Aurinkokeräinten kiinnitys – harjakatto, tasakatto, julkisivu
Aurinkokeräimen kiinnitys on yhtä tärkeää kuin itse keräimen laatu. Voit hankkia markkinoiden parhaan litteän tai tyhjiökeräimen, mutta jos sen tukirakenne katolla, julkisivulla tai maassa ei vastaa katon tyyppiä, kaltevuutta, suuntaa ja tuulen sekä lumen kuormitusta, ongelmat tulevat ennemmin tai myöhemmin – suorituskyvyn heikkenemistä, kattovuotoja tai jopa keräimen irtoamista kovassa tuulessa. Siksi keräinten kiinnitykseen käytetään yhtä paljon huomiota kuin itse keräimen valintaan, vaikka se onkin vain ”asennuselementti”, josta puhutaan vähiten markkinointimateriaaleissa.
Yleiskuva kolmesta perusmenetelmästä aurinkokeräinten kiinnittämiseen.
Tässä artikkelissa tarkastelemme kolmea yleisintä tilannetta, joita kohtaamme aurinkojärjestelmän asennuksessa lämpimän veden valmistukseen: harjakatto erilaisilla kattomateriaaleilla, tasakatto säädettävällä kaltevuudella ja lopuksi julkisivu tai vapaa maa-alue, jossa keräimet sijoitetaan, kun katto ei jostain syystä sovellu. Selitämme, miksi rakenteen on vastattava tarkasti tietyn tyyppisen keräimen mittoja, mikä kulma on optimaalinen ja miksi tasakatoilla valitaan lähes aina vähintään 15 astetta, ja miten kiinnitys liittyy koko aurinkojärjestelmään – putkiston, pumppuyksikön, säätöjen ja piirin täyttämiseen.
Muistutetaan aluksi laajempi konteksti: aurinkojärjestelmä lämpimän veden valmistukseen (lämpövesijärjestelmä) koostuu aurinkokeräimistä katolla, jotka lämmittävät lämmönsiirtoliuosta (vesi- ja pakkasnesteen seos), lämminvesivaraajasta lämmönvaihtimella, pumppuyksiköstä ja ohjausyksiköstä. Järjestelmä täydentää, mutta ei täysin korvaa, pääasiallista lämmönlähdettä – lämmityskattilaa tai lämpöpumppua – ja kattaa parhaiten lämpimän veden valmistuksen kesällä. Keräinten kiinnitys on ensimmäinen fyysinen askel, josta kaikki muu riippuu, joten omistamme sille erillisen ja yksityiskohtaisen artikkelin.
Miksi keräinten kiinnitys on ratkaisevan tärkeää suorituskyvyn ja turvallisuuden kannalta
Keräinten kiinnityksellä on itse asiassa kaksi tehtävää samanaikaisesti, ja molemmat ovat yhtä tärkeitä. Ensimmäinen on puhtaasti mekaaninen turvallisuus – keräin rungineen ja lasikannenineen painaa kymmeniä kiloja ja on alttiina tuulelle, lumelle, sateelle ja lämpötilan vaihteluille ympäri vuoden, usein vuosikymmeniä. Rakenteen on pidettävä se turvallisesti paikoillaan kaikissa sääolosuhteissa, joita kyseisellä alueella voi esiintyä, mukaan lukien puuskittainen tuuli myrskyn aikana tai märän lumen kuormitus. Toinen tehtävä on varmistaa keräimen optimaalinen kulma ja suuntaus aurinkoon, koska juuri auringonsäteiden tulokulmasta riippuu, kuinka paljon energiaa keräin todella tuottaa vuodessa.
Keräimet kiinnitetään siksi erikoistuneella asennusrakenteella katon tyypin mukaan – harjakatto erilaisilla kattomateriaaleilla (tiili, pelti, harjakatto), tasakatto säädettävällä kaltevuudella (yleensä 15° tai enemmän itsepuhdistuksen vuoksi) tai julkisivu tai maa. Tärkeää on, että rakenteen on vastattava tarkasti tietyn tyyppisen keräimen mittoja – yleispätevä rakenne ”kaikkeen” ei käytännössä ole olemassa, koska kiinnityspisteiden välinen etäisyys, profiilien pituus ja kiinnitystapa vaihtelevat valmistajan ja keräimen mallin mukaan. Siksi asennusrakenteen tilauksessa ilmoitetaan aina tarkka keräimen tyyppi ja koko, johon rakenteen on sovittava.
