Ilmalämpöpumppu lämmitystoiminnolla
Ilmastointilaite lämmitystoiminnolla - milloin se korvaa lämmityksen ja milloin ei
Kysymys ”voiko ilmastointilaitteella myös lämmittää?” esitetään lämmitystekniikan kaupassa lähes joka toinen päivä, etenkin keväällä ja syksyllä, kun ihmiset suunnittelevat remonttia tai talon laajennusta. Vastaus on yksiselitteisesti kyllä - valtaosassa nykypäivän seinämallisista split-ilmastointilaitteista (mukaan lukien tavalliset kotitalousmallit) on niin sanottu käänteinen kierto, eli ne voivat toimia myös ilma-ilmalämpöpumppuna. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sama ulko- ja sisäyksikkö, jonka ostat kesän jäähdytykseen, voi välikaudella (kevät, syksy, leuto talvi) pienentää lämmityslaskujasi, täydentää lämmitystä yksiössä, mökissä, toimistossa tai tilassa, jossa kannattaa pääasiallisen lämmityksen rinnalla pitää erillinen, nopeasti reagoiva lämmönlähde.
Tässä artikkelissa selitetään, miten ilmastointilaitteen lämmitystoiminto teknisesti toimii, milloin sitä kannattaa todella käyttää lisä- tai jopa pääasiallisena lämmönlähteenä, missä sen rajat pakkasella ovat ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota yksittäistä mallia valittaessa. Lähtökohtana ovat asennusliikkeiden tavanomainen käytäntö ja valikoimassamme olevien laitteiden todelliset parametrit.
Miten lämmitystoiminnolla varustettu ilmastointilaite toimii
Tavallinen ilmastointilaite ottaa kesällä lämpöä sisätiloista ja johtaa sen ulos ulkoyksikön kautta - juuri siksi ulkona jäähdytyksen aikana tulee puhaltimesta lämmin ilmavirta. Lämmitystoiminnolla varustetussa laitteessa on lisäksi jäähdytyspiirissä niin sanottu nelitieventtiili (käänteisventtiili), joka pystyy kääntämään kylmäaineen virtaussuunnan. Tuloksena kompressori ja koko piiri toimivat täsmälleen päinvastoin - lämpö otetaan ulkoilmasta (kyllä, vaikka ulkona olisi vain 5 tai 7 °C, ilmassa on yhä hyödynnettävää lämpöä) ja luovutetaan sisälle sisäyksikön kautta.
Kyse on siis täsmälleen samasta periaatteesta, jolla ilma-vesilämpöpumput toimivat, vain sillä erolla, että veden lämmittämisen sijaan lämpöpattereihin tai lattialämmitykseen lämpö luovutetaan suoraan huoneilmaan sisäyksikön puhaltimen kautta. Siksi tätä tekniikkaa kutsutaan myös ilma-ilmalämpöpumpuksi. Keskeinen ero perinteiseen sähkölämmitykseen (suorasähkö, infrapaneeli, sähkökattila) on, että ilmastointilaite ei tuota lämpöä sähköstä suoralla 1:1-muunnoksella, vaan ”pumppaa” lämmön ulkoilmasta - 1 kWh:sta sähköä se voi todellisuudessa tuoda huoneeseen 2-4 kWh lämpöä, ulkolämpötilasta ja yksittäisestä mallista riippuen. Tätä suhdetta kutsutaan COP:ksi (lämpökerroin, coefficient of performance).
Milloin lämmitys ilmastointilaitteella todella kannattaa
Käytännössä näemme kolme tyypillistä tilannetta, joissa asiakkaat käyttävät lämmitystoimintoa hyvin tuloksin:
- Välikausi (kevät, syksy, leuto talvi) - kun pääasiallinen lämmönlähde (kattila, ilma-vesilämpöpumppu) kannattaa käynnistää vasta kylmemmällä säällä, ilmastointilaite pystyy täydentämään lämmitystä noin +15 °C:n ulkolämpötilasta alaspäin ilman, että koko lämmitysjärjestelmää tarvitsee turhaan käynnistää muutaman kylmän päivän vuoksi.
