Eshop roka 2025 s vykurovacou technikou

CO2

Hiilidioksidi eli CO2 on hiilestä ja hapesta muodostuva kemiallinen yhdiste. Sen kemiallinen kaava on CO2, eli siinä on yksi hiiliatomi, joka on sitoutunut kahteen happiatomiin. Hiilidioksidi on väritön ja hajuton kaasu, ja sitä on maapallon ilmakehässä hyvin pieninä määrinä.

Hiilidioksidin määritelmä ja käyttö:

  • Kemiallinen kaava: CO2
  • Rakenne: Hiilidioksidin molekyylissä on yksi hiiliatomi ja kaksi happiatomia.

Hiilidioksidin käyttö:

  1. Fotosynteesi: Hiilidioksidi on tärkeä osa fotosynteesiä, prosessia, jossa kasvit ja eräät mikro-organismit ottavat hiilidioksidia ilmakehästä ja muuttavat sen orgaanisiksi yhdisteiksi, kuten glukoosiksi. Fotosynteesi on kasvien ravinnon ja hapen tuotannon perusprosessi.

  2. Hengitys: Hiilidioksidi on eliöiden, myös ihmisen, aineenvaihdunnan sivutuote. Hengittäessään eliöt vapauttavat hiilidioksidia ilmakehään.

  3. Hapen kiertokulku: Hiilidioksidi on osa hapen kiertokulkua, prosessia, jossa ilmakehän happi ja hiilidioksidi vaihtuvat valtamerissä ja kasveissa.

  4. Elintarvikkeiden säilöntä: Hiilidioksidia käytetään joskus elintarviketeollisuudessa säilöntäaineena elintarvikkeiden säilyvyyden pidentämiseen.

  5. Maaperän hedelmällisyyden parantaminen: Hiilidioksidia voidaan käyttää maaperän hedelmällisyyden parantamiseen kalsiumoksidin (kalkin) tai muiden lannoitteiden muodossa.

  6. Leivinjauheet: Elintarviketeollisuudessa hiilidioksidi on leivinjauheiden perusainesosa: se auttaa taikinaa kohoamaan, kun hiilidioksidia vapautuu kaasuna, ja taikina turpoaa.

  7. Juomien valmistus: Hiilidioksidia on hiilihapotetuissa juomissa, kuten limonadeissa ja kuplivissa mehuissa, joissa se tuottaa kaasukuplat ja raikkaan maun.

On tärkeää muistaa, että hiilidioksidi on myös kasvihuonekaasu, eli se pidättää lämpöä ilmakehässä ja vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Siksi keskustellaan tarpeesta valvoa sen päästöjä ja etsiä keinoja sen ilmastovaikutuksen vähentämiseksi.


 
Kaava: CO2
Kiehumispiste: -78,46 °C
Moolimassa: 44,01 g/mol
Tiheys: 1,6 g/cm³ (kiinteä); 1,98 kg/m³ (kaasu)
Liukoisuus: 1,45 kg/m³
Molekyylimassa: 44,0095 g/mol
 
 
 
Oxid uhličitý
 

Esiintyminen luonnossa

Hiilidioksidi on maapallon ilmakehän tavallinen ainesosa, ja sen pitoisuus[4] ilmassa vaihtelee paikallisten olosuhteiden, korkeuden merenpinnasta ja ilman suhteellisen kosteuden mukaan. Pääasiassa teollisuuden päästöjen vuoksi sen keskimääräinen pitoisuus ilmassa kasvaa jatkuvasti (ks. kappale ”Hiilidioksidin vaikutus ilmaston lämpenemiseen”).

Paikallisesti pitoisuus on hyvin suuri paikoissa, joissa sitä purkautuu maasta vulkaanisesti aktiivisilla alueilla, sekä eräissä luonnon kivennäisvesissä. Koska se on ilmaa raskaampaa, se voi kertyä tällaisiin paikkoihin ja muodostaa vaarallisen ansan eläimille ja ihmisille. Vulkaaninen toiminta tuottaa näin maapallon ilmakehään vuosittain noin 130–230 Tg, mikä on suuruusluokaltaan vain 0,5 % ihmiskunnan CO2-tuotannosta [5].

