Epäsuora lämmitys vs. sähköinen varolämmitin
Välittömästi lämmittävä vai sähkökattila: kumpi lämminvesivaraaja sopii sinulle?
Kun valitset lämminvesivaraajaa, useimmat asiakkaat miettivät ensin sen kokoa – 100, 150, 200 vai 300 litraa. Samalla tärkeä kysymys jää usein varjoon: miten varaajan vesi ylipäätään lämmitetään? Markkinoilla on pohjimmiltaan kaksi erilaista tapaa – epäsuora lämmitys, jossa lämmönlähteenä toimii ulkoinen laite (kaasukattila, lämpöpumppu, aurinkokeräimet), ja suora sähkölämmitys**, jossa varaaja tuottaa lämmön itse omalla vastuksellaan. Moleilla periaatteilla on paikkansa, moleilla on omat etunsa ja rajoituksensa, ja valinta vaikuttaa sekä käyttökustannuksiin tulevina vuosina että siihen, millaisia asennustöitä sinua odottaa ennen käyttöönottoa.
Tässä artikkelissa käymme käytännössä läpi, miten molemmat teknologiat toimivat, milloin kannattaa valita epäsuora lämmitys ja milloin sähkölämmitys on selvästi parempi vaihtoehto. Näytämme myös yhdistelmäratkaisun, joka yhdistää molempien maailmojen parhaat puolet, ja kahden käytännön esimerkin avulla selvitämme, miten tämä valinta tehdään tavallisen asiakkaan näkökulmasta. Jos mietit vielä, minkä kokoisen varaajan tarvitset, suosittelemme lukemaan myös erillisen artikkelin Minkä kokoisen lämminvesivaraajan tarvitsen – molempien tekstien tiedot täydentävät toisiaan ja antavat sinulle täydellisen kuvan ennen ostopäätöstä.
Miten epäsuora lämmitys toimii
Epäsuora lämminvesivaraaja (luettelossa myös nimellä lämminvesivaraaja lämmönvaihtimella tai boileri lämmönvaihtimella) on pohjimmiltaan eristetty vesisäiliö, jonka sisällä on lämmönvaihdin. Tämä lämmönvaihdin on yleensä spiraalimuotoinen putki (ns. käämälämmönvaihdin) tai kaksinkertainen seinä, joka ympäröi sisäsäiliön. Lämmönvaihtimen läpi kulkee kuumaa vettä tai lämmönkantajaa ulkoisesta lämmönlähteestä – yleisimmin kaasulämmityskattilasta, lämpöpumputa tai katolle asennetuista aurinkokeräimistä.
Keskeinen periaate on, että vesi, joka menee hanaan, ei koskaan joudu suoraan kosketuksiin lämmityspiirin kanssa**. Lämpö siirtyy vain lämmönvaihtimen seinän läpi – aivan kuten kattilassa vesi lämpenee pohjan kautta, ei suoraan vastuksen upottamalla veteen. Tämän ansiosta varaajan vesi on erillinen (hygieenisesti riippumaton) lämmitysvodesta, joka voi sisältää korroosioinhibiittoreita, glykolia tai muita juomakelvottomia lisäaineita.
Epäsuoran lämmityksen lämmönlähteitä voivat olla:
- Kaasukattila – yleisin yhdistelmä suomalaisissa kodeissa. Kattila lämmittää varaajan sekä lämmityskauden aikana että sen ulkopuolella, ja lämmityksen ohjaus tapahtuu yleensä varaajan termostaatin kautta.
- Lämpöpumppu – yhä suositumpi vaihtoehto vähäenergiataloissa ja passiivitaloissa, joissa lämmön tuotto on korkea (COP), eli sähkön kulutukseen nähden edullinen.
- Aurinkokeräimet – yhdessä kaksivaiheisen varaajan kanssa (kaksi lämmönvaihdinta) voivat kattaa suuren osan lämpimän veden tarpeesta kesäkuukausina, ja muina aikoina lämmityksen hoitaa toinen lämmönlähde.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että lämmityksen nopeus ja veden maksimilämpötila riippuvat lämmönlähteen tehosta ja lämpötilasta. Tehokkaalla kondensoivalla kaasukattilalla myös suurempi 200 litran varaaja lämpenee suhteellisen nopeasti, kun taas heikommalla lämpöpumpulla lämmitykseen voi mennä pidempään – siksi suunnittelussa suositellaan aina lämmönlähteen tehon ja varaajan koon sovittamista yhteen. Tyypillinen edustaja tässä kategoriassa on esimerkiksi Protherm FE 200 BM – lattiamallinen 200 litran varaaja, joka liitetään yleensä Protherm-kaasukattiloihin, tai suurempi Buderus Logalux SU 160/5W, jonka 160 litran tilavuus ja laadukas emalointi tekevät siitä suositun valinnan alhaisten lämpöhäviöiden ansiosta.
