötilan kosketin aukeaa ja kattila sammuu. Tämä ratkaisu on yksinkertainen, halpa ja yhteensopiva lähes minkä tahansa kattilan kanssa. Haittana on, että kattila toimii täydellä teholla, ilman säätöä.
- Väyläyhteys (eBus, OpenTherm ja muut): Säätölaite kommunikoi kattilan kanssa digitaalisesti. Kattila saa paitsi komennon „lämmitä/älä lämmitä”, myös tiedon halutusta lähtötehosta, nykyisestä huonelämpötilasta, käyttötilasta ja niin edelleen. Kattila voi säätää tehoa, mikä kondensaatiokattiloissa merkittävästi parantaa energiatehokkuutta.
Esimerkki laadukkaasta johdotetusta säätölaitteesta Vaillant-kattiloille on Vaillant VRT 50 – viikon ohjelmoitava termostaatti, jossa on helppo käyttää, ja se kytketään AT-liittimien kautta (ilman eBusia) tai väyläliitännän kautta kattilan mallin mukaan. Protherm-kattiloille taas on mielenkiintoinen Protherm Thermolink B, joka kommunikoi eBus-väylän kautta ja tarjoaa huomattavasti korkeamman tason integraatiota kattilan kanssa.
Johdotetun säätölaitteen edut
- Absoluuttinen signaalin luotettavuus: Fyysinen yhteys ei katkea, se ei ole herkkä häiriöille, seinille, etäisyydelle tai naapureille. Kun kytketty, se toimii virheettömästi vuosikymmeniä.
- Ei tarvitse paristoja: Useimmat johdotetut säätölaitteet saa virtansa suoraan kattilasta (5 V tai 12 V DC väyläjohtimien kautta) tai verkkovirrasta. Ei huolta tyhjistä paristoista yöllä pakkasella.
- Parempi integraatio kattilan kanssa: Täysimittainen väyläkommunikointi (eBus, OpenTherm) on vakiona saatavilla juuri kaapelin kautta. Säätölaite osaa lukea virhekoodeja, asettaa ulkolämpötilaohjattuja säätöjä, hallita lämpimän veden lämpötilaa ja niin edelleen.
- Alhaisempi hinta yksinkertaisissa asennuksissa: Jos kaapeli on saatavilla tai asennus tehdään remontin yhteydessä, johdotettu säätölaite on halvempi kuin vastaava langaton ratkaisu.
- Yhteensopivuus ulkoisen anturin kanssa: Ulkolämpötilaohjattu säätö vaatii ulkoisen lämpötila-anturin, joka kytketään aina kaapelilla. Esimerkiksi Protherm – Ulkolämpötila-anturi (kaapelilla) eBus-väylällä varustettuihin kattiloihin kytketään helposti kattilaan ja mahdollistaa täysimittaisen ulkolämpötilaohjatun toiminnan. Lisätietoja tästä anturityypistä löydät artikkelista Ulkolämpötila-anturin asennus – minne se sijoitetaan ja miten se kytketään.
Johdotetun säätimen haitat
- Johdotus on ongelma valmiissa seinissä: Jos asunto tai talo on jo täysin valmis ja seinät ovat rappattuja, uuden johdon vetäminen on kallista ja vaivalloista. Tarvitaan uria, maalausta ja joskus myös isännöitsijältä lupa.
- Kiinteä sijainti: Säätin roikkuu yhdessä paikassa eikä sitä voi siirtää. Jos pohjaratkaiselma muuttuu myöhemmin (huonekalujen siirto, laajennus, viitehuoneen vaihto), muutos on hankala.
- Estetiikka: Johto seinällä on monille asiakkaille esteettinen ongelma, erityisesti sisätiloissa, joissa painotetaan puhtasta designia.
Langaton säätö – periaate, tyypit ja mahdollisuudet
Langaton säätö (termostaatti) välittää signaalin huoneen yksikön ja vastaanottimen (gateway) välillä radioyhteyden avulla. Useimmat saatavilla olevat ratkaisut toimivat 433 MHz:n tai 868 MHz:n taajuudella, ja uudemmat järjestelmät käyttävät Zigbee-, Z-Wave-, Wi-Fi- tai valmistajan omia protokollia.
