Huolto ja yleiset ongelmat putkistojen kanssa
Putkisto kuuluu niihin lämmitys- ja vesijohtojärjestelmien osiin, joista useimmat kotitaloudet muistavat vasta sitten, kun jokin menee rikki – kattoon ilmestyy kostea läikkä, lämpöpatteri ei lämpene kunnolla tai putkiliitoksesta tiputtaa vettä. Todellisuudessa putkisto vastaa lämpimän tai kylmän veden jakamisesta lähteestä (lämmityskattila, vesimittari) eri käyttöpisteisiin – lämpöpattereihin, hanoihin, lattialämmityksen kiertoihin – ja sen kunto vaikuttaa suoraan siihen, kuinka luotettavasti ja kuinka kauan koko järjestelmä toimii ilman huoltoa.
Tärkeimpien putkiston käyttöikään vaikuttavien tekijöiden järjestys artikkelin mukaan.
Tässä artikkelissa tarkastelemme putkistoa huollon ja korjauksen näkökulmasta: mitkä ovat yleisimmät ongelmat, miksi ne syntyvät ja mitä kotitalous tai asennusyritys voi tehdä niiden ennalta ehkäisemiseksi. Käymme läpi materiaalin valinnan, halkaisijan, asennustavan (seinän sisällä vai päällä), liitosten tyypin ja lämpöeristyksen vaikutuksen – eli juuri ne parametrit, jotka käytännössä eniten ratkaisevat, onko putkisto ongelmaton osa asennusta vuosikymmeniä vai jatkuvien huoltokäyntien aiheuttaja.
Artikkeli on suunnattu sekä kotitalouksille, jotka ratkaisevat konkreettista ongelmaa tai suunnittelevat putkiston remonttia, että asennusyrityksille, jotka haluavat selkeyttää argumenttejaan materiaalin ja asennustavan valinnassa asiakkaalle. Lopussa löydät myös kaksi käytännön esimerkkiä ja vastauksia yleisimpiin putkiston huoltoon liittyviin kysymyksiin.
Miksi putkisto on yksi yleisimmistä huoltokutsujen syistä
Putkisto itsessään on passiivinen elementti – siinä ei ole liikkuvia osia, se ei kuluta energiaa eikä vaadi säännöllistä huoltoa kuten esimerkiksi kiertovesipumppu tai lämmityskattilan poltin. Juuri siksi sille ei usein kiinnitetä riittävästi huomiota jo suunnittelu- ja asennusvaiheessa. Ongelma on siinä, että materiaalin valintaan, halkaisijaan tai asennustapaan tehdyt virheet tulevat esiin vasta kuukausien tai vuosien kuluttua – ja silloin korjaaminen on yleensä huomattavasti kalliimpaa ja monimutkaisempaa kuin jos asia olisi ratkaistu oikein alusta alkaen.
Tyypillisiä tilanteita, jotka johtavat putkiston huoltokutsuun, ovat liitoksen vuoto, pakkasvaurio tai mekaanisesta rasituksesta johtuvat halkeamat, metalliosien korroosio johtuen hapen pääsystä putken seinämän läpi, riittämätön veden virtaus johtuen alimitoitetusta halkaisijasta tai lämpöhäviöt pitkillä putkiosilla, jotka kulkevat lämmittämättömissä tiloissa. Jokaisella näistä tilanteista on oma syynsä ja yleensä myös konkreettinen, testattu ratkaisu – jonka käsittelemme seuraavissa osioissa.
On myös tärkeää tiedostaa, että putkiston saavutettavuus (eli kulkeeko se seinän sisällä vai näkyvillä) vaikuttaa olennaisesti korjausten vaikeuteen ja kustannuksiin. Päätös putkien asennustavasta tulisi tehdä tiedostaen, että putkistoon saatetaan tarvita pääsyä – ja teknisissä tiloissa, joissa odotetaan useampia huoltokäyntejä (kattilahuone, tekninen tila, kellari), on putkiston näkyvä asennustapa tästä näkökulmasta selvästi järkevämpi.