Väärin valittu tai virheellisesti asennettu rakenne näkyy käytännössä useilla tavoilla: keräimellä voi olla väärä kulma ja siten alhaisempi vuosituotto, keräimen rungossa voi esiintyä mekaanista rasitusta (mikä lyhentää sen käyttöikää), kattorakenteiden läpiviennit voivat vuotaa ja pahimmassa tapauksessa rakenne ja keräin voivat irrota voimakkaan tuulen vaikutuksesta. Siksi suosittelemme, että asennuksen tekee yritys, jolla on kokemusta aurinkojärjestelmistä, eikä vain yleisestä rakennus- tai putkiasennusosaamisesta – yksityiskohdat kiinnityksessä koodiin, läpivientien tiivistämisessä ja tuulen kuormituksen staattisessa laskennassa vaativat erityisosaamista.
Kiinnitys harjakattoon: tiili, pelti, harjakatto
Harjakatto on Suomessa yleisin paikka aurinkokeräinten asennukselle, yksinkertaisesti siksi, että useimmilla omakotitaloilla on harjakatto, jonka suunta on hyvä etelään tai lounaaseen. Kiinnityksen periaate harjakattoon on yleisesti samankaltainen kuin aurinkopaneeleilla: kattokoukku tai kiinnityselementti kiinnitetään koodiin (katon tukirakenteeseen), joka kulkee katon läpi, ja montaasiprofiilit (kiskot) kiinnitetään näihin koukkuihin, ja lopuksi keräimen runko kiinnitetään kiskoihin. Koukkujen määrä ja niiden sijoitus riippuvat keräimen koosta ja painosta sekä alueen oletetusta lumi- ja tuulikuormasta.
Kattomateriaali vaikuttaa olennaisesti siihen, miten koukku pääsee katon läpi ja miten läpivienti tiivistetään:
- Tiilikatto – yleisin tapaus. Käytetään tiilikattoon muotoiltuja kattokoukkuja (eri muotoja eri tiilityypeille), jotka ripustetaan lattiin tai ruuvataan suoraan koodiin, ja tiiliä muokataan hieman koukun kohdalta tai käytetään erityistä läpivientitiiliä. Tiilikaton etu on, että itse koukun läpivienti on suhteellisen helppo tiivistää, koska tiili on lähtökohtaisesti suunniteltu päällekkäisyyksiin.
- Peltikatto (falssipelti, aaltopelti, tiilikatto) – tässä käytetään yleensä erityisiä kiinnityselementtejä, jotka on suunniteltu juuri kyseiselle peltityypille, usein kumitiivisteellä tai silikonitiivisteellä ja läpiviennillä pellin aaltojen tai falssien kohdalta, jossa se voidaan tiivistää parhaiten. Pellin kohdalla on tärkeää varmistaa, että kiinnityselementti ei häiritse vedenpoistoa pellin aaltojen päältä ja että vältetään erilaisten metallien välinen elektrolyyttinen korroosio.
- Harjakatto (harjakatto) – pienet, tiheästi asetellut tiilet vaativat oman tyyppisen koukun, joka on mukautettu pienempään kokoon ja tiheämpään lattiapituuteen, samoin kuin klassisessa tiilessä, mutta hienompaan mittasuhteeseen.
Asennusvaiheessa kiinnitetään koukut, joihin asennetaan korroosionkestäviä (yleensä alumiinisia) asennusprofiileja. Nämä profiilit muodostavat tasaisen alustan, jolle aurinkokeräin asetetaan ja kiinnitetään tiukasti kiristysosilla, jotka sopivat täydellisesti keräimen runkoon. Harjakattojen yhteydessä hyödynnetään yleensä katon omaa kaltevuutta – keräin noudattaa kattomateriaalin kulmaa, mikä vähentää rakenteen aerodynaamista rasitusta (tuuli ei tartu keräimeen, vaan liukuu sen pinnan yli kuten muunkin katon). Jos katon kaltevuus ei ole optimaalinen auringon saannin kannalta (esimerkiksi hyvin loiva harjakatto tai väärä suunta), voidaan käyttää korotettuja rakenteita, jotka kallistavat keräimen parempaan kulmaan. Tämä kuitenkin lisää tuulikuormaa ja vaatii huolellisemman rakennesuunnittelun.
Kiinnitys tasakattoon: säädettävä kulma ja itserajoittuminen
Tasakatolla aurinkokeräin ei luonnollisesti seuraa katon kaltevuutta – katto on vaakasuora tai vain hieman kallistettu vedenpoistoa varten. Siksi täällä käytetään aina erillistä kantavaa rakennetta, joka kallistaa keräimen tarvittavaan kulmaan. Tässä yhteydessä kannattaa harkita esimerkiksi kiinnityssarjaa tasakatolle, jonka kallistuskulma on 15°. Tämä sarja on suunniteltu erityisesti KS 2100F -tyyppiselle keräimelle, jonka pinta-ala on 1,82 m² – rakenteen mittojen on oltava yhteensopivat keräimen tyypin ja koon kanssa, eikä se ole yleispäteinen ratkaisu.