Miten langaton järjestelmä toimii käytännössä
Langattoman termostaatin perussetti koostuu kahdesta osasta: huoneyksiköstä (paristoilla toimiva tai adapterilla varustettu) ja vastaanottimesta (receiver/relay), joka asennetaan lämmityskattilan lähelle ja kytketään siihen fyysisesti – joko perinteisellä kytkinliitännällä tai väyläjohtojen kautta. Huoneyksikkö lähettää radiofrekvenssisignaalin, jossa on tietoa halutusta lämpötilasta ja nykyisestä lämpötilasta, ja vastaanotin kääntää sen lämmityskattilalle annetuksi ohjeeksi.
Jotkut järjestelmät (esim. Protherm Thermolink -sarjan tuotteet) tarjoavat myös version, jossa tiedonsiirto huoneanturin ja lämmityskattilan välillä on langaton, mutta lämmityskattila toimii edelleen täydellisellä väyläintegraatiolla. Protherm Thermolink LUX on esimerkki huippuluokan ohjelmoitavasta säätimestä, jossa on värillinen kosketusnäyttö, ja se voidaan yhdistää langattomaan anturiin tai kytkeä kaapelilla asennusolosuhteiden mukaan.
Langattoman säätimen edut
- Ei johtoja: Suurin käytännön etu. Valmiissa asunnossa tai remontoitussa kodissa, jossa johtoja ei ole vedetty, langaton säätö on ainoa järkevä ratkaisu ilman purkutöitä.
- Joustava sijoitus: Huoneyksikön voi sijoittaa minne tahansa – siirtää toiseen huoneeseen, kuljettaa mukana, siirtää väliaikaisesti. Tämä on hyödyllistä esimerkiksi väliaikaisissa muutoksissa kotona tai vuokra-asunnossa.
- Nopea asennus: Vastaanotin asennetaan lämmityskattilan lähelle, huoneyksikkö ripustetaan seinälle tai asetetaan hyllylle. Koko asennus vie kymmeniä minuutteja.
- Nykyaikaiset ominaisuudet: Monissa langattomissa järjestelmissä on tänä päivänä Wi-Fi-moduuli, älypuhelinsovellus, integrointi Google Homeen tai Amazon Alexaan, geofencing, ikkunan avausilmaisin ja vastaavaa.
- Sopii vuokra-asuntoihin: Koska ne eivät vaadi rakenteellisia muutoksia, ne ovat ihanteellisia vuokralaisille tai tilanteisiin, joissa omistaja ei halua tehdä pysyviä muutoksia.
Langattoman säätimen haitat
- Riippuvuus paristoista: Huoneyksikkö toimii paristoilla, jotka on vaihdettava säännöllisesti (tyypillisesti 1–2 vuoden välein). Jos paristot loppuvat viikonloppuna, lämmityskattila lakkaa reagoimasta – ja se ei ole miellyttävä tilanne talvella.
- Signaalin häiriöt: Paksu betoniseinä, raudoitus, metalliset väliseinät tai mikroaaltouuni voivat heikentää tai katkaista signaalin. Paneelitaloissa, joissa on paksut rautabetoniseinät, kohtaamme katkoksia jopa 5–8 metrin etäisyydellä.
- Rajoitettu integrointi lämmityskattilaan: Useimmat edullisemmat langattomat ratkaisut toimivat vain kytkinliitännällä. Tämä tarkoittaa, että lämmityskattila ei voi moduloida tehoa, ei saa tietoja huonelämpötilasta väylän kautta eikä voi näyttää säätimen virhetiloja. Tämä haitta poistuu järjestelmissä, joissa on langaton tukiasema ja väylävastaanotin – mutta se on kalliimpi ratkaisu.
