Ilmastoinnin asennus vaihe vaiheelta – ohjeet ja asennusvaatimukset
Ilmalämmittimen asennus vaihe vaiheelta – ohjeet ja asennuksen vaatimukset
Ilmalämpöpumpun asennus näyttää ensisilmäyksellä yksinkertaiselta – ulkoyksikkö jonnekin julkisivulle, sisäyksikkö seinälle, ja niiden väliin muutama putki. Käytännössä asennus on kuitenkin tekninen toimenpide, joka vaatii suunnittelua, oikean mitoituksen, standardien noudattamista ja ennen kaikkea ammattitaitoa. Virhe asennuksessa voi ilmetä välittömästi (kylmäainevuoto, toimimaton laite) tai vasta vuosien kuluttua (putkien korroosio, kompressorin vika, heikentynyt hyötysuhde). Tämä artikkeli opastaa sinut koko prosessin läpi – suunnitellusta yksiköiden sijainnista sähköliitäntöihin ja kylmäaineen täyttöön sekä lopulliseen testaukseen ja luovutukseen.
Jos vielä mietit, minkä tyyppisen ilmalämpöpumpun valita, suosittelemme lukemaan ensin artikkelimme Jako- ja monijakoilmalämpöpumput – kumpi kannattaa tai Kuinka lasketaan tarvittava ilmalämpöpumpun teho – laskelma huoneen koon ja tyypin mukaan. Käsittelemme tässä vain itse asennusta.
Kuka saa asentaa ilmalämpöpumpun – lainsäädännölliset ja ammatilliset vaatimukset
Tämä kysymys on tärkeä, ja monet asiakkaat eivät sitä edes mieti. Suomessa fluorattujen kasvihuonekaasujen (F-kaasut, kuten R410A, R32 tai R290) käsittelyä, täyttöä ja tyhjentämistä säätelee EU:n lainsäädäntö – erityisesti EU:n asetus nro 517/2014 (ns. F-kaasuasetus). Teknikon, joka suorittaa näitä töitä, on oltava sertifioitu ja yrityksellä on oltava voimassa oleva sertifikaatti kylmäaineiden kanssa työskentelyyn. Ilman näitä sertifikaatteja kylmäaineen käsittely on laitonta.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Jos ostat jakoilmalämpöpumpun ja haluat asentaa sen itse (esimerkiksi järjestelmät, joissa on valmiiksi täytetyt putket DIY-asennusta varten), näitä tuotteita voidaan myydä vain, jos niissä on riittävän pieni määrä kylmäainetta, jotta täyttöä ei tarvita, ja asennuksen on oltava suoritettu siten, ettei kylmäaineen käsittelyä välttämättä tarvita. Useimmissa tapauksissa ammattimainen jakoilmalämpöpumpun asennus vaatii sertifioidun teknikon.
Lainsäädännön lisäksi sähköasentajalta vaaditaan myös sähkötöitä – yli tietyn tehon ilmalämpöpumput vaativat oman sähköpiirin, jonka asennuksen saa suorittaa vain pätevä sähköasentaja. Lisäksi huolimaton asennus voi mitätöidä valmistajan takuun.
Ennen asennusta – mitä valmistella ja tarkistaa
Jokainen onnistunut asennus alkaa huolellisella valmistelulla. Omasta kokemuksestani tiedän, että suuri osa ongelmista asennuksessa ei johdu itse työstä, vaan siitä, että jokin valmisteluvaihe on jätetty väliin. Tässä on luettelo asioista, jotka on ratkaistava ennen asentajan saapumista:
- Sisäyksikön sijainnin valinta – ihanteellinen paikka on seinällä, jossa ei ole suoraa auringonvaloa, 2,2–2,5 metriä lattiasta, ja vähintään 15 cm vapaata tilaa sivuilta ja 10–20 cm yksikön yläpuolella. Ilmavirtauksen ei saa kohdistua suoraan ihmisiin pitkäaikaisen istumisen aikana.
- Ulkoyksikön sijainnin valinta – helposti saavutettava paikka, riittävä ilmanvaihto kompressorin ympärillä, suojassa suoralta auringolta mahdollisuuksien mukaan, vahva kantorakenne (julkisivu, konsoli, katto). Sitä ei saa sijoittaa paikkaan, jossa pakokaasu häiritsisi naapureita tai estäisi pakoreittejä.