Miten sähkölämmitys toimii
Sähkölämmitys, eli suora lämmitys (yleisesti myös nimellä boileri) toimii täysin eri tavalla. Säiliön sisällä on sähkövastus – lämmityskierukka tai kuiva (keraminen) lämmityselementti – joka on suorassa yhteydessä veden kanssa. Sähköenergia muuttuu suoraan lämmöksi käyttöpaikalla, ilman tarvetta muulle lämmönlähteelle, kattilalle tai lämmityspiirille.
Tämän ratkaisun etu on täydellinen riippumattomuus muusta lämmitysjärjestelmästä. Sähkövaraaja tarvitsee vain:
- kylmävesiliitännän sisääntuloon,
- lämpimän veden ulostulon,
- ja tavallisen sähköliitännän (yleensä 230 V, tehokkaammissa malleissa myös 400 V).
Tämän ansiosta sähkövaraajan voi asentaa lähes minne tahansa – asuntoon ilman kattilaa, mökille, autotalliin, toimistoon tai lisävarusteeksi kylpyhuoneeseen, joka on kaukana päälämmönlähteestä. Säiliön termostaatti pitää lämpötilan halutulla tasolla (tyypillisesti 55–75 °C mallista riippuen) ja kytkee lämmityselementin päälle, kun lämpötila laskee (esimerkiksi suuren vesimäärän käytön jälkeen), kunnes vesi lämpenee jälleen haluttuun lämpötilaan.
Nykyaikaiset sähkövaraajat tarjoavat myös laajennettuja ominaisuuksia – kuten WiFi-yhteyden ja ohjauksen mobiilisovelluksen kautta, ajastettavat lämmitysohjelmat (esimerkiksi lämmitys vain edullisempaan yötariffiin) tai pikalämmityksen tehostamaan lämmitystä suuremman vesimäärän tarpeen aikana. Tyypillinen luotettava ratkaisu on Tatramat PSH100Trend, jonka tilavuus on 100 litraa, ja moderni esimerkki älykkäillä toiminnoilla on Elektrinen lämminvesivaraaja QFE 100 FLAT WIFI, jossa on lisäksi etäohjaus ja litteä muotoilu, joka sopii hyvin pieniin kylpyhuoneisiin. Jos olet kiinnostunut tästä kategoriasta, olemme omistaneet sille myös erillisen tekstin Pikalämmitys ja WiFi-sähkövaraajat.
Käyttökustannukset – toimintaperiateen vertailu
Tarkkoja eurosummilla laskettuja arvioita emme tässä artikkelissa anna – energian hinnat (kaasu, sähkö ja lämpöpumppu) vaihtelevat jatkuvasti ja riippuvat myös valitsemastasi toimittajasta ja sopimuksesta. Sen sijaan voimme selkeästi kuvata periaatteen, joka määrittää, miksi jokin lämmitysmuoto on yleensä edullisempi kuin toinen tietyissä olosuhteissa. **Epäsuoralla lämmityksellä varustettu varaaja käyttää samaa energialähdettä kuin talosi jo käyttää lämmitykseen.** Jos sinulla on jo toimiva ja tehokas kaasulämmityskattila tai lämpöpumppu, veden lämmittäminen samasta lähteestä on looginen ja taloudellinen valinta – et osta toista, erillistä ”energian kuluttajaa”, vaan hyödynnät olemassa olevaa infrastruktuuria. Kaasu ja lämpöpumppu tuottavat yleensä lämpöä edullisemmin kuin suora sähköverkko tavallisella tariffilla, koska lämpöpumppu myös ”moninkertaistaa” sisäänmenevän sähköenergian lämmityskertoimella (COP), kun taas sähkökattila muuntaa sähkön lämmöksi lähes 100 %:n hyötysusteella, mutta ilman tätä moninkertaistusta. **Sähkökattila on kustannustehokas erityisesti silloin, kun muun lämmityslähteen asentaminen tai käyttäminen vain veden lämmitystä varten olisi välttämätöntä.