- Korkeampi hinta monimutkaisissa järjestelmissä: Jos haluat langattoman termostaatin täydellisellä integroinnilla eBusiin, maksat huomattavasti enemmän kuin vastaavasta johdotetusta säätimestä. Peruslangaton kytkintermostaatti on halpa, mutta toiminnallisesti rajoitettu.
- Mahdolliset tietoturvariskit Wi-Fi-järjestelmissä: Internetiin yhdistetyt säätimet ovat teoriassa alttiita kyberhyökkäyksille tai valmistajan pilvipalvelun häiriöille. Se ei ole yleinen ongelma, mutta kaupallisissa kohteissa se on otettava vakavasti.
Konkreettisia tilanteita käytännössä – milloin valitset minkä tyyppisen termostaatin
Olemme vuosien varrella huomanneet, että useimmat asiakkaat sijoittuvat muutamiin tyypillisiin tilanteisiin. Tässä niistä katsaus ja suositukset:
Tilanne 1: Uudisrakennus tai laaja remontti
Tässä tapauksessa johdollinen termostaatti on selkeä valinta. Jos seinät ovat auki ja sähköasennus tehdään uudelleen, on täysin luonnollista suunnitella projektiin myös johdotus termostaattia varten. Johdon ja asennuksen hinta on pieni osa koko remontin kustannuksista, ja saat luotettavimman ratkaisun täydellisellä integraatiolla. Suosittelemme suoraan suunnittelemaan eBus-väylän ja valitsemaan termostaatin, joka sitä käyttää – esimerkiksi Protherm Thermolink B Protherm-lämmityskattiloille tai Vaillant VRT 50 Vaillant-lämmityskattiloille.
Tilanne 2: Valmis asunto ilman johdotusta, rappaus seinissä
Tässä langaton termostaatti on yleisin ja järkevin valinta. Et halua kytkeä johtoja seinään, ja langaton termostaatti vaatii vain vastaanottimen asennuksen lämmityskattilan läheisyyteen (jossa johto yleensä on) ja huonetermostaatin kiinnittämisen seinälle. Jos kyseessä on kerrostalo paksuilla seinillä, on tärkeää tarkistaa signaalin kantama – ihanteellisesti vähintään 15–20 metriä yhdellä väliseinällä varalla.
Tilanne 3: Vanha talo näkyvillä listoilla
Yllättäen vanhoissa taloissa puulattioilla ja rappausseinillä on joskus helpompi vetää johto koristelistan sisällä lattian rajassa tai lattialistoissa. Jos asiakas hyväksyy listan, johdollinen ratkaisu on edullisempi ja luotettavampi kuin langaton vaihtoehto.
Tilanne 4: Loma-asunto tai mökki
Tässä langaton termostaatti Wi-Fi-yhteydellä ja etäohjauksella sovelluksen kautta on ehdoton voittaja. Haluat tietää lämpötilan mökillä, käynnistää lämmityksen tunnin ennen saapumista ja seurata kulutusta myös etänä. Johdollinen termostaatti ei pysty tähän ilman lisäelektroniikkaa. Lisäksi loma-asunnossa ei ole yhtä suuria vaatimuksia luotettavuudelle – signaalin katkeaminen mökillä ei ole yhtä katastrofaalinen kuin pysyvästi asutussa talossa tammikuussa.
Tilanne 5: Vuokra-asunto
Selkeästi langaton termostaatti. Vuokralainen ei voi tehdä rakennusmuutoksia, eikä vuokranantaja halua jättää vakuutta johtojen purkamiselle. Paristokäyttöinen termostaatti asennetaan 20 minuutissa ja poistetaan jälkiä jättämättä muuton yhteydessä.
Ulkolämpötilaohjattu säätö ja ulkolämpötila-anturi – nämä ovat aina johdollisia
Tärkeä asia, jota asiakkaat eivät aina ymmärrä: vaikka ostaisit langattoman huonetermostaatin, ulkolämpötila-anturi on aina johdollinen. Tämä ei ole tekninen rajoitus – kyse on turvallisuudesta ja luotettavuudesta. Ulkolämpötila-anturi on alttiina sääolosuhteille, ja paristokäyttöinen virransyöttö olisi epäluotettava ja tarpeettoman monimutkainen.