Tyypillisen keräimen kulman vertailu eri asennustavoilla.
15° kulma valitaan tasakatoilla käytännön syistä, ja se johtuu kahdesta tekijästä. Ensinnäkin itserajoittava vaikutus – sateen on tarvittava riittävä kaltevuus, jotta se poistaa pölyn, siitepölyn ja lian keräimen lasipinnalta ilman manuaalista puhdistusta. Liian loivassa asennossa (lähellä 0°) lika tarttuu lasiin, mikä ajan myötä heikentää keräimen suorituskykyä. Toinen syy on sadeveden poisto katolta rakenteen alta – lähes vaakasuorassa asennettu keräin voi pidättää vettä liitoskohdassa ja nopeuttaa kattorakenteen tai vesieristyksen hajoamista. Korkeampi kulma (esimerkiksi 30-45°) valitaan, kun katon rakenne sen sallii ja suunnittelija haluaa lähentää vuotuisen auringon saannin harjakaton arvoihin, jossa on optimaalinen suunta.
Samoin tärkeää on miettiä, miten rakenne kiinnitetään tasakatolle, koska tässä ei ole saatavilla koolia, johon voitaisiin ruuvata suoraan. Käytännössä käytetään pääasiassa kahta lähestymistapaa:
- Kiinnitys suoraan katon kantavaan rakenteeseen – läpivienti tehdään kattoverhoilun ja vesieristyksen läpi, ja kantava elementti ankkuroituu betoniseen kattorakenteeseen tai muuhun kantavaan kerrokseen. Läpivienti suljetaan sitten huolellisesti, yleensä kahdenkertaisesti, sopivalla mansetilla tai tiivisteaineella, joka on yhteensopiva käytetyn vesieristyksen kanssa. Tämä menetelmä on mekaanisesti luotettavin, mutta vesieristyksen jatkuvaan kerrokseen kohdistuva toimenpide vaatii ammattitaitoa, mieluiten katon rakentajan osallistumisella, jotta katon takuu säilyy.
- Painotettu (ballastinen) rakenne ilman läpivientiä – rakennetta ei ankkuroida katon läpi, vaan se on riittävän painava tai sitä täydennetään lisäpainoilla (esimerkiksi betonilaatoilla tai soralla täytetyillä säiliöillä), jotta se vastustaa tuulen ja liikkeen aiheuttamaa nostetta. Etuna on, että vesieristykseen ei kosketa, haittana on rakenteen suurempi kokonaispaino, jonka rakennuksen kantavan rakenteen on kestettävä, ja tarve laskea tarvittava paino tarkasti tuulialueen ja rakennuksen korkeuden perusteella.
Valinta näiden kahden menetelmän välillä riippuu katon tyypistä, sen kantavuudesta, tuulialueesta ja siitä, voidaanko olemassa olevaan vesieristykseen kohdistua riskejä. Molemmissa tapauksissa pätee, että keräinten rivien suunta tasakatolla valitaan niin, että ne eivät varjosta toisiaan – rivien välinen etäisyys on otettava huomioon auringon korkeus horisontissa myös talvella, jolloin aurinko on alimmillaan, muuten takarivin keräimet olisivat suurimman osan talvista päivää eturivin varjossa.
Kiinnitys julkisivuun tai maahan
Jokaisella rakennuksella ei ole kattoa, joka soveltuisi keräinten asentamiseen – joskus puuttuu riittävän suuri pinta-ala sopivalla suuntauksella, toisinaan katto on jo täysin varattu aurinkopaneeleilla tai omistaja ei halua lisäpainoa katolle esteettisistä tai rakenteellisista syistä. Tällaisissa tapauksissa voidaan harkita asennusta rakennuksen julkisivuun tai erilliseen rakenteeseen maahan (tai terassille, pergolalle tai erilliselle katokselle).
Julkisivuasennuksella on omat erityispiirteensä. Keräin on tässä tapauksessa asennettu lähes pystysuoraan (lähellä 90° vaakatasosta), mikä on vuotuisen saannin kannalta vähemmän edullinen kuin noin 30-45° kulma, joka on tyypillinen katolle, mutta sillä on myös etujaan: talvella, kun aurinko on alhaalla horisontissa, säteet osuvat pystysuoraan julkisivuun suotuisammassa kulmassa kuin tasakatolle, joten pystysuora sijoitus kompensoi osittain alhaisempaa kokonaistuottoa paremmalla suorituskyvyllä juuri talvikuukausina, jolloin kotitalous tarvitsee energiaa eniten. Rakenteellisesti se tarkoittaa kiinnittämistä tiiliseinään tai kantavaan seinään riittävällä kantavuudella varustetuilla kiinnityselementeillä, putkien läpiviennillä seinän läpi keräimen alapuolella tai vieressä, mikä lyhentää putkien reittiä tekniseen tilaan.
