Eshop roka 2025 s vykurovacou technikou

Ilmanpoisto ja virtausasetukset pohjaliitännällä varustetuille pattereille

Lämmityspattereiden ilmaaminen ja veden virtauksen säätö alaosalta liitettävissä malleissa

Ilma lämmityslaitteistossa on yksi yleisimmistä syistä siihen, miksi patteri ei lämpene kunnolla, epätasaisesti tai ei ollenkaan. Alhaalta liitettävissä pattereissa tällä on muutamia erityispiirteitä, joita sivuliitännässä ei esiinny – ja juuri siksi se ansaitsee oman yksityiskohtaisen selityksensä. Tämä artikkeli kertoo sinulle, mistä ilma tulee järjestelmiin, mihin se kerääntyy, miten sen saa luotettavasti pois ja miten sitten säädät veden virtauksen oikein, jotta patteri antaa täsmälleen niin paljon lämpöä kuin siltä odotat.

Jos olet juuri asentamassa uutta patteria, suosittelen sinua tutustumaan myös aiheisiin Alhaalta liitetyn patterin asennus vaihe vaiheelta ja Patterin liittäminen olemassa oleviin putkiin – mitä sinun pitää tietää ennen asennusta, joista löydät kontekstin koko asennusprosessiin. Tässä keskitytään vain siihen, mikä tapahtuu fyysisen asennuksen jälkeen – eli käynnistämiseen, ilmauksen tekemiseen ja hydraulliseen tasapainottamiseen.

Miksi ilma lämmityslaitteistossa on ongelma

Vesi ja ilma eivät koskaan tule kavereiksi suljetussa lämmitysjärjestelmässä. Ilmalla on huomattavasti pienempi lämmönvarauskyky ja johtavuus kuin vedellä – jos ilmakupla vie tilaa, lämpö ei yksinkertaisesti kulje. Tuloksen näet hyvin konkreettisesti: patterin yläosa on haalea tai kylmä, vaikka alin kolmannes on kuuma kosketettaessa. Kilinä, pulputus ja poksahdukset, jotka joskus kuulet patterista, ovat vain äänellinen merkki siitä, että ilma ja vesi kamppailevat tilasta sisällä.

Alhaalta liitettävissä pattereissa – siis niissä, joissa molemmat aukot (tuloliitäntä ja poistoliitäntä) sijaitsevat alareunassa, useimmiten keskellä tai paneelin alaosassa – ilmalla on taipumus nousta ylös ja jäädä paneelin yläosiin. Jos ilmanpoistoventtiili on oikeassa asennossa (ja se on myös asennettu oikein), tämän ilman voi melko helposti poistaa. Mutta jos patterilla ei ole omaa ilmanpoistoventtiiliä tai asennus on tehty väärin, ilma pysyy itsepintaisesti paikallaan ja lämpövettä rajoitetaan jatkuvasti.

ilmakupla lämmin vesi kiertää tuloliitäntä poistoliitäntä V ilmanpoisto venttiili Ilmaa patterissa – tyypillinen jakautuminen

Ilman epätasaisten lämmitysvaikutusten lisäksi ilmalla lämmityslaitteistossa on myös toinen epämiellyttävä sivuvaikutus: se nopeuttaa korroosiota. Veteen liuennut happi on terästä vastaan aggressiivinen. Siksi ilmanpoisto ei ole vain mukavuuskysymys vaan myös laitteen käyttöikä.

Mistähän ilma järjestelmään tulee ja miten se sinne pääsee?

Ilma ei synny itsestään järjestelmässä – se pääsee sinne aina jostain tietystä syystä. Tunnetko ne, osaatko välttää niitä vai tiedätkö ainakin, mitä on tapahtunut, kun patteri alkaa taas hiljaa humista vuosien toiminnan jälkeen?