** Jos asunnossasi tai mökilläsi ei ole lämmityskattilaa tai lämpöpumppua, ”kumpi on halvempi” -vertailu menettää merkityksensä – ainoa todellinen vaihtoehto sähkökattilalle olisi koko lämmitysjärjestelmän rakentaminen, mikä ei yleensä kannata pienellä lämpimän veden kulutuksella. Tässä yhteydessä sähkökattila on selvästi taloudellisin ratkaisu, vaikka sähkön kilowattituntihinta onkin korkeampi kuin kaasu. Toinen tärkeä kustannuksiin liittyvä näkökohta on **vuodenaika.** Lämmityskauden aikana lämmityskattila tai lämpöpumppu on joka tapauksessa käytössä tilojen lämmittämiseen, joten veden lämmittäminen epäsuoralla lämmityksellä on ”ilmainen lisä” jo käynnissä olevaan järjestelmään. Lämmityskauden ulkopuolella (kesäkuukaudet) monet lämmityskattilat ovat joko kokonaan sammutettuja tai toimivat vain taloudellisessa kesäasennuksessa – tällöin kannattaa harkita yhdistettyä ratkaisua, josta kerromme alla, tai siirtyä käyttämään vain sähkökattilaa kesän aikana. Lopuksi on syytä mainita myös itse varaajan lämpöhukka – mitä pidempään varaaja vain ”pitää” lämpimän veden ilman käyttöä, sitä enemmän lämpöä karkaa eristyksen läpi ympäristöön riippumatta siitä, millä periaatteella se lämmitettiin. Laadukas eristys (esimerkiksi kova polyuretaanivaahto pehmeän sijaan) on siksi tärkeä parametri valittaessa tiettyä mallia riippumatta lämmitystyypistä – käsittelemme tätä tarkemmin artikkelissa Näin valitset lämminvesivaraajan.Asennus – erot
Ero kahden tyypin välillä näkyy selvästi myös itse asennuksessa ja siihen liittyvissä kustannuksissa ja aikataulussa. **Sähkökattila** on asennuksen kannalta yksinkertaisempi. Se vaatii:- liitännän kylmävesijohtoon (sisääntulo),
- lämpimän veden ulostulon liittämisen talon vesijohtoon,
- varoventtiilin suojaamaan ylipaineelta,
- sähköliitännän – pienemmissä tehoissa tavallinen 230V pistorasia tai kiinteä liitäntä, tehokkaammissa malleissa voidaan tarvita erillinen sulake ja paksumpi johto (400 V).
Yhdistetyt ratkaisut (epäsuora + sähkövastus)
Monet valmistajat tarjoavat myös niin sanottuja **yhdistelmävaraajia**, jotka yhdistävät molemmat periaatteet. Tällaisessa varaajassa on lämmitysvaihtimen lisäksi, joka on liitetty lämmityskattilaan, lämpöpumppuun tai aurinkokeräimiin, myös oma sähkövastus (sähkövastus omalla termostaatillaan), joka voidaan kytkeä päälle riippumatta. Tämän ratkaisun käytännön järki on yksinkertainen: **lämmityskauden aikana**, kun lämmityskattila tai lämpöpumppu on käynnissä säännöllisesti, vesi lämmitetään epäsuorasti – edullisimmalla mahdollisella tavalla ilman sähkövastuksen tarvetta. **Lämmityskauden ulkopuolella**, kun pääasiallinen lämmönlähde on sammutettuna (esimerkiksi useimmat kaasulämmityskattilat sammutetaan kokonaan kesällä säästääkseen myös sen oman kulutuksen valmiustilassa), sähkövastus ottaa vastuun, joten koko lämmitysjärjestelmää ei tarvitse pitää käynnissä vain satunnaisen vedenlämmityksen vuoksi. Tämä ratkaisu kannattaa harkita erityisesti:- kotitalouksissa, joissa lämmityskattila sammutetaan kokonaan kesällä,
- aurinkokeräinjärjestelmissä, joissa sähkövastus toimii varajärjestelmänä pidempien aurinkottomien jaksojen aikana,
- mökkeissä/huviloissa, joita käytetään kausiluonteisesti, joissa lämmitystä ei käytetä ollenkaan pääkauden ulkopuolella, mutta lämmintä vettä tarvitaan silti ajoittain (esimerkiksi viikonloppuisin).