Ulkolämpötilaohjattu säätö yhdistää siis aina johdollisen ulkolämpötila-anturin (esimerkiksi Protherm – Ulkolämpötila-anturi eBus-väylällä varustetuille lämmityskattiloille) huonetermostaattiin, joka voi olla johdollinen tai langaton. Lisätietoja ulkolämpötilaohjatusta säätöstä ja sen vertailusta huonetermostaattiin löydät artikkelista Ulkolämpötilaohjattu säätö vs. huonetermostaatti – kumpi vaihtoehto kannattaa enemmän.
Samoin lämminvesivaraajan anturi on aina johdollinen NTC-anturi – esimerkiksi NTC-anturisetti lämminvesivaraajaan 10 kΩ, joka on standardivaraosa lämmityskattilan lämpötila-anturin rikkoutuessa. Lisätietoja NTC-antureista ja niiden toiminnasta järjestelmässä löydät artikkelista NTC-lämpötila-anturi lämmityskattilassa ja varaajassa – mikä se on, milloin se vaihdetaan ja miten.
Yhteensopivuus – yleisin ongelmakohta
Riippumatta siitä, valitseeko asiakas johdollisen vai langattoman termostaatin, yhteensopivuus lämmityskattilan kanssa on ehdoton prioriteetti. Tämä on alue, jossa myyjät voivat säästää asiakkaalta paljon ongelmia.
Konkreettisesti: kaikki Vaillant-termostaatit eivät sovi kaikkiin Vaillant-lämmityskattiloihin, eikä kaikki Protherm-termostaatit toimi kaikkien Protherm-lämmityskattiloiden kanssa. Se riippuu väylätyypistä, lämmityskattilan sukupolvesta, elektroniikan laitteistosta ja niin edelleen. Käsittelemme tätä aihetta yksityiskohtaisesti artikkelissa Termostaattien yhteensopivuus Protherm- ja Vaillant-lämmityskattiloiden kanssa – mitä sinun tulee tietää ennen ostoa.
Langattomien termostaattien kanssa tilanne on vielä monimutkaisempi, koska lämmityskattilan yhteensopivuuden lisäksi on myös tarkistettava vastaanottimen yhteensopivuus vastaavan huonetermostaatin kanssa. Älä siis osta termostaattia eri valmistajalta kuin lämmityskattilasi ilman konsultointia – riskinä on, että järjestelmä ei toimi tai toimii vain rajoitetussa tilassa.
Langaton signaalin kantama – todelliset luvut, ei markkinointia
Langattomien termostaattien valmistajat ilmoittavat signaalin kantamaksi tyypillisesti 100–150 metriä vapaassa tilassa. Tämä on hieno luku, mutta se ei kerro juuri mitään käytännössä. Todellisessa asunnossa tai talossa kantama muuttuu huomattavasti seinämateriaalin mukaan:
- Kipsilevyseinät: Signaalin vaimeneminen noin 5–10 %. Langaton säätölaite toimii luotettavasti 3–4 seinän läpi.
- Tiili tai porotherm: Vaimeneminen noin 15–30 % per seinä. Yleensä toimii ongelmitta kahden seinän läpi, kolmen seinän läpi riippuu seinän paksuudesta.
- Betonielementtitalo: Vaimeneminen 40–70 % per seinä. Betonielementtiasunnossa signaali voi katkeilla jopa yhden seinän läpi, jos seinässä on tiheästi raudoitusta. Tämä on riskialttein tilanne.
- Metalliset ovet, hisahteen, sähkökeskukset: Voivat estää signaalin lähes kokonaan.
Käytännön suositus: jos sinulla on betonielementtitalo tai vanhempi kerrostaloasunto paksuilla seinillä, pyydä aina myyjältä mahdollisuus palauttaa tuote, jos kantama ei ole riittävä. Ihannetapauksessa pyydä termostaatti testattavaksi paikan päällä ennen lopullista asennusta. Ratkaisemme langattomien säätölaitteiden ongelmia betonielementtitaloissa jatkuvasti – yleensä auttaa vastaanottimen asentaminen lähemmäksi pohjaratkaisun keskustaa tai järjestelmän valinta, jossa on signaalin toistin (repeater).