  • Ensimmäinen täyttö: Kun uusi järjestelmä tai uusi patteri täytetään vedellä, putkiin ja paneeliin jäänyt ilma on pakko työntää ulos. Jos ilmanpoistoa ei tehdä perusteellisesti, ilma jää loukkuun – ja juuri se on sitten ongelmien lähde ensimmäisinä viikkoina käytössä.
  • Patterin vaihto tai irrotus: Aina kun avaat järjestelmän – olipa kyseessä patterin vaihto, uuden lisääminen tai vain termostaattipään irrottaminen – ilmalla on mahdollisuus päästä sisään. Alhaalta liitettäessä tämä tapahtuu huomaamattomasti, ilman suurempaa vesivuotoa.
  • Korroosio ja kaasumaiset tuotteet: Pitkäaikainen teräspanelien korroosio tuottaa vetyä, joka käyttäytyy järjestelmässä kuten ilma – se nousee ylöspäin ja kerääntyy korkeimpiin kohtiin.
  • Riittämätön paine paisunta-astiassa: Jos järjestelmän paine on liian matala, vesi voi muuttua paikallisesti höyryksi, joka myöhemmin kondensoituu – mutta ennen kondensaatiota se aiheuttaa samankaltaisia pulputuksia ja ääniä kuin ilma.
  • Paisunta-astian riittämätön kapasiteetti lämmityskattilan tai konehuoneen kohdalla: Joissakin vanhoissa putkituksissa ei ole automaattista ilmanpoistajaa piirin korkeimmassa kohdassa – ilma poistetaan kyllä pattereista, mutta se palaa heti muualta järjestelmästä.

Alhaalta liitettävien pattereiden rakenne ja ilmanpoistoventtiili

Alhaalta liitettävät paneelipatterit – kuten esimerkiksi Lämpöpatteri 21VK 300 x 600 teho 447 W tai Lämpöpatteri 21VK 300 x 800 teho 596 W – sisältävät yleensä sisäänrakennetun ilmanpoistoventtiilin yhdessä yläkulmissa. Useimpien nykyisten valmistajien tuotteissa venttiili on oikeassa yläkulmassa (edestä katsoen), mutta valmistajat eroavat toisistaan. Tarkista aina ennen asennusta, mille puolelle venttiili asetetaan, sillä se vaikuttaa siihen, miten koko patteri asennetaan ja onko ilmanpoisto edes mahdollista purkamatta sitä.

Ilmanpoistoventtiili on yleensä pieni ruuvi nelikulmaisella tai litteällä lovella, joka on asennettu messinkirunkoon. Venttiilin alla on pieni kumitiiviste. Ilmanpoistoon tarvitset ilmanpoistotyökalun (ns. Entlüftungsschlüssel – 5–6 mm:n nelikulmainen avaimen tai muuten muotoiltu valmistajan mukaan) tai litteämeiselin, pienen astian tippojen keräämistä varten sekä letkun tai rätin.

Leikkaus ilmanpoistoventtiilistä – yksityiskohta ruuvi tiiviste ilma nousee ylös vesi ilma poistuu patterin runko

Joissakin alhaalta liitettävissä pattereissa on manuaalisen ilmausventtiilin sijaan automaattinen ilmautin (ns. auto-vent). Siinä on pieni kellukkalaitteen – kun yläosassa on ilmaa, kelluke laskee ja ilma pääsee ulos itsestään. Heti kun vettä tulee, kelluke nousee ja sulkee aukon. Automaattiset ilmauksimet ovat kätevämpiä, mutta käytännössä niiden tiivisteet kannattaa tarkistaa säännöllisesti, sillä kovan veden kalkkeumat voivat avata tai sulkea venttiilin pysyvästi.

Ilmausvaiheet vaihe vaiheelta

Alhaalta liitetyn patterin ilmaaminen on helppoa, mutta siinä on omat säännöksensä. Jos niitä ei noudata, tulos jää puutteelliseksi – ilmaa kyllä päästetään osittain pois, mutta ongelma palaa muutaman päivän kuluttua.