Valitse yhdistelmämalli, tarkista sähköisen lisälämmityksen teho (yleensä 2–3 kW riittää ylläpitolämmitykseen, ei koko säiliön nopeaan lämmitykseen) ja varmista, että säiliö tukee molempien lähteiden käyttöä joko samanaikaisesti tai vuorotellen. Nämä yksityiskohdat vaihtelevat mallista riippuen, joten on hyvä keskustella tietyn tyypin ominaisuuksista suoraan myyntitiimimme kanssa ennen ostopäätöstä.
Milloin valita mikäkin tyyppi
Yhteenveto suosituksista yleisimpiin tilanteisiin:
Valitse epäsuorasti lämmittävä varaaja, jos:
- sinulla on toimiva kaasulämmityskattila tai lämpöpumppu, joka pyörii suurimman osan vuodesta,
- suunnittelet aurinkokeräinten hankintaa ja haluat hyödyntää niiden potentiaalia veden lämmityksessä,
- etsit pitkäaikaisesti taloudellisinta ratkaisua etkä välitä korkeammasta alkuinvestoinnista,
- tarvitset suuremman tilavuuden (150–300+ litraa) useamman henkilön kotitaloudelle, jossa on korkea lämpimän veden kulutus.
Valitse sähköinen lämminvesivaraaja, jos:
- asut asunnossa tai mökillä ilman omaa kattilaa tai lämpöpumppua,
- tarvitset nopean, helpon ja edullisemman ratkaisun asennukseen (esimerkiksi kylpyhuoneen remontin yhteydessä),
- haluat lisävesilähdettä lämmityskauden ulkopuolella, kun pääasiallinen lähde on pois päältä,
- tarvitset lämmitystä paikassa, joka on kaukana kattilahuoneesta, jossa liitäntä kattilaan olisi kallista,
- arvostat moderneja ominaisuuksia, kuten WiFi-ohjausta tai ajastettua lämmitystä edullisemmalla tariffilla.
Valitse yhdistelmä (bivalentti) varaaja, jos:
- haluat hyödyntää epäsuoran lämmityksen taloudellisuutta lämmityskauden aikana ja sähkön riippumattomuutta lämmityskauden ulkopuolella,
- sinulla on tai suunnittelet aurinkokeräimiä lisäenergialähteeksi.
Jos et ole varma, mikä kategoria sopii sinun tilanteeseesi, tai epäröit eri valmistajien välillä, löydät vertailun eri valmistajien välillä artikkelista Varaajien valmistajien vertailu.
Todellinen esimerkki käytännössä
Skenaario 1 – omakotitalo kaasulämmityskattilalla. Neljän hengen perhe asuu omakotitalossa, jossa on kaasulämmityskattila, jonka teho riittää lämmitykseen myös kylmimpinä päivinä. Perhe harkitsi vanhan, alimitoitetun 100-litraisen varaajan vaihtamista, joka aamuisin useiden perheenjäsenten peräkkäisten suihkujen aikana ei ehtinyt lämmittää vettä tarpeeksi. Ratkaisuna oli siirtyminen epäsuorasti lämmittävään 200 litran varaajaan – tässä tapauksessa Protherm FE 200 BM -malliin, joka liitettiin suoraan saman valmistajan kondensaatiokattilaan. Koska kattila pyörii käytännössä ympäri vuoden (talvella lämmityksen vuoksi, kesällä ainakin rajoitetusti), veden lämmitys ei tarkoittanut ylimääräistä erillistä energialähdettä – varaaja liitettiin yksinkertaisesti olemassa olevaan järjestelmään. Asentaja yhdisti myös säädön niin, että veden lämmityksellä oli etusija lämmitykseen verrattuna silloin, kun perhe käyttää runsaasti lämmintä vettä, mikä lyhensi huomattavasti odotusaikaa lämpimälle vedelle aamuruuhkassa.