Energiatehokkuus – riippuu tiedonsiirtotyypistä, ei johdoista
Usein kysytään: ”Onko langaton termostaatti vähemmän taloudellinen?” Vastaus on: riippuu siitä, käyttääkö se johtoa vai ei, vaan tiedonsiirtotyypistä lämmityskattilan kanssa. Säätölaite, joka toimii vain kytkin kontaktilla (ON/OFF), on vähemmän tehokas kuin säätölaite, jossa on modulaatio väylän kautta – ja tämä pätee sekä johdollisiin että langattomiin versioihin.
Kondensoiva kaasukattila saavuttaa korkeimman hyötysuhteen alhaisella lämmitysveden lämpötilalla ja tasaisella tehon moduloinnilla. Tämä on mahdollista vain, jos säätölaite kommunikoi kaasukattilan kanssa väylän kautta ja kaasukattila saa tietoa todellisesta lämmöntarpeesta. Yksinkertaisella ON/OFF-kytkimellä kaasukattila käynnistyy joka kerta asetettuun tehoon, mikä vähentää säästöjä ja lisää kulumista.
Lue lisää siitä, miten kondensoivan kaasukattilan säätö asetetaan oikein maksimaalisen hyötysuhteen saavuttamiseksi, artikkelista Kuinka valita säätölaite kondensoivalle kaasukattilalle – mitä valinnassa huomioidaan ja artikkelista Yleisiä kysymyksiä kondensoivien kaasukattiloiden säädöstä.
Johdollisen vs. langattoman säätölaitteen asennus – vaihe vaiheelta
Johdollisen säätölaitteen asennus edellyttää kaasukattilan kytkentäkaavion tuntemista ja sähköasennuksen perusteita. Useimmat säätölaitteet kytketään kaasukattilan kytkentärasiaan – liitännät on yleensä merkitty AT (Außentemperatur – ulkolämpötila) tai suoraan eBus, RT (huonetermostaatti) ja vastaavasti. Yksityiskohtaiset asennusohjeet löydät artikkelista Huonetermostaatin asennus kaasukattilaan – vaiheittainen ohje.
Langattoman järjestelmän asennus on yksinkertaisempi kaapeloinnin suhteen, mutta se vaatii huoneyksikön parittamisen vastaanottimen kanssa ja joskus myös kanavan asettamisen, jotta vältytään häiriöiltä läheisten järjestelmien kanssa. Wi-Fi-termostaateissa tarvitaan lisäksi kotiverkon konfigurointi ja mahdollisesti rekisteröinti valmistajan pilvialustalle.
Molemmissa tapauksissa: jos olet epävarma kytkennöistä, anna asennus valtuutetulle huoltoasentajalle. Virheellinen kytkentä voi vahingoittaa kaasukattilan elektroniikkaa, ja se on huomattavasti kalliimpi korjaus kuin ammattimaisen asennuksen maksaminen. Tyypilliset virheet asennuksessa ja niiden ratkaisut käsitellään artikkelissa Yleiset säätölaitteiden viat – häiriöt, virhekoodit ja niiden korjaaminen.
Yhteenveto – vertailutaulukko johdollinen vs. langaton säätölaite
| Kriteeri | Johdollinen | Langaton |
|---|---|---|
| Signaalin luotettavuus | ★★★★★ | ★★★☆☆ |
| Asennuksen helppous | ★★☆☆☆ | ★★★★★ |
| Integrointi kaasukattilaan (eBus) | ★★★★★ | ★★★☆☆ |
| Virransyöttö | Verkko / väylä | Paristot |
| Älykkäät toiminnot / sovellus | Rajoitettu | Yleensä saatavilla |
| Sijoituspaikan joustavuus | Kiinteä | Siirrettävä |
| Soveltuvuus betonielementtitaloihin | Kyllä (johto) | Signaalin katkeamisen riski |
| Ulkolämpötilaohjattu säätö | Kyllä (täysi) | Rajoitettu |
| Alkuinvestoinnin hinta | Alhaisempi | Hieman korkeampi |
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Voinko liittää langattoman termostaatin vanhaan kaasukattilaan, jossa ei ole eBus-väylää?