Valmistautuminen ilmauksen ennen aloittamista

Ennen kuin ryhdyt itse ilmauksen suorittamiseen, tarkista järjestelmän paine. Lämmityskattilan (tai konehuoneessa olevan painemittarin) kylmäpaine tulisi olla tavallisessa asunto-/perhejärjestelmässä välillä 1,0–1,5 bar. Jos paine on alempi (alle 0,8 bar), lisää vettä paisunta-astiaan ja sitten järjestelmään – muuten paine laskee ilmauksen aikana minimiin ja pumppu voi käynnistyä tyhjänä.

Kytke lämmitys päälle vähintään 15–20 minuutiksi ennen ilmausta. Lämmin vesi sitoo ilmaa huonommin – ilmakuplat irtoavat ja kerääntyvät paneelin yläosaan. Jos ilmaat kylmää järjestelmää, ilma voi olla vielä liuennut veteen eikä sitä ole helppo saada talteen.

Itse ilmausprosessi

  1. Hanki ilmausavain, pieni astia (kuppi tai rasia) ja riepu mahdollisten tippojen varalta.
  2. Ilmausventtiili löytyy yleensä patterin yläkulmasta – sen ulkopuolella näkyy pieni ruuvi lovella tai nelikulmaisella aukolla.
  3. Pidä astia tiukasti venttiilin alla – alhaalta liitettyjen pattereiden venttiili on korkealla, joten täytyy kurkottaa.
  4. Avaa venttiili avaimella tai ruuvimeisselillä hitaalla ¼–½ kierrosta vasemmalle (vastapäivään). Enempää avaamista ei tarvita.
  5. Kuuntele: ensin kuuluu sihahdus – se on pakeneva ilma. Kun sihahdus loppuu ja alkaa virrata tasainen vesisuihku (ei vain pisaroita), sulje venttiili heti.
  6. Älä kiirehdi – kun vesivirta lakkaa, odota 10–15 sekuntia ja avaa venttiili hieman uudelleen. Joskus ilmaa voi tulla kahdessa erässä.
  7. Tarkista paine järjestelmässä ilmauksen jälkeen – paine laskee hieman ilmauksen seurauksena. Jos pudotus on suurempi kuin 0,2 bar, lisää vettä kattilan täyttöventtiilin kautta.

Tärkeää: älä koskaan ilmauta patteria järjestelmässä, jossa kiertovesipumppu on päällä, ellei se ole ehdottoman välttämätöntä. Pumppu voi aiheuttaa painevaihteluita järjestelmässä, mikä vaikeuttaa ilmausta. On ihanteellista sammuttaa pumppu väliaikaisesti, ilmaus ja sitten käynnistää se uudelleen.

Ilmausvaiheet – 5 askelta 1. Tarkista paine 1–1,5 bar 2. Lämmitä järjestelmää 15 min 3. Avaa venttiili 1/4 kierrosta 4. Odota tasaisen veden 5. Sulje ja täytä paine Huomio: kun ilman sihahdus muuttuu jatkuvaksi vesivirraksi, kiristä venttiili heti. Älä hukkaa vettä turhaan. Ilmausjärjestys monipatterijärjestelmässä Aloita lähimmistä pattereista kattilaan nähden → jatka alin kerros ylöspäin.

Ilmausjärjestys useammalla patterilla

Jos ilmaat koko järjestelmää (esimerkiksi kattilan vaihdon tai peruskorjauksen jälkeen), tee se aina lähimmästä patterista kauimpaiseen. Ja jos sinulla on monikerroksinen talo, aloita alakerrasta ja etene ylöspäin – ohjaat ilman "pakoon" asteittain kohti ylimpiä pisteitä, jonne se lopulta päätyy.

Järjestelmissä, joissa on useita haaroja (esim. olohuoneen piiri, kylpyhuoneen piiri), ilmaa aina yksi haara kerrallaan – sulje muut termostaattipäillä tai jakoasennon manuaalisilla venttiileillä. Näin varmistat riittävän paineen ja virtauksen juuri siinä haarassa, jota ilmaat.