- Kylmäaineputkien ja sähkökaapelin reitti – yleensä kulkee seinän läpi (ø 60–80 mm), sitten julkisivua pitkin tai seinän sisällä. On tiedettävä, minkä materiaalien läpi kuljetaan – eristys, tiili, betoni, poraton.
- Putkien maksimipituus ja korkeusero – jokainen valmistaja ilmoittaa putkien maksimipituuden ja suurimman korkeuseron yksiköiden välillä. Tyypillisesti se on 15–25 metriä pituutta ja 10–15 metriä korkeuseroa. Jos nämä arvot ylitetään, on syytä konsultoida valmistajaa tai lisätä kylmäainetta.
- Sähkövalmistelut – 3,5 kW:n ja sitä suuremmat ilmalämpöpumput vaativat yleensä oman 16A-piirin sulakkeella tai kolivaiheisen virransyötön suuremmissa tehoissa.
- Luvat – jos muutat asuinrakennuksen julkisivua tai asennat sen katolle, saatat tarvita isännöitsijän suostumuksen tai rakennusluvan.
Ulkoyksikön asennus – konsoli, kiinnitys, sijainti
Ulkoyksikön (kompressorin) on oltava tukevalla, staattisesti luotettavalla rakenteella. Yleisimmin käytetään teräskonsolia, joka kiinnitetään julkisivuun. Konsolin on kestettävä yksikön paino ja tärinä käytön aikana – tavalliselle 3,5 kW:n ilmalämpöpumpulle se on yleensä 60–100 kg. Kiinnityspisteiden on oltava mitoitettu riittävällä varalla, ja tiili- tai porotonrakenteisiin kiinnittäminen vaatii asianmukaisen halkaisijan ja pituuden omaavia ankkureita (vähintään 100 mm kantavaan materiaaliin).
Ulkoyksikön alle on suositeltavaa asentaa kumiset tai jousitetut tärinänvaimentimet – ne vähentävät melun siirtymistä rakennusrakenteisiin, mikä on erityisen tärkeää kerrostaloissa tai jos yksikkö on sijoitettu lähelle makuuhuoneen ikkunoita. Ulkoyksikön suojaamiseksi sääolosuhteilta on olemassa myös erikoista IVAR.2.0 sadepaketti ilmalämpöpumpuille, joka suojaa lämmönvaihdinta ja sähköosia suoralta kosteudelta rankkasateessa tai jäätymisessä.
Ulkoyksikön sijaintia valitessa on tärkeää huomioida seuraavat asiat:
- Vapaata tilaa ilmavirran ulostulon edessä tulee olla vähintään 600 mm (muuten ilma kiertää takaisin ja kompressori ylikuumenee).
- Vapaata tilaa yksikön takana (imupuoli): 200–300 mm seinästä.
- Älä asenna yksikköä kulkureitin tai jalkakäytävän päälle, jossa tippuva kondenssivesi voisi haitata kulkijoita tai jäätyä talvella.
- Korkeammissa kerroksissa asennuksessa varmista aina työntekijöiden putoamissuojaus – telineet tai nostolava.
Jos haluat suojata ulkoyksikön myös hyönteisiltä ja lialta, mikä on erityisen tärkeää maanpinnan ja puutarhan asennuksissa, saatavilla on IVAR.2.0 ilmastointilaitteiden hyönteissuoja. Hyönteiset kondensaattorissa heikentävät lämmönvaihtotehokkuutta ja voivat aiheuttaa vikoja. Lisätietoja tästä aiheesta löydät artikkelista Ulkoyksikön suojaaminen sateelta ja hyönteisiltä – miksi ja miten?.
Sisäyksikön asennus – kiinnitys, korkeus, suuntaus
Sisä- (seinäasennus)yksikkö kiinnitetään teräksiseen asennuslevyyn, joka ruuvataan suoraan seinään. Tämä vaihe vaatii huolellisuutta – levyn tulee olla vaakasuorassa (poikkeama max. 1–2 mm/m), sillä vino yksikkö aiheuttaa virheellisen kondenssiveden valumisen ja voi johtaa siihen, että vesi valuu sisätiloihin viemäriputken sijaan.
Sisäyksikön asennusvaiheet:
- Aseta asennuslevy seinää vasten, merkitse ankkurien ja putkien (ø 60–80 mm) paikat, yleensä levyn vasemmassa alakulmassa tai oikeassa alakulmassa.
