kaasu
Kaasu eli kaasumainen olomuoto tai kaasumainen aine on yksi aineen perus olomuodoista, jossa aineen hiukkaset ovat suhteellisen kaukana toisistaan, liikkuvat vapaasti tilassa ja niihin vaikuttavat vain mitättömän pienet vetovoimat. Suppeammassa merkityksessä kaasulla tarkoitetaan kaasumaisessa tilassa olevaa ainetta (ilmamainen aine), joka ei ole höyryä.
Verrattuna nesteisiin ja kiinteisiin aineisiin kaasuilla on paljon pienempi tiheys ja viskositeetti, ja ne ovat kokoonpuristuvia. Kaasu kuuluu nesteen kanssa ”fluidien” ryhmään. Kaasujen ominaisuuksien yksinkertaistettuun tarkasteluun käytetään ideaalikaasua. Todellisella kaasulla eli reaalikaasulla on toisin kuin ideaalikaasulla myös viskositeetti, eli sisäinen mekaaninen vastus, eikä sitä voi puristaa täysin kokoon.
Kaasun fysiikka
Kaasun hiukkasia eivät pidä koossa mitkään voimat (tai niiden vaikutus on mitätön), ne liikkuvat kaoottisesti (järjestäytymättä) eri nopeuksilla ja vaikuttavat toisiinsa vain satunnaisissa keskinäisissä törmäyksissä. Hiukkasten nopeudet vaihtelevat, ja hiukkasten nopeusjakaumaa kuvaa Maxwellin–Boltzmannin jakauma.
Hiukkasten törmäykset sen astian seinämiin, johon kaasu on suljettu, kohdistavat seinämiin voiman, joka ilmenee kaasun paineena suljetussa astiassa. Jos kaasu on suljetussa astiassa, se astian avaamisen jälkeen diffundoituu ympäristöön ja täyttää tietyn ajan kuluttua tasaisesti koko tilan. Tämä ilmiö on käytännön seuraus termodynamiikan toisesta pääsäännöstä.
Tietyn kaasumäärän hetkellisen tilan määräävät kolme tilasuuretta – paine, lämpötila ja tilavuus. Nämä kolme suuretta riippuvat toisistaan, ja niiden suhdetta (muutoksia) kuvaa ideaalikaasun tilanyhtälö:
- {\displaystyle p.V=n.R.T\,}
jossa:
- p on paine (Pa)
- V on tilavuus (m3)
- n on ainemäärä (mol)
- R on yleinen kaasuvakio (8,314472 J·K-1·mol-1)
- T on termodynaaminen lämpötila (K)