Putken materiaali ja sen vaikutus ongelmiin: PEX-AL-PEX, kupari, teräs
Kolmen yleisimmän putkimateriaalin vertailu artikkelin mukaan.
Putken materiaalin valinta on todennäköisesti tärkein päätös tulevan ongelmien ehkäisemisen kannalta. Markkinoilla törmää tänä päivänä kolmeen päätyyppiin.
PEX-AL-PEX (muovi-alumiini-muoviputki) yhdistää sisä- ja ulkokerroksen muovia alumiinikerroksen kanssa. Alumiinikerroksella on kaksi tärkeää tehtävää: se estää hapen diffuusiota veteen, mikä on olennaista erityisesti suljetuissa lämmitysjärjestelmissä (lisätietoja happisuojasta alempana), ja se antaa putkelle muotomuistin – eli putki säilyttää muotonsa taivutuksen jälkeen, mikä helpottaa asennusta erityisesti monimutkaisissa putkistoissa.
Kupriputki on perinteinen, testattu materiaali, joka on erittäin kestävää lämpöä ja painetta vastaan. Sen heikkous on korkeampi hinta verrattuna muovialumiinivaihtoehtoihin ja vaativampi asennus – kuprin liittäminen tapahtuu juottamisella, mikä vaatii taitoa ja työskentelyä avotulella, ja siten myös lisävaroja suljetuissa tiloissa tai syttyvien materiaalien lähellä.
Teräsputket ovat nykyään harvinaisia uudisrakennuksissa – niitä löytyy lähinnä vanhemmista kiinteistöistä tai teollisuussovelluksista. Suurin huolenaihe huoltovaiheessa on sisäinen korroosio, jos vedenkäsittely ei ole asianmukainen. Teräsputkien korroosio on yksi yleisimmistä syistä huoltotoimenpiteisiin vanhoissa järjestelmissä – se ilmenee putken sisähalkaisijan asteittaisena pienenemisenä (ruosteen kertyminen), heikentyneenä veden virtauksena ja lopulta putken seinämän puhkeamisena.
Omakotitalojen ja asuntojen putkiremontteihin useimmat asennusyritykset suosittelevat nykyään muovialumiinista PEX-AL-PEX-putkea – se yhdistää edullisen hinnan, helpon asennuksen ja riittävän kestävyyden normaaliin käyttöön. Atria.sk:n valikoimassa on esimerkiksi PEX-AL-PEX 16 x 2 -putki lämmitykseen, lattialämmitykseen ja vesijohtoon, jossa on happibarrieri ja joka soveltuu yleiskäyttöön sekä vesijohtoihin että lämmitykseen.
PEX-AL-PEX 16 x 2 -putki lämmitykseen, lattialämmitykseen ja vesijohtoon
Hinta: 0,66 €/m
Monikerroksinen muovialumiiniputki happibarrierilla, halkaisija 16 mm. Yleiskäyttöinen sekä vesijohtoihin että lämmitykseen, yleinen valinta lattialämmityksen yksittäisiin piireihin.
Väärä putken halkaisija piilevänä ongelmana
Putken halkaisija valitaan veden virtausnopeuden ja putkiston pituuden mukaan. Lattialämmityksessä ja yksittäisissä piireissä käytetään yleensä halkaisijaa 16 mm, kun taas pääsyöttöputkissa tai pitkissä osuuksissa suuremmalla virtausnopeudella käytetään halkaisijoita 20–26 mm tai suurempia. Tämä päätös voi vaikuttaa puhtaasti tekniseltä ja merkityksettömältä tavalliselle käyttäjälle, mutta huoltovaiheessa putken halkaisijalla on suora vaikutus kahden hyvin konkreettisen ongelman ilmenemiseen.