Asennus maahan tai erilliseen rakenteeseen (esimerkiksi omakotitalon yhteydessä, jonka harjakatto on suunnattu epäsuotuisasti pohjoiseen, mutta jolla on riittävästi tilaa etelään päin talosta) tehdään samalla tavalla kuin tasakatolla – erillinen jalusta säädettävällä kulmalla, joka on ankkuroitu joko betonisiin jalkoihin, jotka on valettu maahan, tai painotettu. Etuna on helppo pääsy asennukseen ja huoltoon sekä mahdollisuus valita optimaalinen kulma ja suunta riippumatta katon muodosta. Haittana on pidempi putkien reitti keräimen ja teknisen tilan välillä (suuremmat lämpöhäviöt reitillä ja korkeammat asennuskustannukset) ja tarve suojata rakenteen alaosaa ja putkien reittiä mekaanisilta vaurioilta, esimerkiksi nurmikon leikkuun tai koneiden käytön yhteydessä.
Kaikissa kolmessa tapauksessa (harjakatto, tasakatto, julkisivu/maa) yhteinen nimittäjä on se, että kiinnitysjärjestelmä suunnitellaan tietylle keräintyypille ja määrälle, tietylle sijainnille (tuuli- ja lumialue voimassa olevien standardien mukaan) ja tietylle kiinnitystavalle rakennuksen kantavaan rakenteeseen. Voit myös löytää ja saada neuvoja oikean rakenteen valintaan suoran ja yksityiskohtaisen oppaan aurinkojärjestelmän asennus – vaiheittainen opas, jossa keräinten kiinnitys sisältyy toteutuksen ensimmäisiin vaiheisiin.
Miten kiinnitys eroaa litteiden ja tyhjiökollektorien välillä
Kollektorin erilainen muoto vaatii myös erilaisen kiinnityksen.
Valinta litteän ja tyhjiökollektorin (putkikollektorin) välillä vaikuttaa suoraan myös kiinnityksen rakenteeseen, sillä molemmilla tyypeillä on erilainen muoto, paino ja kuormituksen jakautuminen. Litteissä kollektoreissa on absorptiopinta peitetty karkaistulla lasilla eristetyssä rungossa – kyseessä on kompakti, suljettu ”laatikko” ikkunan tapaan, joka kiinnitetään rungon ympäri, kuten esimerkiksi aurinkopaneeli. Ne ovat edullisempia, mekaanisesti kestäviä (esimerkiksi raekivien varalta) ja yleensä riittävät lämpimän käyttöveden lämmittämiseen Suomen ilmasto-olosuhteissa, mikä tekee niistä yleisin valinta omakotitaloihin myös kiinnityksen kannalta – niille on eniten testattuja, standardoituja asennussarjoja, mukaan lukien edellä mainittu sarja loivalle katolle alle 15 asteen kulmaan.
Tyhjiökollektorit (putkikollektorit) ovat tehokkaampia erityisesti alhaisissa ulkolämpötiloissa ja alhaisella auringon säteilyteholla, mutta ne ovat kalliimpia ja haurastuvampia – ne koostuvat useista erillisistä lasiputkista, jotka on kiinnitetty yhteiseen keräinrunkoon (kollektorin päähän). Kiinnityksen kannalta tämä tarkoittaa, että kantava rakenne pitää pääasiassa kyseistä keräinpäätä ja runkoa, johon putket on työnnetty, ja yksittäiset putket voidaan monissa tapauksissa irrottaa ja työntää takaisin asennuksen aikana tai myöhemmin vaihdon yhteydessä ilman koko rakenteen purkamista. Tämä on käytännön etu huollossa (rikkinäisen putken voi vaihtaa ilman kiinnitykseen puuttumista), mutta tyhjiökollektorien kokonaisrakenne on yleensä hieman vaativampi tasapainottaa ja ankkuroida painon jakautumisen vuoksi verrattuna litteään kollektoriin. Yksityiskohtaisempia eroja molempien tyyppien välillä, mukaan lukien suositukset siitä, milloin kannattaa valita kalliimpi tyhjiökollektoriratkaisu, löydät artikkelista litteä vs. tyhjiöaurinkokeräin.