Virtauksen säätö – miksi se on yhtä tärkeää kuin ilmaus

Ilmaus korjaa ongelman ilman kanssa. Virtauksen säätö ratkaisee yhtä tärkeän ongelman – hydraulisen tasapainon. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos sinulla on useita pattereita, vesi virtaa luonnollisesti vastuksen polun mukaan. Pattereihin, jotka ovat lähellä kattilaa, tulee “liikaa” lämmintä vettä, ja viimeisen haaran pattereihin hyvin vähän. Tuloksena: lämmität liikaa ja palelet ikkunalla.

Alhaalta liitettävissä pattereissa on sisäänrakennettu säätöventtiili (virtausventtiili) suoraan pohjaventtiilirungossa – ns. alaventtiilirunko tai integroitu venttiili (valmistajan mukaan). Tämän venttiilin avulla voit säätää virtausta ilman lisävarusteita. Tämä on yksi alhaalta liitetyn version suurimmista eduista sivuliitäntään verrattuna – siitä opit lisää artikkelissa Alhaalta liitetty patteri vs sivuliitäntä – edut, haitat ja milloin se kannattaa.

Mitä virtausnopeuksia tulisi valita?

Tarkka virtausnopeuden säätö riippuu patterien suunnittelutehosta sekä koko järjestelmän hydrauliikkalaskelmista. Useimmissa kerros- ja rivitaloasunnoissa, joissa ei ole tehty ammattimaista hydrauliikkasuunnitelmaa, toimitaan kuitenkin testaamalla ja mittaamalla lämpötiloja. Tästä on hyvä lähteä liikkeelle:

  • Suurin aukko (täysi virtaus): Säädetään niihin pattereihin, joiden tehon tarve on korkein tai jotka ovat kauimpana lämmityskattilasta (eli joilla on luontaisesti suurin vastus putkistossa).
  • Osittainen aukko: Lähellä kattilan olevat tai pienempitehoiset patterit kuristetaan, jotta vesi “pakotetaan” kulkemaan myös kauempana oleviin pattereihin.
  • Venttiilien asteikko: Moderneissa integroiduissa venttiileissä on yleensä asteikko 1–8 tai 1–10. Aste 5 vastaa noin 50 %:n virtausta. Kauempaan patteriin asetetaan 7–8, lähempään 2–4. Nämä ovat kuitenkin vain lähtöarvoja, eivät tarkkoja arvoja.

Otetaan esimerkiksi konkreettinen tapaus: vanhan tietsämurikkaisen kerrostaloasunnon patteriston saneeraus, viisi patteria peräkkäin. Patteri nro 1 (lähimpänä jakotukia) pyrkii ylikuumenemaan – menoveden lämpötila 75 °C ja paluulämpötila 70 °C, ero vain 5 K. Patteri nro 5 (haaran lopussa) saa menovedeksi 75 °C, mutta paluulämpötila on vain 55 °C, ero 20 K – patteri lämmittää hyvin, mutta vain silloin kun lämpöä todella tarvitaan. Tasapainotuksen jälkeen lämpötilan eron (Δt) tulisi olla samassa haarukassa kaikissa pattereissa 1–5, ihanteellisesti 10–15 K. Patteri nro 1 kuristetaan tasolle 2–3, patteri nro 5 jätetään täysin auki tai tasolle 7–8.

Termostaattipään säätö ja sen vaikutus virtausnopeuteen

Termostaattipää (TRV) ei ole työkalu järjestelmän tasapainottamiseen – se on huonelämpötilan säätölaite. Se tunnistaa ympäröivän ilman lämpötilan ja avaa tai sulkee sen mukaan lämpimän veden tuloa patteriin. Jos huoneessa on lämmin (esimerkiksi aurinko paistaa ikkunasta), pää itse vähentää virtausta tai pysäyttää sen kokonaan.