Liian kapea putki aiheuttaa suuria painehäviöitä ja veden virtausääntä – käytännössä yksi yleisimmistä syistä, miksi asiakkaat valittavat putkiston ”kumisemisesta” tai ”suhinaäänestä”, erityisesti suurella lämpimän veden käytöllä tai kiertovesipumpun suuremmalla teholla. Tämä ääni voidaan poistaa vain alimitoitetun putken osan vaihtamisella suurempaan – virtausnopeuden säätäminen yleensä vain lieventää ongelmaa, mutta ei poista sitä.
Toisaalta tarpeettoman leveä putki nostaa asennuskustannuksia ja hidastaa lämpimän veden saapumista – eli aikaa, jonka kuluttua hanan avattuasi saat lämmintä vettä kylmän sijaan, joka on seisonut putkessa. Pitkissä putkistoissa (esimerkiksi kattilahuoneen ja kylpyhuoneen välillä) tämä voi tarkoittaa huomattavaa vedenhukkaa jokaisella käyttökerralla.
Pääsyöttöputkiin tai suurempaan virtausnopeuteen sopiva ratkaisu on PEX-AL-PEX 26 x 3 -putki lämmitykseen, lattialämmitykseen ja vesijohtoon – sama luotettava materiaali kuin pienemmässä halkaisijassa, mutta sopiva suuremmalle virtausnopeudelle. Suosittelemme oikean halkaisijan valintaa tiettyyn projektiin asennusyrityksen kanssa tai tutustumalla yksityiskohtaisempiin suosituksiin artikkelissa Minkä kokoinen putki minulle tarvitaan?.
PEX-AL-PEX 26 x 3 -putki lämmitykseen, lattialämmitykseen ja vesijohtoon
Hinta: 1,62 €/m
Suurempi halkaisija 26 mm, sopii pääsyöttöputkiin suuremmalla veden virtausnopeudella – sinne, missä 16 mm putki aiheuttaisi painehäviöitä ja ääntä.
Piilotettu vai näkyvä putkisto – missä ilmenee eniten huolto-ongelmia
Putkien sijoittaminen on päätös, joka vaikuttaa suoraan siihen päivään, jolloin putkisto vaatii huoltotoimenpiteitä – ja juuri siksi käsittelemme sitä erillisessä osiossa.
Piilotettu putkisto on putki, joka on upotettu seinään tai lattiaan pintamateriaalin alle. Esteettisesti se on siisti ratkaisu – asuintiloissa putkisto ei näy, ja seinät sekä lattiat näyttävät visuaalisesti viimeistellyiltä. Ongelma on siinä, että vaurion sattuessa, eli liitoksen vuotaessa tai putken rikkoontuessa, korjaus vaatii seinän tai lattian purkamista, jotta päästään vaurioituneeseen kohtaan. Käytännössä tämä tarkoittaa paitsi putken korjauskustannuksia myös purkutöitä, jätteen loppusijoitusta ja pintojen korjausta (rappaus, laatoitus, maalaus).
Näkyvä putkisto** on puolestaan näkyvillä, seinän pinnalla – usein listoissa tai kokonaan avoimena. Asennus ja mahdollinen korjaus ovat selvästi helpompia ja edullisempia, koska putkeen pääsee aina helposti käsiksi ilman purkutöitä. Haittana on alhaisempi esteettinen arvo, joten tätä ratkaisua käytetään pääasiassa teknisissa tiloissa – kattilahuoneessa, kellarissa, autotallissa – joissa estetiikka on käytännöllisyyden varjossa.
Huoltovaiheesta katsottuna on järkevää yhdistää molemmat lähestymistavat: asuintiloissa (olohuone, makuuhuone, käytävä) valitsemme piilotetun putkiston ulkonäön vuoksi, mutta teknisissa tiloissa ja erityisesti paikoissa, joissa on suuri todennäköisyys tuleville toimenpiteille (esimerkiksi lattialämmityksen jakotukkejen, sulkuventtiilien tai rakenteiden läpivientien kohdalla), on putki hyvä jättää näkyväksi tai tarkastusluukkuihin. Yksityiskohtaisempi vertailu molemmista lähestymistavoista löytyy artikkelista Piilotettu vai näkyvä putkisto?.