- Erilliset tilat ilman keskuslämmitystä - yksiöt, jälkikäteen rakennetut ullakkohuoneet, toimistot, ateljeet, viikonloppuisin käytetyt mökit. Tässä split-ilmastointilaite on usein edullisempi ja nopeampi asentaa kuin uusien putkien tai sähköisten suoralämmittimien vetäminen, ja lisäksi kesällä samaa laitetta voi käyttää jäähdytykseen.
- Lisälämmitys olemassa olevan järjestelmän rinnalle - olohuoneessa tai huoneessa, jossa on suuret lasipinnat ja tila täytyy lämmittää nopeasti (esimerkiksi aamulla ennen perheen saapumista), kun taas lattialämmitys reagoi hitaasti.
Sen sijaan siellä, missä ilmastointilaitteesta ei ole mielekästä tehdä ainoaa lämmönlähdettä, on ympärivuotisesti asuttu omakotitalo alueella, jossa on pitkät pakkasjaksot talvella eikä varalämmönlähdettä - rajoituksista alhaisissa lämpötiloissa kirjoitamme seuraavassa luvussa.
Kustannusvertailu 1 kWh:n lämmölle
Jotta ymmärrät, miksi lämmitys ilmastointilaitteella kannattaa juuri välikaudella, katsotaan yksinkertaista havainnollistavaa laskelmaa. Kun sähkön hinta on 0,20 €/kWh ja ilmastointilaitteen keskimääräinen COP leudolla säällä noin 3,0, huoneeseen tuotettu 1 kWh lämpöä tulee maksamaan noin 0,067 €. Sähköinen suoralämmitin tai infrapaneeli (COP = 1, eli 1 kWh sähköä = 1 kWh lämpöä) maksaa täydet 0,20 € samasta 1 kWh:sta lämpöä. Kondensoiva kaasukattila, jonka hyötysuhde on noin 92 % ja kaasun hinta 0,09 €/kWh, maksaa noin 0,098 € 1 kWh:sta lämpöä. Kyse on havainnollistavasta esimerkistä tietyillä oletetuilla energian hinnoilla - todelliset hinnoittelusi voivat poiketa, mutta periaate (ilmastointilaite on COP:n ollessa suurempi kuin 1 leudoilla lämpötiloilla halvempi kuin suora sähkölämmitys) pätee käytännössä aina.
Hyötysuhde alhaisissa lämpötiloissa - missä rajat ovat
Mitä kylmempää ulkona on, sitä vähemmän ”ilmaista” lämpöä ilmassa on otettavaksi ja sitä enemmän kompressorin on tehtävä töitä - COP siksi laskee ulkolämpötilan laskiessa. Suuntaa-antavasti tavalliset arvot keskilaatuisilla split-laitteilla ovat seuraavat: noin +7 °C:n ulkolämpötilassa COP on tyypillisesti noin 3,5-4,0, 0 °C:ssa se laskee noin 2,5-2,8:aan ja -7 °C:ssa enää 1,8-2,0:aan. Tämän rajan alapuolella (yleensä jossain -10 ja -15 °C:n välillä, mallista riippuen) useimmat tavalliset ilmastointilaitteet joko lopettavat lämmitystilan tarjoamisen kokonaan tai siirtyvät sähköiseen hätälisälämmitykseen, jossa COP on käytännössä 1 - eli menetät tämän tekniikan päähyödyn.
Hyvin alhaisissa lämpötiloissa ulkolämmönvaihtimeen uhkaa lisäksi huurtuminen, jonka laitteen on sulatettava säännöllisesti (vaihtamalla hetkeksi takaisin jäähdytystilaan) - sulatuksen aikana laite lopettaa lämmön tuottamisen muutamaksi minuutiksi, mikä on normaalia toimintaa, ei vika. Juuri siksi pakkasalueilla suosittelemme pitämään lämmitystoiminnolla varustettua ilmastointilaitetta lisälämmönlähteenä, ei ainoana, ja pitämään varalla vararatkaisu (kattila, ilma-vesilämpöpumppu tai sähköinen suoralämmitin) vuoden kylmimpiä päiviä varten.