Putkiston tasapainotus (virtausventtiileillä) ja huonelämpötilan säätö (termostaattipäillä) tulee ymmärtää kahden eri ohjaustasona. Virtausventtiileillä määrität maksimimäärän vettä, jonka patteri voi saada – termostaattipää sitten säätää tämän määrän tarpeen mukaan.

Termostaattipäät asennetaan yleensä sivulta alaventtiiliryhmiin, jos patterissa on alaliitos. Huomio: jotkut alaventtiiliryhmät on suunniteltu tietyn tyyppisille päille (esim. M30x1,5 kierre), toisissa voi olla erilainen standardi – varmista yhteensopivuus ennen ostoa.

Virtausnopeus suhteessa patterin tehoon

Jokaisella patterilla on laskettu lämmitysteho vakioolosuhteissa (yleensä lämpötilojen ollessa 75/65/20 °C – menoveden lämpötila 75 °C, paluulämpötila 65 °C, huonelämpötila 20 °C). Tämä teho vastaa tiettyä vesimäärää, joka patterin läpi täytyy kulkea tunnin aikana. Tiedämme fysiikasta, että:

Q [W] = m [kg/h] × 1,163 × Δt [K]

jossa Q on lämmitysteho, m on vesimassa tunnilta ja Δt on lämpötilaero menoveden ja paluun välillä. Esimerkiksi Patteri 21VK 300 x 500 teho 373 W vakio Δt = 10 K:lla olisi oltava virtaus:

m = 373 / (1,163 × 10) = 32,1 kg/h ≈ 32 l/h

Jos verrataan Patteri 21VK 300 x 400 teho 298 W, virtaus olisi samalla Δt:llä vain noin 25,6 l/h. Nämä arvot ovat tärkeitä virtausmittarin asetuksissa tai tasapainotuksen oikeellisuuden tarkastuksessa. Et kuitenkaan löydä virtausmittareita jokaisen patterin kohdalta – tasapainotus tehdään useammin lämpötilojen mittauksella tai ammattityökaluilla (ultraäänivirtausmittari, paine-eromittari).

Tyypillisiä virheitä ilmaamisessa ja virtausnopeuden säädössä

Vuosien kokemuksen myötä näkee aina samoja virheitä. Listataan ne, jotta voit välttää niitä:

  • Ilmaaminen ilman paineen tarkistusta: Ihmiset avaavat venttiilin, antavat veden valua ”ihan varalta” ja ihmettelevät sitten, kun lämmityskattila ilmoittaa alhaisesta paineesta. Ohjesääntö: älä päästä yli 0,5 litraa vettä ulos yhden ilmausoperaation aikana.
  • Yhden patterin ilmaaminen: Ilma leviää koko järjestelmässä. Jos yhdessä patterissa on ongelmia, tarkista kaikkien muiden patterien ilmaus – muuten ilma palaa jostain muualta.
  • Unohdus lämmityskattilan ja jakotukin ilmausventtiileistä: Moderneissa kondensoivissa kattiloissa on oma ilmausventtiili – tämä tulee ilmaista ensimmäisenä, vielä ennen pattereita.
  • Virtausnopeuden säätö ilman mittauksia: Arviointi silmämääräisesti toimii vain yksinkertaisissa järjestelmissä, joissa on 2–3 patteria. Monimutkaisemmissa verkoissa riskinä on, että yksi haara lämmittää täydellä teholla ja toinen lähes lainkaan.
  • Suljetut termostaattipäät unohdetaan ilmaamisessa: Jos pää on suljettu (huonelämpötila saavutettu), vesi ei kulje patterin läpi – ilmaaminen ei toimi. Ennen ilmaamista aseta kaikki termostaattipäät maksimiasentoon tai tasolle 5 (tai irrota ne).
  • Virtausventtiilin vahingollinen kosketus ilmaamisen yhteydessä: Joissakin alaventtiiliryhmissä on virtausventtiili ja ilmausventtiili hyvin lähellä toisiaan. Tahattomasti voidaan koskettaa virtausventtiiliä ja muuttaa asetusta, jonka olet aiemmin huolellisesti säätänyt.