Kyllä, useimmat langattomat termostaatit toimivat kytkin kontaktin (ON/OFF) kautta, joka on yhteensopiva käytännössä kaikkien kaasukattiloiden kanssa – vanhojen ja uusien. Langattoman järjestelmän vastaanotin kytketään kaasukattilan kytkentärasiaan samalla tavalla kuin mikä tahansa muu termostaatti. eBusin etuja ei tällöin voida hyödyntää, mutta peruslämmitys toimii oikein.
Kuinka kaukana huonetermostaatti voi olla lämmityskattilasta langattomassa ratkaisussa?
Vapaassa tilassa kantama on tyypillisesti 50–100 metriä. Tavallisessa asunnossa tai talossa voit olettaa toimivan kantaman olevan 10–30 metriä seinien läpi, ja betoniseinät lyhentävät kantamaa huomattavasti. Jos sinulla on kerrostalo ja haluat sijoittaa termostaatin huoneeseen, joka on erillään kattilahuoneesta kahden paksujen seinien kautta, varmista aina kantama käytännön testillä ennen lopullista asennusta.
Onko mahdollista käyttää sekä ulkolämpötilaohjattua säätöä että langatonta huonetermostaattia samanaikaisesti?
Kyllä, tämä on yleinen yhdistelmä. Ulkolämpötila-anturi on aina kytketty kaapelilla suoraan lämmityskattilaan (esimerkiksi Protherm – Ulkolämpötila-anturi eBus-väylällä varustetuille lämmityskattiloille), ja langaton huonetermostaatti toimii korjaavana tekijänä, joka siirtää ulkolämpötilakäyrää ylöspäin tai alaspäin. Lämmityskattila säätää siis lähtevän veden lämpötilaa ulkolämpötilan mukaan, mutta huonetermostaatti voi hienosäätää säätöä tai pysäyttää sen kokonaan, jos huoneessa on riittävän lämmin.
Mitä tapahtuu, jos langattoman termostaatin paristot loppuvat keskellä talvea?
Se riippuu vastaanottimen ja lämmityskattilan asetuksista. Useimmissa järjestelmissä signaalin puuttuessa lämmityskattila siirtyy varatilaan – joko sammuttaa sen kokonaan tai jättää sen valmiustilaan alhaisella lämpötilalla (ns. pakkasensuoja – tyypillisesti pitää lämpötilan 5–8 °C). On tärkeää tarkistaa tämä asetus asennuksen yhteydessä ja säätää se tarpeen mukaan. Suosittelemme myös paristojen vaihtamista ennaltaehkäisevästi kerran vuodessa, aina syksyllä ennen lämmityskautta, vaikka pariston merkkivalo ei vielä ilmaisisi tyhjenemistä.
Kannattaako maksaa lisäsumma langattomasta termostaatista, jossa on Wi-Fi ja sovellus?
Wi-Fi-ominaisuuksien lisämaksu kannattaa erityisesti, jos arvostat mahdollisuutta ohjata lämmitystä etänä – esimerkiksi kytkeä lämmitys päälle jo kotiin tullessasi tai saada ilmoitus lämpötilan laskusta poissa ollessasi (putkien jäätymisen riski). Tavalliselle kotitaloudelle, joka pärjää viikoittaisella ohjelmalla ja säännöllisellä kotiin tulolla, tämä ominaisuus on enemmän mukavuutta kuin välttämättömyys. Energiankulutuksen kannalta perusmallin ja Wi-Fi-mallin välinen hintaero ei välttämättä maksa itseään takaisin – kyse on investoinnista mukavuuteen, ei säästöön.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?
Etkö tiedä mitä valita tai tarvitsetko apua konkreettisessa tilanteessa kotona? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.