Käytännön esimerkki asennuksesta
Tavallinen tilanne, jonka asennusliikkeet kohtaavat: perhe rakentaa ullakon lastenhuoneeksi, eikä pääasiallista lämmitystä (kattila ja lämpöpatterit) vedetä sinne budjetti- tai rakennusteknisistä syistä. Sähköisten suoralämmittimien tai putkiston kalliin jatkamisen sijaan asennetaan yksi seinämallinen split-laite - kesällä se jäähdyttää ullakkoa (joka on ilman ilmastointia kesällä tyypillisesti talon kuumin huone), keväällä ja syksyllä se täydentää huoneen lämmitystä ilman, että koko talon kattilaa tarvitsee käynnistää yhden huoneen vuoksi. Ankarimpien pakkasten aikana huonetta joko lämmitetään muutaman päivän vuodessa siirrettävällä öljypatterilla, tai huone yksinkertaisesti peitetään lämpimämmällä peitolla - käytännössä tämä toimii täysipainoisena ratkaisuna suurimman osan vuodesta ja tuo merkittävän säästön verrattuna rakennusmuutoksiin keskuslämmityksen vetämiseksi perille.
Sopivan mallin valinta - mihin kannattaa kiinnittää huomiota
Kun valitset ilmastointilaitetta, jota haluat todella käyttää myös lämmitykseen (ei vain jäähdytykseen), kannattaa seurata kolmea asiaa: nimellistä lämmitystehoa suhteessa huoneen pinta-alaan, taattua käyttölämpötilaa (mihin pakkaseen asti valmistaja ylipäätään sallii lämmitystilan) sekä energialuokkaa/SCOP:ia lämmitystilassa. Asennusliikkeiden tavallinen suositus on laskea noin 100 W:n teholla neliömetriä kohti normaalisti eristetyssä huoneessa tavallisella huonekorkeudella - heikommin eristetyissä tiloissa tai suurilla lasipinnoilla on laskettava varalla.
Nykyisestä valikoimasta suosittelemme Vaillant climaVAIR pro -sarjaa - luotettavaa, tunnettua merkkiä, jonka tunnet myös kattiloista ja lämpöpumpuista, saatavilla useissa teholuokissa huoneen koon mukaan:
![]() |
VAIB1-025WN ulko- ja sisäyksikkö kaukosäätimellä - sarjan pienin tehoporras, sopii pienempiin huoneisiin, toimistoihin tai ullakkohuoneisiin noin 20-25 m²:iin asti tavallisella eristyksellä. Ihanteellinen valinta edellisen luvun tilanteeseen (yhden jälkikäteen rakennetun huoneen lisälämmitys). Hinta alkaen 527,00 €. |
![]() |
VAIB1-035WN ulko- ja sisäyksikkö kaukosäätimellä - keskimmäinen tehoporras, sopii tavalliseen olohuoneeseen tai suurempaan huoneeseen, hyvä valinta lisälämmitykseksi olemassa olevan keskuslämmityksen rinnalle tiloissa, joissa on suuremmat ikkunat. Hinta alkaen 561,00 €. |
![]() |
VAIB1-050WN ulko- ja sisäyksikkö kaukosäätimellä - tämän kolmikon tehokkain porras, sopii suuremmille avoimille tiloille (keittiöön yhdistetty olohuone, suurempi toimisto, ateljee). Suositellaan sinne, missä ilmastointilaitteen on määrä kantaa suurempi osa tilan lämmityskuormasta. Hinta alkaen 833,00 €. |
Teholuokkien vertailu
Alla on yhteenveto kolmesta mainitusta mallista yhdessä paikassa, jotta voit nopeasti vertailla hintaa ja suuntaa-antavaa teholuokkaa mallimerkinnän mukaan (025/035/050 - mitä suurempi luku, sitä suurempi teho ja huoneen suositeltu pinta-ala).
Asennus ja käyttökustannukset
Lämmitystoiminnolla varustetun split-ilmastointilaitteen asennus ei teknisesti eroa tavallisen ”kesäilmastointilaitteen” asennuksesta - tarvitaan yhdysputkisto (kylmäaineputket) ulko- ja sisäyksikön välille, lauhteen poisto ja sähköliitäntä. Ero pelkästään jäähdyttäviin laitteisiin on se, että ulkoyksikkö on yleensä hieman tukevampi (pakkaslämpötiloissa toimimisen vuoksi), ja asennusliikkeen tulisi ulkoyksikön sijoituksessa ajatella myös talvella sulatuksesta tulevan veden poisto - siksi ulkoyksikköä ei sijoiteta aivan kävelytien tai sisäänkäynnin päälle, jossa se voisi aiheuttaa talvella jäätymistä.