Järjestelmän tasapainotus käytännössä – todellinen tilanne

Kuvittele uusi omakotitalo yhdeksällä patterilla kahdessa kerroksessa. Lämmitysjärjestelmä on kaksiputkinen, lämmityskattila kondensoiva. Ensimmäisen käynnistyksen jälkeen asentaja sääti kaikki virtausnopeudet maksimiin eli tasolle 8. Tuloksena? Alakerrassa, jossa patterit ovat lähellä lämmityskattilaa, oli heti useita astetta lämpimämpää kuin yläkerrassa. Termostaattipäät alakerrassa alkoivat sulkea – ja sillä tavalla päästi lisää vettä yläkertaan, mikä hieman auttoi asiaa, muttei riittävästi.

Ratkaisu: hydrauliikkatasapainotus lämpötilaerojen avulla. Asentaja, joka on varustautunut koskettomalla lämpömittalla tai putkipihdeillä, kuristi vähitellen virtausnopeuksia alakerran pattereissa (veti ne tasolle 3–4), kunnes lämpötilaero (menoveden ja paluun välillä) oli kaikissa pattereissa alueella 8–12 K. Koko työ kesti noin 2 tuntia. Tuloksena: tasaisesti lämmitetty talo, alempi kaasunkulutus (pumppu toimii tehokkaammin tasapainoisessa järjestelmässä) ja hiljainen toiminta ilman meluja.

Tämäntyyppinen ongelma on hyvin yleinen erityisesti uudistuksissa, kun vanhat valutusrautapatterit vaihdetaan uusiin paneelipattereihin, joiden lämmitysteho on matalampi. Uudet patterit reagoivat nopeammin ja hydrauliikan epätasapaino tulee välittömästi esiin – kun taas vanhojen valutusrautapatterien kanssa ihmiset ovat vuosikausia jättäneet huomioimatta epätasaista lämmitystä.

Vertailu: epätasapainoinen vs. tasapainoinen järjestelmä Pat. 1 Pat. 2 Pat. 3 Pat. 4 Pat. 5 0K 10K 20K epätasapainoinen (Δt) tasapainoinen (Δt) Lämpötilaero (Δt) menoveden ja paluun välillä jokaisella patterilla

Erityispiirteitä patterien ilmaamisessa matalalämpöjärjestelmissä ja lattialämmityksessä

Jos alaosaltaan liitettävä patteri kuuluu yhdistettyyn järjestelmään (esimerkiksi kondensoituva kaasukattila kelluvalla lämpötilapiirillä + paneelipatterit + lattialämmitys), patterien ilmauksella on lisäominaisuuksia. Lattialämmityspiireissä on yleensä jakotukki, jossa on usein automaattiset ilmanpoistimet. Paneelipatterit samassa kattilassa ilmataan erikseen.

Matala lämpötila -järjestelmissä (esimerkiksi veden tulolämpötila 45–55 °C) Δt on pienempi, mutta virtaus täytyy olla suurempi saman tehon siirtämiseksi. Tämä tarkoittaa, että järjestelmän virtaukset tulee säätää eri tavalla kuin perinteisessä 75/65 °C -järjestelmässä. Jotkut asentajat aliarvioivat tämän – he säätävät virtauksen ”kuten aina” ja ihmettelevät sitten, miksi patterit eivät lämmitä riittävästi alhaisella lämmityslämpötilalla. Ratkaisuna on joko suurempi patterin pinta-ala (pidempi tai korkeampi paneeli) tai maksimivirtausten tarkka säätö.