Kiinnityssarja kollektoreille loivalle katolle alle 15°, kollektorille KS 2100F 1,82m²
Kiinnityskonstruktio litteän kollektorin kiinnittämiseen loivalle katolle, säädettävällä kulmalla – tarkasti mitoitettu kollektorille KS 2100F.
Hinta: 117,34 €
Rakenteen liittäminen putkistoon
Kollektorin kiinnitys ei ole erillinen, irrallinen vaihe – se liittyy suoraan myös siihen, miten lämmön siirtokammioon johdetaan ja siitä johdetaan lämmön siirtokammio. Putkisto kollektorin ja teknisen tilan välillä kulkee joko klassisten kupri- tai ruostottomien teräsputkien kautta tai esieristetyn joustavan putken 2-in-1 (syöttö ja paluu yhdessä joustavassa, jo eristetyssä vaipassa) – se lyhentää asennusaikaa, koska sitä ei tarvitse eristää erikseen katolla eikä kaapelikanavassa. Tämä ajansäästö on merkittävä, kun asennus tehdään katolle, koska työ korkealla on aina hitaampaa ja monimutkaisempaa kuin työ maassa tai teknisessä tilassa.
Putkilinja kollektorilta on suunniteltava jo kiinnitystä suunniteltaessa – rakenteen tulisi mahdollistaa putkilinjan kulkeminen ilman tarpeettomia teräviä mutkia kollektorin lähellä ja sen tulisi suojata putkilinjaa mekaanisilta vaurioilta (esimerkiksi hankautumiselta kattotiilten tai rakenteen reunasta tuulen vaikutuksesta). Vinojen kattojen tapauksessa putkilinja kulkee yleensä rännän tai kattopuurungin pitkin yhteiseen läpivientiin kattoon, loivan katon tapauksessa se kulkee katon pinnalla läpivientiin tai kaapelikanavaan ja julkisivuasennuksessa reitti on lyhin, koska tekninen tila sijaitsee usein suoraan seinän takana, johon kollektori on kiinnitetty.
Voit tarkistaa konkreettisen putkiston ratkaisun esimerkiksi aurinkojoustoputki 2 in 1, 10 m – esieristetty kaksiputki, joka toimitetaan rullalla ja asetetaan helposti kollektorin rakenteen viereen katon läpivientiin. Sitä vastoin, kun valitaan klassinen ratkaisu yksittäisillä putkilla, käytetään usein ruostottomasta teräksestä valmistettua putkea, aaltoa – joustavaa ruostottomasta teräksestä valmistettua putkea, joka kestää korkeita lämpötiloja, joita aurinkokollektorissa yleensä saavutetaan, erityisesti kesäkuukausina korkean auringon säteilyn ja alhaisen lämpimän veden käytön aikana. Lisätietoja putkiston valinnasta ja asennuksesta löydät artikkelista aurinkoputki ja ruostottomat aallot – miten ne toimivat.
Aurinkojoustoputki 2 in 1, 10 m
Esieristetty, joustava kaksiputki (syöttö ja paluu yhdessä vaipassa) kollektorin ja teknisen tilan välisen putkiston nopeaan asennukseen.
Hinta: 308,75 €
Mitä kiinnityksen jälkeen tapahtuu: lämminvesivaraaja, pumppuyksikkö ja säätö
Kollektorin kiinnitys on vasta ensimmäinen askel fyysisessä toteutuksessa – jotta järjestelmä todella toimisi, se on kytkettävä kolmeen muuhun kokoonpanon elementtiin. Ensimmäinen on aurinkokeräimen lämminvesivaraaja, jolla on tavallisen lämminvesivaraajan lisäksi ainakin yksi lämmönvaihdin, joka on kytketty aurinkopiiriin (usein myös toinen lämmönvaihdin lämmityskattilan lisälämmitystä varten) – vesi lämmitetään epäsuorasti, aurinkoneste kiertää erillisessä suljetussa piirissä eikä kosketa käyttöveteen. Löydät sopivan tyyppisen ja kokoisen varaston kotiisi artikkelista millainen aurinkokeräimen lämminvesivaraaja minulle tarvitaan.
Toisena osana on pumppuyksikkö, joka sisältää pumpun, sulkuventtiilit, lämpömittarit ja painemittarit sekä varoventtiilin – kaikki yhdessä kompaktissa paketissa, mikä helpottaa asennusta ja huoltoa. Siksi pumppuyksikkö asennetaan yleensä suoraan tekniseen tilaan varastoaineen läheisyyteen, eikä katolle aurinkokeräinten yhteyteen, johon johtaa vain itse putkisto. Esimerkki tästä on aurinkopumppuyksikkö ZP2-12 ECO – täydellinen pumppuryhmä (kiertovesipumppu, venttiilit, manometrit, varoventtiili) aurinkonesteen kierrättämiseen keräimen ja varastoaineen välillä.