- Poraa reiät ankkurointia (vähintään 4 kohtaa) ja putkien läpivientiä varten, hieman alaspäin kallistettuna (3–5°), jotta kondenssivesiputki johtaa veden luonnollisesti ulos.
- Kiinnitä asennuslevy seinään ja tarkista vaakasuoruus vesivaa’alla.
- Pujota suojalista (jos käytössä) ja putket aukon läpi – kylmäaineputket, sähköjohdot ja kondenssivesiputki.
- Ripusta sisäyksikkö asennuslevyyn – se napsahtaa paikalleen ja varmistuslukitus lukitsee sen.
Jos asennat IVAR.2.0 -yksikköä ja haluat viimeistellä yksikön alaosan esteettisesti, voit käyttää IVAR.2.0 alasuojus tai kompaktimpiin malleihin IVAR.2.0 9HP MINI alasuojus. Nämä suojukset suojaavat kaapelien ja putkien alaosan johtamista mekaanisilta vaurioilta ja parantavat asennuksen yleistä esteettistä ilmettä.
Kylmäaineputket – taivutus, eristys ja liittäminen
Kylmäaineputket ovat koko järjestelmän sydän. Käytetään erityislaatuista kupariputkea (ACR copper) – yleensä ø 6,35 mm (1/4") nesteputkelle ja ø 9,52 mm (3/8") tai ø 12,7 mm (1/2") kaasupuolelle, tarkat mitat riippuvat mallista ja tehosta. Jokainen valmistaja määrittelee tarkat mitat eri teholuokille.
Kupariputkien tulee olla:
- Puhtaita sisältäpäin – kaikki kosteus tai lika voi vahingoittaa kompressoria tai aiheuttaa happoa piirissä. Siksi putket säilytetään suljettuina ja leikataan vain putkileikkurilla (ei sahalla – sahausjauhe kontaminoisi sisäpuolta).
- Taivutettuja ilman taitoksia – pienin taivutussäde on yleensä 30–40 mm. Taitokset putkessa kaventavat virtausta ja aiheuttavat kavitaatiota. Putkien taivutukseen käytetään manuaalista tai hydraulista putkentaivutinta.
- Liitettyjä puristusliittimillä (flare) – putkien päät puristetaan erikoistyökalulla (flare tool) ja kiristetään liittimien muttereilla. Puristettu pää tulee olla tasainen, ilman halkeamia ja 45 asteen kulmalla.
- Eristettyjä – jokainen putki tulee päällystää polyeteenivaahdolla tai EPDM-eristeellä (minimipaksuus 9–13 mm). Molemmat putket voidaan eristää yhdessä tai erikseen, ulkopuolella on suositeltavaa käyttää UV-kestävää eristystä.
Koko putkien asennuksen ja molempien yksiköiden liittämisen jälkeen suoritetaan:
- Paineentestaus – piiriin pumpataan typpeä 30–40 barin paineella ja piiriä pidetään paineen alla vähintään 24 tuntia. Jos paine ei laske, piiri on tiivis.
- Tyhjiöinti – tyhjöpumppua käyttämällä piiristä poistetaan ilma ja kosteus, kunnes saavutetaan vähintään –1 barin tyhjiö (syvä tyhjiö 500 mikronia tai vähemmän). Riittämätön tyhjiöinti on yksi yleisimmistä syistä kompressorin ennenaikaiseen rikkoutumiseen.
- Kylmäaineen täyttö – huoltoventtiilin kautta ulkoyksikössä vapautetaan kylmäainetta. Jos putkien pituus on suurempi kuin valmistajan ilmoittama standardipituus, kylmäainetta tulee lisätä määrätty määrä ylimääräistä metriä kohti (tyypillisesti 20–30 g/m).
Sähköliitännät – virransyöttö, ohjaus ja tiedonsiirto
Jakoistettu ilmalämpöpumppu vaatii yleensä kaksi sähköliitäntää: ulkoyksikön virransyöttö (suoraan sähkökeskuksesta) sekä tiedonsiirtokaapelin sisä- ja ulkoyksikön välillä. Joissain malleissa sisäyksikkö saa virransa ulkoyksiköltä tiedonsiirtokaapelin kautta, toiset taas vaativat erillisen virransyötön molemmille yksiköille – tarkista aina mallikohtainen kytkentäkaavio.