Mitä tehdä, jos patteri lämmittää edelleen epätasaisesti ilmauksen jälkeen

Sitä tapahtuu – ilmaat, säädät virtausta, mutta kolmasosa paneelista on edelleen kylmä tai vain haalea. Tässä muutamia mahdollisia syitä:

  • Laimettumia patterin sisällä: Vanhemmassa patterissa voi olla kalkki- tai korroosioperäisiä kertymiä, jotka estävät veden virtausta osittain. Ratkaisuna on järjestelmän kemiallinen huuhtelu tai patterin vaihto.
  • Virheellinen tulon ja paluun kytkentä: Alaosaltaan liitettävissä pattereissa on tärkeää, että lämpimän veden tulo kytketään puolelle, joka johtaa paneelin sisällä olevaan “tulokanavaan”, ja paluu päinvastoin. Jos nämä ovat vaihtuneet, vesi virtaa väärään suuntaan ja patteri lämmittää vain osittain. Lisätietoja tästä ongelmasta löydät aiheesta Yleiset viat alaosaltaan liitettävissä pattereissa ja niiden korjaaminen.
  • Osittain suljettu virtausventtiili: Tarkista virtausventtiilin asetukset alaosan lohkossa – jos sitä on vahingossa käännetty, virtaus on rajoitettu.
  • Liian alhainen paine järjestelmässä: Paineen ollessa alle 0,7 bar pumppu ei pysty työntämään vettä riittävästi pattereihin piirin lopussa. Täytä painetta ja toista ilmaus.

Ilmaus remontin yhteydessä – erityistilanteita

Remontissa, jossa vain yksi tai muutama patteri uusitaan (esim. vanha valurautapatteri uudeksi paneelipatteriksi alaosaliitännällä), ilmauksen ja virtauksen säätämisen ongelmat tulevat esiin eri muodossa. Uudella paneelilla on huomattavasti pienempi vesitilavuus kuin vanhalla valuraudan patterilla. Tämä voi aiheuttaa sen, että paisunta-astia on kerralla liian suuri – painevaihtelut järjestelmässä ovat suuremmat ja ilma pääsee helpommin järjestelmään. Tarkista paisunta-astian säätö patterien vaihdon jälkeen ja tarvittaessa lisää astiaan typpipaine järjestelmän korkeuden mukaan.

Myös: kun patteri vaihdetaan, tarkista aina alaosan venttililohkon tiivisteiden kunto. Jos vanhat kumitiivisteet ovat kovettuneet tai halkeilleet, ilmalla on helppo pääsy sisään. Vaihda ne ennalta ehkäisevästi – ne ovat halpoja ja saatavilla.


Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Kuinka usein alaosaliitännällä varustettuja pattereita pitää ilmata?

Hyvin toimivassa järjestelmässä, jossa on hyvät tiivisteet eikä korroosiota, ilmauksen riittää kerran vuodessa – mieluiten lämmityskauden alussa (syyskuu–lokakuu), kun lämmitys käynnistetään kesän jälkeen. Jos joudut ilmaisemaan kahden–kolmen viikon välein, jossakin järjestelmässä on jotain vialla – etsi syy (vuodot, korroosio, väärä paisunta-astia).

Voinko ilma patterin itse ilman ammattilaista?

Kyllä, patterin ilmaus on yleinen kodinhoito, jonka jokainen omistaja pystyy tekemään ilman erityistä osaamista. Tarvitset vain ilmausavaimen (muutama sentti rautakaupasta), astian veden keräämiseksi ja luettelon kaikista ilmattavista pattereista. Koko järjestelmän hydraulinen tasapainotus (virtausten säätö) on monimutkaisempaa ja suurissa verkoissa kannattaa kutsua ammattilainen lämpömitten kanssa.

Patteri sihisee vaikka venttiili on suljettu – mitä se tarkoittaa?