Kolmantena osana on ohjausyksikkö (aurinkoyksikkö), joka vertaa lämpötiloja keräimessä ja varastoaineessa antureiden avulla – kun keräin on asetettua lämpötilaeroa lämpimämpi kuin varastoaine, se käynnistää aurinkoryhmän kiertovesipumpun. Yksi antureista sijoitetaan suoraan keräimeen tai sen välittömään läheisyyteen, mikä on yksi syy siihen, että keräimen kiinnitysvaiheessa suunnitellaan myös anturin johdotuksen kulkureitti putkien kanssa – samaan reittiin, jota pitkin kulkee itse aurinkojärjestelmän putkisto. Ohjausyksikön esimerkki on Euroster 813 Solar, jota käytetään pumpun ohjaamiseen keräimen ja varastoaineen välisen lämpötilaeron perusteella. Lisätietoja ohjausyksiköiden ja pumppuryhmien valinnasta ja säätämisestä löydät artikkelista aurinkojärjestelmien ohjausyksiköt ja pumppuryhmät.
Aurinkopumppuyksikkö ZP2-12 ECO
Täydellinen pumppuryhmä (kiertovesipumppu, venttiilit, manometrit, varoventtiili) aurinkonesteen kierrättämiseen keräimen ja varastoaineen välillä.
Hinta: 750,55 €
Aurinkojärjestelmä täydentää pääasiallisen lämmönlähteen – lämmityskattilan tai lämpöpumpun – erityisesti lämpimän käyttöveden lämmityksessä kesäkuukausina. Tarkemmin aurinkolämmityksen yhteistyöstä lämmityskattilan kanssa vuoden aikana ja milloin lisälämmitys käynnistyy automaattisesti, kerromme artikkelissa aurinkolämmitys lisänä lämmityskattilalle.
Täyttö, ilmastus ja paisunta-astia asennuksen jälkeen
Kun keräin on kiinnitetty, putkisto on liitetty ja järjestelmä on kytketty varastoaineeseen ja pumppuyksikköön, on vuorossa viimeinen vaihe – aurinkopiirin täyttö ja ilmastus. Aurinkopiiri on suljettu, paineistettu järjestelmä, jossa on oma paisunta-astia, joka kompensoi lämpölaajenemista. Kesällä nesteen lämpötila keräimessä voi nousta korkeaksi, erityisesti jos lämpöä ei voida välittömästi siirtää (esimerkiksi kun varastoaine on jo täynnä). Ilman riittävän suurta paisunta-astiaa paine piirissä voi nousta vaarallisen korkeaksi.
Piiri täytetään ja ilmataan käsi- tai sähköpumpulla täyttöventtiilien kautta, kuten lämmitysjärjestelmässä. Neste painetaan järjestelmään ylöspäin keräimeen, samalla kun ilma poistetaan ilmastusventtiilien kautta. Ilmastusventtiilit sijaitsevat yleensä piirin korkeimmassa kohdassa, suoraan keräimen kohdalla tai sen lähellä. Siksi on tärkeää, että kiinnitysrakenne mahdollistaa turvallisen ja helpon pääsyn ilmastusventtiiliin ensimmäisellä täytöllä ja mahdollisesti järjestelmän täyttämisellä vuosien käytön jälkeen – jos keräin on asennettu siten, että venttiiliin pääsee vain riskialttiilla akrobatialla katon reunalla, se vaikeuttaa huoltoa huomattavasti.
Huolellinen ilmastus on tärkeää myös siksi, että piirin korkeimmassa kohdassa (eli keräimessä) oleva ilmakupla estäisi lämpösiirron ja voisi aiheuttaa nesteen paikallista ylikuumenemista. Ensimmäisen täytön ja ilmastuksen jälkeen järjestelmä käynnistetään ja ohjausyksikkö ottaa automaattisen toiminnan haltuunsa – se käynnistää ja sammuttaa pumpun lämpötilaeron mukaan keräimen ja varastoaineen välillä ilman käyttäjän lisätoimenpiteitä, lukuun ottamatta säännöllistä vuosittaista paineen, pakkasnesteen tilan ja liitosten tiiviyden tarkastusta. Yleiset viat ja huoltotoimenpiteet, mukaan lukien säännöllinen täyttö ja paineen tarkastus, kuvataan yksityiskohtaisesti artikkelissa aurinkojärjestelmien huolto, täyttö ja yleiset viat.