Käyttökustannuksiin tutustuimme yllä 1 kWh:n lämmön hinnan esimerkissä - käytännössä tämä tarkoittaa, että leudommalla säällä (syksy, kevät, leuto talvi) lämmitys ilmastointilaitteella on yleensä halvempaa kuin sähköinen suoralämmitin ja verrattavissa kaasukattilaan tai halvempaa, mutta ankarilla pakkasilla tämä etu pienenee tai katoaa kokonaan COP:n laskun vuoksi. Siksi suosittelemme käyttämään ilmastointilaitetta todella ”viisaana” lisälämmönlähteenä - kytke se päälle pääasiallisen lämmityksen sijaan juuri niinä aikoina, kun ulkona on vielä suhteellisen lämmintä, ja suuremmilla pakkasilla vaihda takaisin pääasialliseen lämmönlähteeseen.
Huolto ympärivuotisessa käytössä
Laite, joka käy sekä kesällä jäähdytyksessä että talvella lämmityksessä, on käytössä käytännössä koko vuoden, mikä asettaa hieman suuremmat vaatimukset säännölliselle huollolle kuin laite, jota käytetään vain 3-4 kesäkuukautta. Suosittelemme tarkistamaan ja puhdistamaan sisäyksikön suodattimet vähintään kerran 4-6 viikossa aktiivisen kauden aikana (sekä kesällä että talvella) ja tarkistamaan ulkoyksikön säännöllisesti, ettei se ole tukkeutunut lehdistä, pölystä tai (talvella) lumesta ja jäästä, jotka estävät ilman virtauksen lämmönvaihtimen läpi. Kerran vuodessa kannattaa teettää ammattilaisen huolto - kylmäainepiirin tiiviyden tarkistus, lämmönvaihtimien puhdistus, lauhteen poiston ja sulatusjakson toiminnan tarkistus. Laiminlyöty huolto näkyy lämmitystilassa nopeammin ja selvemmin kuin jäähdytyksessä - tukkeutunut lämmönvaihdin tarkoittaa huonompaa lämmönluovutusta, pidempää kompressorin käyntiä ja siten suurempaa sähkönkulutusta samaan lopputulokseen.
Yleisimmät virheet ilmastointilaitteen käytössä lämmitykseen
Asennusliikkeiden ja huoltokäyntien kokemuksesta samat virheet toistuvat:
- Alimitoitettu teho - asiakas ostaa halvimman, pienimmän mallin pienen huoneen jäähdytykseen, mutta olettaa sitten sen lämmittävän myös viereisen huoneen ovien ollessa auki. Teho on laskettava todellisen lämmitettävän pinta-alan mukaan, ei vain sen huoneen mukaan, jossa laite roikkuu.
- Käyttö taatun lämpötilan alapuolella - pyrkimys lämmittää ilmastointilaitteella myös -15 °C:ssa ja sitä alemmassa lämpötilassa, kun useimmat laitteet eivät tällä alueella toimi lainkaan tai toimivat lähes 1:n COP:lla (ei säästöä suorasähköön verrattuna).
- Väärin asetettu ilmavirran suunta - talvella lämmin ilma (joka on kevyempää) pyrkii nousemaan kattoa kohti, joten lämmitystilassa sisäyksikön lamellit asetetaan alaspäin, päinvastoin kuin kesäjäähdytyksessä, jossa ilma ohjataan pikemminkin vaakasuoraan tai hieman ylöspäin.
- Sulatusjaksojen aliarviointi - pakkassäällä voi tuntua siltä, että laite ”lopetti hetkeksi lämmityksen ja puhaltaa kylmää ilmaa” - kyse on ulkolämmönvaihtimen normaalista automaattisesta sulatusjaksosta, ei viasta.
- Laiminlyöty säännöllinen huolto - katso yllä oleva luku, ympärivuotinen käyttö vaatii useammin hoitoa kuin kausittainen jäähdytys.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko jokaista ilmastointilaitetta käyttää myös lämmitykseen?