Happibarrieri ja korroosio – lämmitysjärjestelmän hiljainen vihollinen
Yksi yleisimmistä, mutta samalla huomaamattomimmista lämmitysjärjestelmien ongelmista on korroosio, jonka aiheuttaa ilman happi lämmitysvedessä. Kyseessä on ongelma, joka ei välttämättä ilmennyt välittömästi vuotona tai putken rikkoutumisena, vaan vähitellen, kuukausien tai vuosien aikana – ja kun se lopulta ilmenee, korjaus on usein jo liian myöhäistä.
Happibarrieri – yleisimmin alumiinikerros PEX-AL-PEX-putkissa tai erityinen EVOH-kerros PE-RT-putkissa – estää ilman hapen tunkeutumisen putken seinämän läpi suljettuun lämmityspiiriin. Ilman happibarrieria happi tunkeutuisi vähitellen lämmitysveteen ja aiheuttaisi korroosiota kaikissa järjestelmän metalliosissa – eli lämmityskattilassa, kiertovesipumpussa, lämpöpattereissa ja mahdollisissa teräsosissa putkistossa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että happibarrieri lämmitykseen tarkoitetussa putkessa (toisin kuin putkessa, joka on tarkoitettu vain juomaveden jakeluun, jossa tämä ongelma ei ole yhtä suuri) on käytännössä välttämätön. Jos lämmityspiirin uudistuksessa tai laajennuksessa käytetään putkea ilman happibarrieria, korroosioriski järjestelmässä kasvaa huomattavasti – ja vahingoittuneen kiertovesipumpun tai lämmityskattilan lämmönvaihtimen vaihtokustannukset ovat yleensä korkeammat kuin hintaero putken ja sen välillä, jossa on happibarrieri.
Huollon näkökulmasta putkien ominaisuuksista yksi tärkeimmistä lämmitysjärjestelmissä on hapellinen diffuusiosuoja. Putkiin kannattaa siis panostaa, sillä se vaikuttaa järjestelmän pitkäikäisyyteen. Molemmissa PEX-AL-PEX -putkiamme, sekä pienemmässä 16 mm koossa että suuremmassa 26 mm koossa, on alumiinikerroksen ansiosta sisäänrakennettu hapellinen diffuusiosuoja. Myös HEPWORTH lattialämmitysputki, 16 mm, joka käyttää PE-RT -teknologiaa EVOH-kerroksella, on suunniteltu erityisesti lattialämmityskiertoihin. Lisätietoja löydät artikkelista Hapellinen diffuusiosuoja – miksi se on tärkeä lämmitysputkissa.
HEPWORTH lattialämmitysputki, 16 mm
Hinta: 1,48 €/m
PE-RT -putki hapellisella diffuusiosuojalla (EVOH-kerros), suunniteltu erityisesti lattialämmityskiertoihin.
Putkien liitostavat – mitkä liitokset aiheuttavat eniten huolta huollossa
Putken materiaalin ja halkaisijan lisäksi järjestelmän tuleva toimintavarmuus riippuu myös siitä, miten putken osat ja liittimet on yhdistetty. Käytännössä kohtaamme kolme päätekniikkaa.
Ruuviliitokset (kierreliitokset) varmistetaan mekaanisesti mutterilla ja tiivisteellä. Niiden suuri etu huollon kannalta on se, että liitos voidaan purkaa ja koota uudelleen milloin tahansa ilman erikoistyökaluja – tämä on hyödyllistä huoltotoimenpiteissä, kun järjestelmän osaan on päästävä käsiksi, komponentti on vaihdettava tai haara on lisättävä. Tästä syystä ruuviliitoksia käytetään yleisesti sulkuventtiileissä, liittimien kytkemisessä ja kaikissa muissa paikoissa, joissa tulevaa purkamista voidaan tarvita.