Skenaario 2 – asunto kerrostalossa ilman omaa lämmönlähdettä. Nuori pariskunta osti kaksion vanhasta kerrostalosta, jossa lämpö ja lämmin vesi ratkaistaan keskitetysti lämmönjakeluyhtiön kautta, mutta he päättivät asentaa uuden kylpyhuoneen eri pohjaratkaisulla ja halusivat enemmän kontrollia kustannuksiin ja veden lämpötilaan riippumatta keskitetystä jakelusta. Koska asunnossa ei ole omaa kattilaa tai muuta sopivaa energialähdettä varaajan liittämiseen, ainoa realistinen vaihtoehto oli erillinen sähköinen lämminvesivaraaja. He valitsivat pienemmän 100-litraisen mallin WiFi-ohjauksella (QFE 100 FLAT WIFI), jonka ohjelmoivat lämmittämään vettä vain edullisemman yötariffin aikana ja pitämään sen lämpimänä päivällä hyvän säiliön eristyksen ansiosta. Asennus kesti yhden päivän ilman muutoksia muuhun asuntoon ja pari voi myös vapaasti muuttaa lämpötilaa mobiilisovelluksen kautta, esimerkiksi laskea sitä loman aikana.
Molemmat skenaariot osoittavat saman periaatteen – päätös ei riipu siitä, mikä tyyppi on "yleisesti parempi", vaan siitä, mikä energialähde on jo käytettävissä ja mikä on kotitalouden todellinen lämpimän veden kulutus.
Suositellut mallit
Alla on yleiskuva neljästä testatusta mallista, kaksi kustakin kategoriasta, jotka kattavat useimmat asiakkaidemme tarpeet verkkokaupassamme.
| Kuva | Malli | Tyyppi | Tilavuus | Hinta |
|---|---|---|---|---|
![]() |
Protherm FE 200 BM – lattiamallinen | Epäsuorasti lämmittävä | 200 l | 822,66 € |
![]() |
Buderus Logalux SU 160/5W | Epäsuorasti lämmittävä | 160 l | 1 085,08 € |
![]() |
Tatramat PSH100Trend | Sähköinen | 100 l | 442,44 € |
![]() |
Sähköinen lämminvesivaraaja QFE 100 FLAT WIFI | Sähköinen, WiFi | 100 l | 400,30 € |
Protherm FE 200 BM – lattiamallinen on tyypillinen esimerkki laadukkaasta epäsuorasti lämmittävästä varolämmityssäiliöstä, jonka tilavuus sopii 3–5 henkilön kotitalouteen. Suuri lämmityspinta-ala varmistaa nopean lämmityksen myös heikomman lämmityskattilan kanssa ja sen lattiamallinen rakenne on standardi omakotitalojen kattilahuoneissa. Tutustu Protherm FE 200 BM -tuotetietoihin.
Buderus Logalux SU 160/5W kuuluu premium-luokan epäsuorasti lämmittäviin varolämmityssäiliöihin, joissa on laadukas emalipinnoitettu säiliö ja parempi eristys, mikä vähentää lämpöhäviöitä. Se on hieman kalliimpi, mutta erottuu pitkällä käyttöiällä ja valmistajan korkealla laatutasolla – tutustu Buderus Logalux SU 160/5W -tuotteeseen.
Tatramat PSH100Trend on luotettava ja edullinen sähkövaraaja, jonka 100 litran tilavuus sopii hyvin asuntoihin ja pienempiin talouksiin, joissa ei ole omaa lämmityskattilaa – tutustu Tatramat PSH100Trend -tuotteeseen.
Sähkövaraaja QFE 100 FLAT WIFI tarjoaa saman 100 litran tilavuuden, mutta modernimmassa ja litteässä suunnittelussa (säästää tilaa kylpyhuoneessa) ja WiFi-ohjauksella mobiilisovelluksen kautta. Voit suunnitella lämmityksen edullisempaan aikaan ja muuttaa lämpötilaa myös etänä – tutustu QFE 100 FLAT WIFI -tuotteeseen.
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Onko epäsuorasti lämmittävä varolämmityssäiliö aina edullisempi käyttää kuin sähkövaraaja?
Ei välttämättä. Se on edullisempi vain silloin, jos se liitetään jo olemassa olevaan ja toimivaan lämmönlähteeseen (lämmityskattila, lämpöpumppu), joka on muutenkin käytössä. Jos joudut rakentamaan tai käyttämään erillistä lämmönlähdettä vain varolämmityssäiliön takia, etu katoaa ja sähkövaraaja voi olla taloudellisempi ja yksinkertaisempi vaihtoehto.
Voidaanko epäsuorasti lämmittävä varolämmityssäiliö asentaa jälkikäteen vanhempaan lämmityskattilaan?