Hiilidioksidia on löydetty myös tähtienvälisestä avaruudesta. Se on Venuksen ja Marsin kaasukehän pääainesosa. Spektroskooppisesti se on todettu myös komeetoissa.

Käyttö

Hiilidioksidi on teollisesti helposti saatavilla oleva kaasu. Sitä käytetään:

Hiilidioksidin vaikutus ilmaston lämpenemiseen

Pohjimmiltaan CO2 ei ole haitallinen aine, koska se ei ole myrkyllinen. Vuoden 1997 lopulla Japanissa (Kioto) pidetyssä ilmastokonferenssissa neuvottelevat maat sopivat CO2-päästöjen rajoittamisesta. Nämä rajoitukset tunnetaan nimellä Kioton pöytäkirja. CO2-pitoisuuden kasvua ilmassa pidetään ilmaston lämpenemisen pääsyynä, ja se johtuu pääasiassa fossiilisten polttoaineiden polttamisesta ja metsäkadosta. Onneksi tehokkain ilmakehän hiilidioksidia sitova ekosysteemi – meren kasviplankton – ei ole vielä pahasti häiriintynyt.

Suuri määrä hiilidioksidia on myös liuenneena maailman meriin ja valtameriin, jotka näin säätelevät sen määrää ilmakehässä. Maapallon lämpötilan hidas nousu heikentää kuitenkin CO2:n liukoisuutta meriveteen, ja positiivisen takaisinkytkennän kautta ilmaan palaa lisää tätä kasvihuonekaasua. Onneksi suurin osa meriveden hiilidioksidista on kemiallisesti sitoutunut karbonaatti- ja vetykarbonaatti-ioneiksi, minkä ansiosta sen reaktio kalsiummineraalien kanssa etenee yhtälön mukaan:

CaCO3 + CO2 + H2O ←→ Ca2+ + 2 HCO3-

Lämpötilan noustessa tämä tasapaino kuitenkin siirtyy vasemmalle.

Myös kasviplanktonin fotosynteesin voimakkuus riippuu optimilämpötilasta, ja se heikkenee lämpötilan noustessa optimin yli.

Hiilidioksidi ja biomassa

 Biomassan tai biokaasun polton lisäksi hiilidioksidia syntyy myös kompostoinnin aikana. Osa orgaanisesta aineksesta jää pellolle sadonkorjuutähteinä ja juuristona.

 Kompostoinnin aikana suuri osa orgaanisesta aineksesta muuttuu stabiloiduksi orgaanis-mineraaliseksi lannoitteeksi, jossa on paljon humusaineita, joten suuri osa hiilestä jää pitkäksi aikaa sitoutuneeksi humukseen, joka parantaa maaperän ominaisuuksia (vedenpidätyskyky, puskurikyky ym.). Lisäksi maaperän parantuneet ominaisuudet johtavat suurempiin satoihin ja siten myös voimakkaampaan CO2:n sitoutumiseen fotosynteesin aikana.

Historiaa

Hiilidioksidi oli ensimmäinen kemiallinen yhdiste, joka kuvattiin ilmasta poikkeavaksi kaasuksi. 1600-luvulla flaamilainen kemisti Jan Baptist van Helmont havaitsi, että kun puuhiiltä poltettiin suljetussa astiassa, tuhkan paino oli pienempi kuin alkuperäisen hiilen. Hän selitti tämän sillä, että osa hiilestä muuttui näkymättömäksi aineeksi, jota hän kutsui nimellä kaasu spiritus sylvestre.

 1700-luvun puolivälissä tämän kaasun ominaisuuksia tutki tarkemmin skotlantilainen lääkäri Joseph Black. Hän havaitsi, että kalkkikiveä kuumennettaessa tai sen reagoidessa happojen kanssa syntyy kaasua, jota hän kutsui ”sidottavaksi ilmaksi” (”fixed air”), koska se voitiin sitoa vahvoihin emäksiin (esim. kalsiumhydroksidiin). Hän havaitsi myös, että se on ilmaa raskaampaa, että se ei toisin kuin tavallinen ilma ylläpidä palamista ja että eläimet kuolevat siinä. Sitoutumista kalsiumhydroksidiin hän käytti todisteena siitä, että sitä on uloshengitysilmassa ja että sitä vapautuu käymisprosessissa (fermentaatiossa).

Vytvořil Shoptet | Design Shoptak.cz.