Puristusliitokset tehdään erikoistyökaluilla, jotka muotoilevat metallisen hylsyn putken ja liittimen ympärille pysyvästi. Etuna on nopea asennus suuremmassa mittakaavassa (kokonaisen putkiston asennus on puristamalla huomattavasti nopeampaa kuin kierteittämällä) ja liitoksen kestävyys – haittana on, että liitosta ei voida purkaa ilman leikkaamista ja asennus vaatii puristustyökalujen hankinnan. Huollon näkökulmasta tämä tarkoittaa, että puristusliitosta ei yleensä pureta – vaurioitunut osa leikataan yksinkertaisesti pois ja korvataan uudella, puristetulla tai siirtymäliittimellä.
Hitsaus**, jota käytetään pääasiassa muoviputkissa, kuten PP-R, yhdistää putken ja liittimen sulattamalla materiaalia. Se luo homogeenisen, pysyvän liitoksen ja on yleinen sekä kylmä- että lämminvesijohdoissa. Kuten puristusliitosten kohdalla, myös hitsattu liitos on olennaisesti purkamaton – vaurioitunut osa leikataan pois ja korvataan.
Huollon kannalta on siis käytännöllistä yhdistää molemmat menetelmät paikan mukaan: valitse ruuviliitokset osille, joita voidaan tulevaisuudessa vaihtaa tai joihin on päästävä käsiksi (sulkuventtiilit, jakotukit, laitteiden liitännät) niiden irrotettavuuden vuoksi; valitse puristus tai hitsaus pitkille putkiston osuuksille, joissa tulevia muutoksia ei odoteta, koska ne ovat nopeampia ja halvempi asentaa. Yksityiskohtaisemman katsauksen eri liitostapojen etuihin ja haittoihin löydät artikkelista Putkien liitostavat – ruuviliitokset, puristusliitokset, hitsaus.
Putkien lämmöneristys – ennaltaehkäisy korjaamisen sijaan
Viimeinen, mutta yhtä tärkeä elementti huollon ja pitkäaikaisen toimintavarmuuden kannalta on putkien lämmöneristys. Putken päälle puettava lämmöneristys, yleensä valmistettu vaahtomuovista polyeteeniä, yksinkertaisesti puetaan putken päälle ja vähentää putkiston lämpöhäviöitä.
Sen merkitys on suurin pitkillä lämminvesi- tai lämmityskiertojen osuuksilla, jotka kulkevat lämmittämättömissä tiloissa – tyypillisesti kellarissa tai ullikolla. Ilman eristystä vesi viilenisi huomattavasti matkalla laitteeseen, mikä käytännössä tarkoittaa suurempaa energiankulutusta sen uudelleenlämmittämiseen ja pidempää odotusaikaa lämpimälle vedelle hanasta. Kylmävesijohdoissa eristyksellä on vielä yksi tärkeä tehtävä – se estää kosteuden tiivistymisen putken pinnalle, eli niin sanottu ”kondensaatio”. Tämä kondensaatio ei ole vain esteettinen ongelma (tippuva vesi putkessa), vaan pitkällä aikavälillä myös riski ympäröivien rakenteiden kostumiselle, homeen muodostumiselle tai pintojen vaurioille.
Huollon näkökulmasta putkien eristys on selvästi halvempi ennaltaehkäisy kuin kondensaation tai lämpöhäviöiden korjaaminen jälkikäteen. Atrian valikoimaan kuuluu esimerkiksi Eristys 22 mm (1/2") / 9 mm – putken päälle puettava lämmöneristys, joka sopii 22 mm putkelle ja jonka seinämän paksuus on 9 mm. Lisää käytännön suosituksia erilaisten putkistojen eristämiseen löydät artikkelista Putkien eristys – miksi ja miten eristää putkistot.