Kyllä, useimmissa tapauksissa se on mahdollista, mutta se vaatii muutoksia olemassa oleviin putkistoihin ja yleensä myös lämmityskattilan säätöjen muuttamista (lämmityksen priorisointi). Suosittelemme konsultoimaan asiantuntijaa paikan päällä, sillä tarkat mahdollisuudet riippuvat lämmityskattilan tyypistä ja iästä.
Voinko asentaa epäsuorasti lämmittävä varolämmityssäiliön asuntoon, jossa ei ole lämmityskattilaa?
Teoriassa kyllä, jos asennat samalla myös erillisen lämmönlähteen (esimerkiksi pienen lämpöpumpun), mutta käytännössä se ei useinkaan ole taloudellisesti järkevää asunnossa, jossa ei ole olemassa olevaa lämmitysjärjestelmää. Tällaisessa tilanteessa sähkövaraaja on selkeästi käytännöllisempi valinta.
Mitä tarkoittaa "yhdistetty" tai "bivalentti" varolämmityssäiliö?
Se on epäsuorasti lämmittävä varolämmityssäiliö, jossa on myös sisäänrakennettu sähkövastus. Lämmityskauden aikana se lämmittyy epäsuorasti lämmityskattilan tai lämpöpumpun avulla, ja lämmityskauden ulkopuolella sähkövastus ottaa lämmityksen hoitaakseen.
Kannattaako sähkövastus asentaa myös epäsuorasti lämmittäviin varolämmityssäiliöihin, jotka ovat jatkuvasti yhteydessä lämpöpumppuun?
Lämpöpumpun ollessa käytössä lähes ympävuotisesti, sähkövastuksen hyöty on pienempi, sillä pääasiallinen lämmönlähde ei yleensä sammu kesällä. Sähkövastus voi kuitenkin toimia varalähteenä lämpöpumpun vikatilanteessa tai huollon aikana, jotta kotitalous ei jää ilman lämmintä vettä.
Mikä on asennuksen hintaero näiden kahden tyypin välillä?
Sähkövaraajan asennus on yleensä edullisempi ja nopeampi, koska se tarvitsee vain vesiliitännän ja sähköliitännän. Epäsuorasti lämmittävä varolämmityssäiliö vaatii lisäksi liitännän lämmityskattilaan (kaksi putkistoa, mahdollisesti kiertovesipumppu ja säätöventtiili), mikä nostaa kustannuksia ja asennusaikaa. Tarkat hinnat vaihtelevat tapauskohtaisesti ja on hyvä pyytää tarjous asennusliikkeeltä.
Tarvitaanko epäsuorasti lämmittäviin varolämmityssäiliöihin myös varoventtiili?
Kyllä, varoventtiili käyttöveteen on välttämätön molemmissa varolämmityssäiliötyypeissä (sähkö- ja epäsuora), sillä se suojaa säiliötä liialliselta paineelta veden lämmityksen aikana. Myös paisunta-astia käyttöveden puolella on suositeltava, jos se vaaditaan paikallisessa vesihuoltojärjestelmässä.
Kumpi tyyppi kestää pidempään?
Kestävyys riippuu pääasiassa säiliön laadusta (emalointi, korroosionestopinnoitteen paksuus, mahdollinen anodi) ja veden laadusta alueella, ei niinkään lämmitystyypistä. Molemmissa tyypeissä säännöllinen tarkastus ja anodin vaihto pidentää säiliön käyttöikää huomattavasti.
Aiheeseen liittyviä aiheita
- Näin valitset varolämmityssäiliön – kattava opas valintaan tilavuuden, lämmitysvaihtimen ja eristyksen mukaan.
- Kuinka suuren varolämmityssäiliön tarvitsen – käytännön laskelma kotitalouden jäsenten määrän mukaan.
- Pikalämmityksellä ja WiFi-yhteydellä varustetut sähkövaraajat – yleiskatsaus sähkövaraajien moderneihin ominaisuuksiin.
- Varolämmityssäiliön asennus ja liittäminen lämmityskattilaan – tekninen ohje epäsuorasti lämmittävä varolämmityssäiliön liittämiseen.
- Varolämmityssäiliöiden valmistajien vertailu – erot Protherm-, Buderus-, Viessmann- ja muiden valmistajien välillä.
Onko sinulla kysyttävää varolämmityssäiliön valinnasta?
Etkö tiedä, mitä valita, tai tarvitsetko apua kotisi erityistilanteessa? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.