Ilmalämpöpumppujen sähköliitäntöjen perussäännöt:
- Erillinen sähköpiiri 16A sulakkeella (yksivaihe) tai 3×16A (kolmivaihe) – tehon ja mallin mukaan.
- Maadoitus (suojajohdin PE) – pakollinen kaikissa ilmalämpöpumpuissa.
- Syöttökaapelin poikkipinta: vähintään 2,5 mm² (Cu) yksivaiheisille malleille 3,5 kW asti, 4 mm² tehokkaammille.
- Tiedonsiirtokaapelin poikkipinta: tyypillisesti 4×0,75 mm² (suojattu tai suojaamaton valmistajan ohjeiden mukaan).
- Irrotettavan katkaisijan (huoltokatkaisija) asennus suoraan ulkoyksikön viereen – vaaditaan EN 60335 ja VDE -määräysten mukaan.
Sertifioidun sähköasentajan tulee vahvistaa sähköliitännän suorittaminen protokollalla – tämä dokumentti on tärkeä paitsi takuun kannalta, myös mahdollisten vahinkojen varalta.
Lahtiputki – poisto, kallistus, vesilukko
Lahtiputki poistaa vettä sisäyksikön lämmönvaihtimesta (kosteuden tiivistymistä sisäilmasta jäähdytyksen aikana). Sen oikea asennus ja reitti ovat ratkaisevia – virheellinen lahtiputken asennus aiheuttaa vuotoja sisätiloihin, mikä on yksi yleisimmistä reklamaatioiden syistä asennuksen jälkeen.
Lahtiputken asennuksen periaatteet:
- Putken minimikallistus: 1 cm per metri (ihannetapauksessa 2–3 cm/m).
- Putkessa ei saa olla kohtia, joihin vesi kerääntyy (ylöspäin suuntautuvat mutkat, vesilukko-osat ilman tarkoituksellista vesilukkoa).
- Putken suuaukko tulee sijoittaa paikkaan, jossa tippuminen ei haittaa – viemäröintiaukko, puutarha, räystäsputki. Sen ei tule osoittaa jalkakäytävälle tai naapurin puolelle.
- Viemäröintiin kytkettäessä suositellaan vesilukkoa, jotta viemärin hajut eivät pääse laitteeseen.
- Kylmissä ulkoseinissä tai lämmittämättömien tilojen läpi kulkevassa putkessa lahtiputkeen voi talvella jäätyä – ratkaisuna on sähköinen sulatuskaapeli putkessa.
Käyttöönotto, säätö ja ilmalämpöpumpun testaus asennuksen jälkeen
Kun kaikki mekaaniset ja sähkötyöt on tehty, on aika suorittaa toiminnallinen testaus. Älä kiirehdi – jokaisella vaiheella on oma logiikkansa ja vaiheen ohittaminen voi tarkoittaa ongelman huomaamatta jäämistä, joka ilmenee vasta myöhemmin täydellä kuormalla.
Käyttöönotto- ja testausvaiheet:
- Tarkastus ennen käynnistystä – visuaalinen tarkastus kaikista liitoksista, kytkentöjen oikeellisuuden uudelleen tarkistus, varoventtiilien tiiviyden tarkistus.
- Ensimmäinen käynnistys jäähdytystilassa – aseta matalin lämpötila (16–18°C) ja seuraa laitteen toimintaa. Ulkoyksikön tulee käynnistyä 3–5 minuutin kuluessa.
- Lämpötilojen ja paineiden mittaus – monitoimimittarilla (manometrisetti) mitataan imu- ja poistopaineet, jotka verrataan kyseisen kylmäaineen palveluarvoihin vallitsevan ulkolämpötilan mukaan. Paineen tulee vastata kylmäaineen kyllästyskäyrää.
- Ylikuumenemisen ja alijäähdytyksen mittaus – delta T imukaasun ja kyllästyslämpötilan välillä (ylikuumeneminen/superheating) tulisi olla 5–8 K, alijäähdytys (subcooling) 5–10 K. Poikkeamat viittaavat virheelliseen kylmäainemäärään.
- Lämmitystilan testaus – käänteisessä (lämpöpumpputilassa) aseta maksimilämpötila ja tarkista, että ulkoyksikkö sulattaa itsensä oikein (sulatusjakso).