Todellisia esimerkkejä käytännöstä
Asennusvaiheet keräimen kiinnittämisestä järjestelmän käynnistämiseen todellisessa esimerkissä.
Omakotitalo harjakatteella, joka on peitetty poltetulla tiilellä. Kyseessä on erillinen omakotitalo, jossa on satulakatto noin 38 asteen kulmalla ja etelään päin oleva kattotaso ilman varjostavia esteitä (piippu tai ikkuna ei häiritse keräinten aluetta). Kattoon on asennettu kaksi litteää keräintä vierekkäin, jotka on kiinnitetty erityisesti poltetulle tiilelle muotoilluilla kattokoukuilla, ripustettu suoraan koodiin ja ankkuroitu ruuveilla koodiin. Asennusprofiilit, jotka yhdistävät koukut, loivat pinnan, joka kopioi katon kaltevuuden, joten keräimet eivät ulkone tuuleen enempää kuin on välttämätöntä. Yhteys tekniseen tilaan kellarissa tehtiin esieristettyjen joustavien putkien avulla, jotka kulkivat rakenteen mukana yhteiseen läpivientiin lähellä päätyseinää, josta ne jatkoivat alas tekniseen tilaan julkisivua pitkin. Tämän ansiosta putkien eristys katolla ei ollut tarpeen, mikä aina aiheuttaa riskejä ja aikaa vievää työtä korkealla. Katon läpivienti suljettiin erityisellä mansetilla, joka oli yhteensopiva kyseisen tiilen kanssa ja jossa oli kaksinkertainen peitto ympäröiville tiileille varmuuden vuoksi vuotoja vastaan. Järjestelmä oli liitetty aurinkovarastoaineeseen, jossa on kaksi lämmönvaihdinta (aurinko ja lämmityskattila), pumppuyksikköön ja ohjausyksikköön, joka vertaa keräimen ja varastoaineen lämpötiloja. Ensimmäisen täytön ja ilmastuksen jälkeen (ilmastusventtiili sijoitettiin suoraan harjan alle, johon pääsi tikkailla ilman tarvetta kiivetä katolle) järjestelmä otti automaattisen toiminnan haltuunsa ja kattoi kesällä suurimman osan lämpimän käyttöveden kulutuksesta ilman tarvetta lisälämmitykseen lämmityskattilalla.Omakotitalo tasakattoineen (bungalow). Toinen tyypillinen tapaus on yhdessä kerroksessa oleva omakotitalo tasakattoineen ja perinteisellä rakenteella (kantava betonikatto, lämmöneristys, jatkuva vesitiivistyskalvo). Koska katossa ei ole luonnollista kaltevuutta, jota voitaisiin hyödyntää keräimille, oli valittava erillinen kantorakenne säädettävällä kaltevuudella – tässä tapauksessa kiinnityssarja tasakatolle, jonka kaltevuus on 15°, ja joka vastaa asennetun keräimen mittoja. Omistaja ei halunnut puuttua jatkuvaan vesitiivistyskalvoon (välttääkseen kattoverhoilun takuun menettämisen katon rakentajalta), joten valittiin painotettu rakenne – kantorunko kuormitettiin riittävästi betonilaatoilla, jotka sijoitettiin rakenteen valmistajan suositusten mukaisesti, jotta oma painonsa vastustaisi tuulessa syntyvää nostetta ilman kalvon läpäisyä. 15 asteen kaltevuus varmisti, että sadevesi huuhtoo luotettavasti pölyn ja siitepölyn keräimen lasipinnalta, joten manuaalista puhdistusta ei tarvittu edes useiden kuukausien käytön jälkeen. Putkiston vedot tekniseen tilaan tehtiin tässä tapauksessa klassisella ruostottomalla aaltoputkella, joka kulki katon pinnalla kattoon menevään läpivientiin olemassa olevan ilmastointikanavan kohdalla, jossa läpivienti oli jo suunnittelun osalta ratkaistu eikä uuden luomista tarvittu. Tämä yhdistelmä – painotettu rakenne ilman kalvon läpäisyä, olemassa oleva kanava putkiston vedolle – mahdollisti toteutuksen ilman riskiä alkuperäiselle katon vesitiivistykselle.
Usein kysytyt kysymykset keräinten kiinnityksestä
Voidaanko samaa kiinnitystä käyttää minkä tahansa keräimen kanssa?
Ei. Rakenteen on vastattava tarkasti tietyn tyyppisen ja kokoisen keräimen mittoja ja painoa – kiinnityspisteiden välinen etäisyys, profiilien pituus ja kiinnitystapa vaihtelevat valmistajan ja mallin mukaan. Siksi kiinnityssarjoja myydään aina sarjana ”tyypin XY keräimelle”, ei yleisenä osana.