Jos sihina kuuluu patterista suljetulla ilmaventtiilillä, ongelma on muualla – kyseessä on todennäköisesti veden virtaus ilmapartikkeleiden kanssa suoraan paneelin sisällä tai väärin säädetty virtaus (liian suuri virtaus aiheuttaa kavitaatiota venttiilissä). Tarkista virtausten säätö ja jos sihina jatkuu, anna lämmitysasentajan tarkistaa järjestelmä.

Riittääkö yksi ilmaventtiili patteriin vai tarvitaanko niitä useampia?

Yksi ilmaventtiili patteria kohden on standardi ja riittävä ratkaisu. Paneelipatterin sisällä olevat kammiot on yhdistetty siten, että ilma pääsee ulos kohti yhtä pistettä – yleensä yläkulmaan, jossa venttiili sijaitsee. Poikkeuksellisesti hyvin leveät patterit (esim. yli 2 000 mm leveä) voivat sisältää ilmataskuja molemmissa päissä – valmistaja voi silloin asentaa kaksi venttiiliä.

Voidaanko virtausta säätää ilman ammattityökaluja?

Kyllä. Tavalliseen asuntojärjestelmään, jossa on 3–8 patteria, riittää lämpötilojen vertailumenetelmä tuloon ja paluuseen kontaktilämpömitten tai infrapunalämpömittarin avulla. Tavoitteena on saavuttaa sama lämpötilaero (Δt) kaikissa pattereissa samassa lämmityspiirissä. Ihanneta Δt normaalijärjestelmälle 75/65 °C on 8–12 K. Virtausta säädetään alaosan venttiililohkossa – kuristamalla pattereita, joilla on pieni Δt (lähellä kattilaa) ja pitämällä avoimena patterit, joilla on suuri Δt (kauempana kattilasta).

Mitä tehdä, jos ilmaventtiilistä vuotaa vettä myös kiristyksen jälkeen?

Jos venttiili vuotaa, syynä on yleisimmin kulunut tiivistysrengas ruuvin alla tai venttiilin satulan likaantuminen. Ensimmäinen askel on ruuvin kiristäminen (mutta ei väkisin – messinkiset kierrokset katkeavat helposti). Jos se ei auta, vaihda koko ilmaventtiili – se on standardisoitu liitos (M10x1 tai G1/8" kierre valmistajan mukaan), saatavana muutaman euron hintaan. Vaihdon yhteydessä älä laske järjestelmän painetta – riittää, että suljet patterin paikallisesti venttiilillä alaosassa.

Loppusanat

Ilmaus ja virtauksen säätö eivät ole kertaluonteisia toimenpiteitä "asennuksen ja valmiina" – ne ovat säännöllisiä huoltotoimia, jotka määrittävät, toimiiko lämmitysjärjestelmä taloudellisesti, hiljaa ja tasaisesti. Alaosaliitännällä varustetut patterit – olivat ne sitten pienempiä malleja kuten Patteri 21VK 300 x 400 teho 298 W pieniin tiloihin, tai tehokkaampia malleja kuten Patteri 21VK 300 x 700 teho 522 W – sisältävät integroidussa venttiilissään kätevän työkalun molempiin näihin toimenpiteisiin. Tärkeintä on vain tietää, mitä kukin nuppi tekee ja miksi.

Jos olet kiinnostunut valitsemaan sopivan tehon omaavan patterin tiettyyn huoneeseen, lue aiheesta Mikä patterin teho minulle tarvitaan – laskelma huoneen pinta-alan ja korkeuden mukaan. Ja jos haluat kokonaiskuvan oikeista paneelien mitoista, tutustu Patterien mitat 21VK – miten valitset oikean korkeuden ja leveyden paneelille.

Kaikkien tuotteiden yhteenveto tästä aiheesta löytyy kategoriasta Alaosaliitännällä varustetut patterit.

Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?

Etkö tiedä mitä valita tai kohtaatko jonkin erityisen tilanteen kotona? Ota meihin yhteyttä – autamme mielellämme.

Älä täytä tätä kenttää:
Vytvořil Shoptet | Design Shoptak.cz.