- Melutason ja värähtelyn tarkistus – kuuntele epätavallisia ääniä, kolinaa, vinkumista. Tarkista, että putkien kiristys ei aiheuta värähtelyjen siirtymistä seinään.
- Kauko-ohjaimen ja WiFi-moduulin asetukset – aseta halutut parametrit, testaa kaikki toimintatilat (COOL, HEAT, DRY, FAN, AUTO), ohjelmoi ajastin, jos saatavilla.
- Asennusraportti ja luovutus – luovuta asiakkaalle huoltoraportti, jossa on mitattujen paineiden arvot, käytetty kylmäainetyyppi ja määrä, asennuspäivämäärä ja teknikon allekirjoitus.
Tyypillisiä virheitä ilmalämpöpumpun asennuksessa – tosielämän kokemuksia
Vuosien kokemuksen perusteella samat virheet toistuvat. Luettelen ne tässä paitsi jotta tiedät, mitä varoa, myös jotta tiedät, mitä kysyä ja tarkistaa valitessasi asennusliikettä.
- Riittämätön tyhjiöinti – asentaja tyhjentää vain 10–15 minuuttia 30–60 minuutin sijaan, tai tyhjiöintiä ei suoriteta ollenkaan. Kosteus piirissä aiheuttaa happaman ympäristön, joka tuhoaa kompressorin. Tämä ilmenee vasta 1–2 vuoden käytön jälkeen.
- Huonolaatuinen kartiointi (flare) – halkeamia tai epätasaista kartiointia aiheuttaa kylmäaineen vuoto, joka ei välttämättä näy heti, mutta vähitellen heikentää suorituskykyä ja lopulta pysäyttää kompressorin.
- Riittämätön putkieristys – erityisesti imuputkissa (suurempi halkaisija) tapahtuu kosteuden tiivistymistä, jos niitä ei eristetä kunnolla. Tuloksena on märkä seinä, korroosio ja suorituskyvyn heikkeneminen.
- Väärä ulkoyksikön sijainti – liian lähellä seinää, nurkassa, jossa ei ole riittävästi ilmankiertoa. Kompressori ylikuumenee, paine piirissä nousee ja käyttöikä lyhenee.
- Lahtiputken virheellinen asennus – lahtiputki ei ole kytketty tai sen kallistus on väärä. Vesi valuu seinään, laitteeseen tai sähköihin.
- Maksimipituuden noudattamatta jättäminen – liian pitkä putkisto ilman kylmäaineen lisäystä toimii riittämättömällä täytöllä ja alimitoitettu kompressori ylikuormittuu.
- Puuttuva asennusraportti – asiakas ei saa todistusta suoritetusta asennuksesta, käytetystä kylmäaineesta ja mitatuista arvoista. Ilman raporttia asennusliikkeen vastuu ei ole todistettavissa.
Tyypillisen asennuksen aikataulu – mitä voit odottaa
Tavallisen asuntoasennuksen (1 sisäyksikkö + 1 ulkoyksikkö, putkitus 5–8 m) kohdalla realistinen aikataulu on seuraava:
- Valmistelu ja mittaus (30–60 min): Paikan määritys, porauskohtien merkitseminen, työkalujen ja materiaalien valmistelu.
- Reiän poraaminen seinään ja konsolin asennus (30–60 min): Riippuu seinämateriaalista (betoni vs. tiili) ja pääsystä julkisivuun.
- Sisä- ja ulkoyksikön asennus (60–90 min): Kiinnitys, putkien vetäminen, sähköliitännät.
- Paineentarkastus (24 tuntia): Useimmat asennusmiehet tekevät tarkastuksen muutaman tunnin, mutta oikea tapa on 24 tuntia.
- Tyhjiöinti (30–60 min): Vähintään 30 minuuttia hyvällä tyhjiöpumulla, pidemmillä putkituksilla pidempään.
- Käynnistys ja testaus (30–60 min): Paineiden mittaus, kaikkien toimintojen tarkistus, ohjauksen säätö.
- Siivous ja luovutus (15–30 min): Työalueen puhdistus, protokollan täyttö, asiakkaalle ohjeistus.
Kokonaisvaltainen painetarkastus vaatii yleensä kahden käyntikerran (yksi päivä porausta ja asennusta + toinen päivä tyhjiöintiä ja käynnistystä) tai yhden pitkän työpäivän paineen pitämisen kanssa. Asennukset, joissa kaikki tehdään 2–3 tunnissa ilman painetarkastusta, ovat lyhennettyjä ja riskialttiimpia.