Mikä on vähimmäiskaltevuus keräimelle tasakatolla?
Käytännössä vähimmäiskaltevuudeksi valitaan yleisesti 15 astetta, pääasiassa itsepuhdistuksen ja rakenteen alta veden poiston vuoksi. Pienempi kaltevuus lisää riskiä, että pölyä ja likaa jää keräimen lasiin pitkäksi aikaa, mikä heikentää suorituskykyä.
Pitääkö tasakattoon asennettaessa aina porata vesitiivistyskalvoon?
Ei, on myös painotettuja (ballast) rakenteita, jotka eivät ankkuroitu kattoverhoilun läpi, vaan vastustavat nostetta omalla painollaan tai lisäpainolla. Valinta riippuu katon kantavuudesta, tuulialueesta ja siitä, onko vesitiivistyskalvoa tarpeen muuttaa.
Onko kiinnitys julkisivuun yhtä tehokas kuin katolle?
Vuotuisen energian saannin kannalta pystysuora asennus julkisivuun on yleensä vähemmän edullinen kuin optimaalinen kaltevuus katolla, mutta talvikuukausina, kun aurinko on matalalla horisontissa, pystysuora sijoitus voi tuottaa yllättävän hyvää suorituskykyä juuri silloin, kun kotitalous sitä eniten tarvitsee.
Miten harjakaton kattomateriaali vaikuttaa ankkurointielementin valintaan?
Periaatteessa – tiilille, peltikatolle ja puuverhoilulle on erilaisia kattokoukkuja ja läpivientielementtejä, jotka on muotoiltu tarkasti kyseisen kattomateriaalin profiilin mukaan, jotta läpivienti voidaan tiivistää luotettavasti ja koukku ripustaa tai ruuvata turvallisesti.
Minne sijoitetaan aurinkopiirin ilmanpoistusventtiili?
Yleensä piirin korkeimpaan kohtaan, eli suoraan keräimen kohdalle tai sen välittömään läheisyyteen. Siksi on tärkeää, että kiinnitysrakenne mahdollistaa turvallisen pääsyn tähän kohtaan sekä ensimmäisellä täytöllä että myöhemmässä huollossa.
Vaikuttaako putkityyppi (joustava putki vs. kupari/ruostoton putki) keräimen kiinnitykseen?
Suoraan keräimen kiinnitykseen ei, mutta se vaikuttaa putkien reititykseen rakenteen vieressä ja katon läpivientiin – valmiiksi eristetty 2-in-1 joustava putki vedetään yhtenä kokonaisuutena eikä vaadi lisäeristystä katolla, mikä lyhentää asennusaikaa korkeudessa.
Miksi aurinkopiirillä on oma paisunta-astia, kun lämmityspiirilläkin on?
Aurinkopiiri on erillinen, suljettu painejärjestelmä, joka on erotettu lämmityspiiristä lämmönvaihtimella varastosäiliössä. Sen lämmönkantava neste saavuttaa kesällä korkeita lämpötiloja ja tarvitsee oman paisunta-astian tilavuuden muutosten kompensoimiseksi riippumatta lämmitysjärjestelmästä.
Voidako vakuumikeräin kiinnittää samaan rakenteeseen kuin tasakeräin?
Ei suoraan – vakuumikeräimillä on erilainen painonjakauma (keräinpää ja rivi lasiputkia suljetun rungon sijaan), joten niille käytetään rakenteita, jotka on mukautettu juuri tähän muotoon, vaikka kiinnityksen periaate kattoon tai julkisivuun on konseptuaalisesti samanlainen.
Liittyvät aiheet
- Miten valita aurinkojärjestelmä veden lämmitykseen
- Tasainen vs. vakuumiaurinkokeräin
- Millainen aurinkovarasto minulle sopii
- Aurinkoputket ja ruostottomat aaltoputket – miten ne toimivat
- Aurinkojärjestelmien ohjausyksiköt ja pumppuryhmät
- Aurkolämmitys lisänä lämmityskattilalle
- Aurinkojärjestelmän asennus – vaiheittainen opas
- Aurinkojärjestelmien huolto, täyttö ja yleiset viat
- Usein kysytyt kysymykset aurinkosähköjärjestelmistä ja keräimistä
Jos et ole varma sopivasta kiinnitystyypistä katollesi, kerro meille sen kattomateriaali ja kaltevuus – autamme mielellämme valitsemaan rakenteen.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?
Etkö osaa päättää vai ratkaisetko konkreettista tilannetta kotona? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.