Eristys 22 mm (1/2") / 9 mm
Hinta: 0,86 €
Putken päälle puettava lämmöneristys, seinämän paksuus 9 mm, 22 mm putkelle. Vähentää lämpöhäviöitä ja estää kosteuden tiivistymisen putken pinnalle.
Uuden putkiston asennuksessa tai sen saneerauksessa on hyvä käydä läpi myös koko asennusprosessi, mukaan lukien pakollinen painetestaus, joka paljastaa mahdolliset vuodot jo ennen putkien peittämistä rappauksella tai lattialla – yksityiskohtainen ohje löytyy artikkelista Putkien asennus – prosessi ja painetestaus.
Todellisia esimerkkejä käytännöstä
Leveämmän putken (26 mm sijaan 16 mm) käyttö poisti veden virtauksen aiheuttaman melun.
Esimerkki 1: Omakotitalo, jossa putkisto oli meluisa lämmityskattilan vaihdon jälkeenOmakotitalossa vanha lämmityskattila korvattiin uudella, tehokkaammalla mallilla, mutta lämmitysputkisto säilyi ennallaan, ja se oli mitoitettu vielä vanhemmalle, vähemmän tehokkaalle kattilalle. Vaihdon jälkeen päänousuputkessa esiintyi selvästi melua veden virtauksen aikana, erityisesti silloin, kun kiertovesipumppu toimi suuremmalla teholla. Tarkastuksen jälkeen paljastui, että päänousuputken halkaisija oli liian pieni uuden, suuremman veden virtauksen tarpeeseen tehokkaamman kattilan kanssa. Ratkaisuna oli päänousuputken osan vaihtaminen suurempaan putkeen (26 mm alkuperäisten 16 mm sijaan), joka kesti suuremman virtauksen ilman painehäviöitä ja melua. Tämä tapaus osoittaa, miksi on tärkeää tarkistaa olemassa olevien putkistojen mitoitus myös lämmityskattilan vaihdon yhteydessä, eikä vain itse kattila.
Yleisiä kysymyksiä putkiston huollosta ja vioista (UKK)
Tyypilliset ongelman merkit putkistossa artikkelin UKK:n mukaan.
Miten tiedän, että ongelma on putkistossa eikä esimerkiksi lämmityskattilassa tai kiertovesipumpussa?Tyypillisiä merkkejä ongelmasta putkistossa ovat kosteita läikkiä seinillä tai katossa, tiputtaminen tai märkä kohta liitoksen kohdalla, ääni (paukkuminen, suhina) veden virratessa putkissa tai paineen lasku järjestelmässä ilman selvää syytä lämmityskattilan tai pumpun puolella. Jos ongelma ilmenee vain yhdessä kohdassa tai putkiston osassa, on todennäköisempää, että kyseessä on putkisto tai liitos kuin itse lämmönlähde.
Kannattaako vanhat teräsputket vaihtaa uusiin remontin yhteydessä?
Teräsputkia käytetään nykyään uusissa asennuksissa vain harvoin niiden taipumuksen vuoksi korroosioon, ellei vedenkäsittely ole asianmukaista. Vanhan putkiston remontissa, jossa korroosion merkkejä jo esiintyy (heikentynyt virtaus, ruosteinen vesi järjestelmän tyhjennyksessä), on usein järkevää investoida moderniin muovialumiiniputkeen, jossa on happitukos, mikä vähentää tulevien huoltojen tarvetta.
Tarvitseeko juomaveden putkistossa olla happitukos?
Happitukos ratkaisee pääasiassa metalliosien suojaamisen suljetussa lämmitysjärjestelmässä (lämmityskattila, pumppu, lämpöpatterit) korroosiolta, jonka aiheuttaa ilman happi. Juomaveden putkistossa, joka ei ole osa suljettua lämmitysjärjestelmää, tämä ongelma ei ole yhtä suuri, koska vesi putkistossa vaihdetaan jatkuvasti eikä se kierrä suljetussa järjestelmässä metallisten korroosioherkkien osien kanssa.