Suojaus ja lisävarusteet pitkän käyttöiän varmistamiseksi
Asennuksen jälkeen on hyvä miettiä pitkäaikaista suojausta. Ulkoyksikkö on alttiina sääolosuhteille ympäri vuoden – UV-säteilylle, sateelle, lumelle, hyönteisille ja mekaaniselle vahingolle. Muutama käytännön vinkki:
- Sadetussarjan asennus – suojaa lämmönvaihdinta suoralta kastumiselta rankkasateissa ja vähentää korroosion riskiä.
- Hyönteissarjan asennus – tärkeä erityisesti maan tasolla olevissa asennuksissa tai puutarhoissa, joissa hyönteiset etsivät luontaisesti lämpöä ja suojaa. Tukkeutuneet lamellit vähentävät tehoa ja lisäävät energiankulutusta.
- Konsolin ja ankkurointipisteiden säännöllinen tarkastus – vähintään kerran vuodessa, mieluiten ennen kesäkauden alkua.
- Sisäyksikön suodattimien puhdistus – joka 2–4 viikko intensiivisessä käytössä.
- Ammattimainen huoltotarkastus kahden vuoden välein – paineiden mittaus, lämmönvaihtimien puhdistus, sähkötarkastus.
Kattavan yleiskuvan koko lisävarusteiden valikoimasta löydät artikkelista IVAR.2.0 ilmalämpöpumppujen lisävarusteet – osien yleiskuva ja niiden toiminnot. Säännöllisestä huollosta kerromme tarkemmin artikkelissa Ilmalämpöpumpun huolto ja palvelu – mitä tehdä säännöllisesti ja mitä jättää ammattilaiselle.
Ilmalämpöpumppu osana kokonaisvaltaista lämmitysjärjestelmää
Yhä useammat asiakkaat käyttävät invertteriohjattuja split-ilmalämpöpumppuja paitsi jäähdytykseen, myös lämmitykseen siirtymäkausilla (syksy, kevät) tai jopa ensisijaisena lämmönlähteenä hyvin eristetyissä rakennuksissa. Nykyaikaiset ilma-vesi lämpöpumput pystyvät lämmittämään tehokkaasti myös -15°C – -25°C ulkolämpötilassa, ja COP (hyötysuhde) on 2,5–4,5 myös talviolosuhteissa.
Suunniteltaessa ilmalämpöpumpun yhdistämistä olemassa olevaan lämmitysjärjestelmään on tärkeää ottaa huomioon: ilmalämpöpumpun kapasiteetti rakennuksen lämmönhukkaan nähden, ohjauksen yhteensopivuus olemassa olevan säätölaitteen kanssa ja varajärjestelmä äärimmäisillä pakkasilla. Tästä aiheesta kirjoitamme tarkemmin artikkelissa Ilmalämpöpumppu ammattimaisessa lämmityksessä – yhdistäminen lämpöpumppuun ja lämmitykseen.
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Voinko asentaa ilmalämpöpumpun itse, jos olen kätevä?
Mekaanisen osan asennuksesta (konsolin kiinnitys, sisäyksikön kiinnitys, putkien vetäminen) voit suorittaa itse, jos sinulla on kokemusta muuraus- ja putkitöistä. Kuitenkin kylmäaineen kanssa työskentely – painetarkastus, tyhjiöinti ja kylmäaineen täyttö – on suoritettava sertifioidun teknikon toimesta, jolla on voimassa oleva F-gas-sertifikaatti. Ilman sitä kylmäaineen käsittely on laitonta ja asiakas riskeeraa sakkoa ja takuun raukeamisen.
Kuinka kauan tavallisen split-ilmalämpöpumpun asennus kestää?
Tavallisessa asennuksessa (yksi sisäyksikkö + yksi ulkoyksikkö, putkitus enintään 8 m, esteetön pääsy julkisivuun) varaa 1–2 päivää. Ensimmäisenä päivänä tehdään mekaaninen asennus ja sähköliitännät, toisena päivänä (tai 24 tunnin painetarkastuksen jälkeen) tyhjiöinti, täyttö ja testaus. Asennukset, jotka valmistuvat 2–3 tunnissa, ovat mahdollisia, mutta yleensä tarkoittavat painetarkastuksen ohittamista.