Ei, vain mallit, joissa on käänteinen kierto ja jotka valmistaja nimenomaisesti merkitsee ”heat pump” -malleiksi tai lämmitystoiminnolla varustetuiksi. Pelkästään jäähdyttävissä laitteissa (ilman käänteisventtiiliä) ei teknisesti ole lämmitystilaa, eikä sitä voi jälkeenpäin asentaa. Mallia valitessasi tarkista aina tuotteen teknisistä tiedoista ilmoitettu lämmitysteho ja taattu käyttölämpötila.
Mihin ulkolämpötilaan asti ilmastointilaite todella lämmittää?
Useimmat tavalliset kotitalouksien split-laitteet takaavat lämmitystilan noin -10...-15 °C:een asti, tämän rajan alapuolella hyötysuhde laskee jyrkästi tai laite siirtyy sähköiseen hätälisälämmitykseen. Tarkan rajan löydät aina kyseisen mallin teknisistä tiedoista - ympärivuotiseen käyttöön valitessa kannattaa tarttua malliin, jonka taattu lämpötila on alhaisempi.
Kannattaako lämmitys ilmastointilaitteella myös taloudellisesti, vai onko se vain bonus?
Leudoilla ulkolämpötiloilla (kevät, syksy, leuto talvi) se on todellinen, mitattavissa oleva säästö sähköiseen suoralämmitykseen verrattuna, koska COP on suurempi kuin 1 - katso laskelma yllä olevassa artikkelissa. Kovilla pakkasilla etu pienenee. Siksi se kannattaa käytännössä aina lisälämmönlähteenä pääasiallisen lämmityksen rinnalla, ainoana lämmönlähteenä vain leudommilla alueilla tai tiloissa, joissa ei asuta ympäri vuoden.
Onko lämmitys ilmastointilaitteella äänekkäämpää tai rasittavampaa laitteelle kuin jäähdytys?
Ei merkittävästi, kompressorin toimintaperiaate on samanlainen molemmissa tiloissa. Ainoa ero on säännöllinen lyhyt sulatusjakso alhaisissa ulkolämpötiloissa, jonka aikana ulkoyksikkö voi olla hetken äänekkäämpi. Käyttöiän kannalta ympärivuotinen käyttö on hieman vaativampaa kuin pelkkä kesäkausi, minkä vuoksi yllä mainittu säännöllinen huolto on tärkeää.
Voinko lämmittää ilmastointilaitteella myös kylpyhuonetta tai kosteaa tilaa?
Useimmat valmistajat eivät suosittele asennusta suoraan kosteisiin tiloihin (esimerkiksi aivan kylpyammeen tai suihkunurkan yläpuolelle) tai rajoittavat sitä sähköturvallisuuden ja laitteen suojauksen vuoksi - kylpyhuoneessa lisälämmitykseen suositellaan siksi pikemminkin muita ratkaisuja (lattialämmitys, asianmukaisella suojauksella varustettu sähköpatteri). Tavallisissa asuintiloissa ongelmaa ei ole.
Minkä tehoinen laite tarvitaan huoneeseeni?
Suuntaa-antavasti lasketaan noin 100 W lämmitys-/jäähdytystehoa neliömetriä kohti normaalisti eristetyssä huoneessa tavallisella huonekorkeudella - heikommalla eristyksellä, suurilla ikkunoilla tai korkeammilla katoilla on laskettava varalla. Tarkan laskelman juuri sinun huoneellesi suosittelemme teettämään asennusliikkeellä paikan päällä.
Aiheeseen liittyvää
Jos ilmastointilaitteen valinta tai käyttö kiinnostaa sinua laajemmin, myös nämä artikkelit voivat olla hyödyllisiä:
- Kuinka valita ilmastointilaite asuntoon tai taloon
- Minkä tehoinen ilmastointilaite tarvitaan
- Ilmastointilaitteen käyttökustannukset
- Ilmastointilaitteen huolto ja puhdistus
Koko valikoiman löydät pääkategoriasta Ilmastointilaitteet ja ilmankuivaimet.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?
Etkö osaa päättää tai ratkaisetko jotakin tiettyä tilannetta kotonasi? Kirjoita meille – autamme mielellämme.