Mikä on ero puristusliitoksen ja kierreliitoksen välillä tulevan huollon kannalta?
Kierreliitoksen voi purkaa ja koota uudelleen milloin tahansa ilman erikoistyökaluja, mikä on etu paikoissa, joissa tuleva huolto on todennäköistä (venttiilit, jakotukki, laitteiden liitännät). Puristusliitos on pysyvä ja irrotettava – vian sattuessa vahingoittunut osa yksinkertaisesti leikataan pois ja korvataan uudella. Valinta näiden välillä tulisi tehdä sen perusteella, tarvitaanko kyseiseen kohtaan järjestelmässä todennäköisesti tulevaisuudessa pääsyä.
Miksi putkisto humisee, kun päästän täysillä lämmintä vettä?
Yleisin syy huminaan veden virratessa on putken liian pieni halkaisija suhteessa vaadittuun virtausnopeuteen, mikä aiheuttaa suuret painehäviöt. Ratkaisuna on yleensä kyseisen osan vaihtaminen suurempaan putkeen – lisävirtausnopeuden säätäminen yleensä vain lieventää ongelmaa, mutta ei poista sitä kokonaan.
Onko parempi vetää uudet putket rappauksen alle vai päälle?
Riippuu tilasta ja todennäköisyydestä tulevalle huoltotoimenpiteelle. Asuintiloissa valitaan yleensä rappauksen alle johtaminen esteettisistä syistä, vaikka mahdollinen korjaus vaatii silloin seinän tai lattian purkamista. Teknisissä tiloissa (kattilahuone, kellari, autotalli) ja komponenteissa, joissa on suurempi todennäköisyys tulevalle huoltotoimenpiteelle (jakotukki, venttiilit), kannattaa putket jättää näkyviin, vaikka se heikentäisi estetiikkaa.
Miten saan selville, onko lattialämmityksen putkistossa happitukos?
Happitukos on standardisti PEX-AL-PEX -tyyppisissä putkissa (alumiinisen keskikerroksen ansiosta) ja PE-RT -putkissa, joissa on EVOH-kerros, jotka on tarkoitettu erityisesti lämmitysjärjestelmiin, mukaan lukien lattialämmitys. Putkia ostaessa on hyvä tarkistaa happitukoksen olemassaolo suoraan tuotteen teknisestä kuvauksesta.
Miksi on tärkeää eristää putket, jotka kulkevat kellarin tai ullakon kautta?
Pitkillä eristämättömillä putkilla vesi viilenee merkittävästi matkalla kuluttajaan, mikä tarkoittaa suurempaa energiankulutusta sen uudelleen lämmittämiseen ja pidempää odotusaikaa lämpimälle vedelle. Kylmävesijohdoissa eristys estää myös kosteuden kondensoitumisen (huurtumisen) putken pinnalle, mikä voi pitkällä aikavälillä vahingoittaa ympäröiviä rakenteita.
Aiheeseen liittyvät aiheet
- Miten valita putket vedelle ja lämmitykselle
- PEX-AL-PEX vs. kupari vs. teräsputket
- Minkä kokoisen putken tarvitsen
- Rappauksen alle vs. päälle johtaminen
- Happitukos – miksi se on tärkeä lämmitysputkissa
- Putkien liittäminen – puristus-, liitos-, hitsausmenetelmät
- Putkien eristys – miksi ja miten eristää putkistot
- Putkien asennus – menettely ja painetestaus
- Yleisiä kysymyksiä vesijohto- ja lämmitysputkista
Jos putkistossasi ilmenee ongelma, kerro meille sen oireet ja putken materiaali – autamme mielellämme tai suosittelemme huoltoteknikkoa.
Onko sinulla kysyttävää aiheesta?
Etkö tiedä, mitä valita, tai tarvitsetko apua kodin lämmitysratkaisujen suunnittelussa? Ota yhteyttä – autamme mielellämme löytämään sinulle sopivan ratkaisun.