Kuinka pitkälle sisä- ja ulkoyksiköt voivat olla toisistaan?
Riippuu tietystä mallista, mutta useimmissa tavallisissa split-ilmalämpöpumpuissa putkituksen pituus on 15–25 m ja korkeusero 10–15 m. Jos valmistajan ilmoittamaa pituutta (yleensä 5–7 m) ylitetään, kylmäainetta on lisättävä – tyypillisesti 20–30 g per lisämetri. Pidemmillä putkituksilla teho ja järjestelmän hyötysuhde laskevat, joten on aina parempi pitää putkitus mahdollisimman lyhyenä.
Mitä tehdä, jos ilmalämpöpumppu ei lämmitä tai jäähdytä asennuksen jälkeen?
Yleisin syy on riittämätön kylmäaineen määrä – joko se on vuotanut (vuotava liitos) tai sitä ei ole täytetty tarpeeksi pidemmässä putkituksessa. Ota yhteyttä sertifioituun teknikkoon, joka mittaa paineet piirissä ja selvittää, onko kylmäainetta riittävästi ja missä mahdollisesti on vuoto. Älä lisää kylmäainetta ”arvaamalla” ilman mittausta – liika kylmäaine vahingoittaa kompressoria yhtä paljon kuin puute. Lisätietoja vioista löydät artikkelista Ilmalämpöpumppujen yleiset viat ja niiden tunnistaminen.
Tarvitaanko rakennuslupa ilmalämpöpumpun asennukseen?
Tavallisissa omakotitaloasennuksissa yleensä ei. Jos kuitenkin asennat sen kerrostalon julkisivuun, tarvitset taloyhtiön hallituksen tai isännöitsijän suostumuksen. Historiallisissa rakennuksissa tai suojelualueilla (muistomerkkialue, NPR) voi tarvita rakennusvalvonnan lausunto. Joissakin kunnissa on paikallisia määräyksiä – tarkista se etukäteen rakennusvalvonnasta.
Pitääkö ilmalämpöpumppu huoltaa joka talven jälkeen?
Vuotuinen huolto ei ole pakollista, mutta sitä suositellaan kahden vuoden välein tai vuosittain intensiivisessä ympärivuotisessa käytössä (lämpöpumppu ensisijaisena lämmönlähteenä). Minimissään säännöllinen huolto, jonka voit tehdä itse, on sisäyksikön suodattimien puhdistus (joka 2–4 viikko käytössä) ja ulkoyksikön visuaalinen tarkastus (lamellien puhtaus, eristyksen ehjyys). Ammattitaitoinen teknikko tarkistaa kylmäainepaineet, sähköjen kunnon ja lämmönvaihtimien puhtauden. Yksityiskohtainen ohje löytyy artikkelista Ilmalämpöpumpun huolto ja palvelu – mitä tehdä säännöllisesti ja mitä jättää ammattilaiselle.
Loppupäätelmä – Ilmalämpöpumpun asennus vaatii ammattitaitoa
Oikea ilmalämpöpumpun asennus ei ole vain reikien poraamista ja putkien vetämistä. Se on monimutkainen tekninen toimenpide, jossa jokaisella yksityiskohdalla on vaikutusta laitteen suorituskykyyn, luotettavuuteen ja käyttöikään. Investointi laadukkaaseen asennukseen, jonka suorittaa sertifioitu teknikko, kannattaa – järjestelmä toimii tehokkaammin, kuluttaa vähemmän energiaa, harvemmin hajoaa ja kestää pidempään. Säästäminen asennuksessa johtaa ongelmiin, jotka ovat paljon kalliimpia korjata myöhemmin.
Jos suunnittelet ilmalämpöpumpun hankintaa ja et ole vielä päättänyt tiettyä mallia, suosittelemme lukemaan artikkelit Miten valita ilmalämpöpumppu ammattikäyttöön – mihin keskittyä ja Usein kysytyt kysymykset ilmalämpöpumpuista – valinta, asennus, käyttö ja huolto. Jos sinulla on erityisiä kysymyksiä asennuksesta tai tietyn mallin lisävarusteista, tiimimme auttaa mielellään.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?
Etkö tiedä mitä valita tai kohtaatko erityistä tilannetta kotona? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.
