Yleiset viat ORAVA-sähkökattiloissa ja niiden korjaaminen
ORAVA:n sähkökattilat ovat luotettavia ja pitkäikäisiä lämmitysratkaisuja omakotitaloihin, asuntoihin ja pienempiin toimitiloihin. Vaikka ne ovat rakenteeltaan yksinkertaisempia kuin kaasukatilat tai polttopuu- tai öljykattilat, niissäkin voi esiintyä vikoja – komponenttien kulumisen, asennusvirheiden, kalkkeutumisen tai elektroniikkavikojen vuoksi. Pitkän huoltokokemuksen ja satojen asiakkaiden tapausten pohjalta olemme koonneet yleisimpien vikojen, niiden syiden ja toimivien korjausmenetelmien yhteenvedon – joitain voit korjata itse, toisiin tarvitset sähköasentajan tai huoltoteknikon apua.
Tämä artikkeli keskittyy pääasiassa vesikiertoisten sähkökattiloiden malleihin, kuten ORAVA EK-2003 tai ORAVA EK-2004. Jos se on tarkoituksenmukaista, käsittelemme myös konvektorimallien ORAVA VL-202 ja ORAVA VL-201 ominaisuuksia, joiden rakenne on erilainen, mutta jotka jakavat joitain sähkölämmityksen tyypillisiä heikkouksia.
Miksi ORAVA:n sähkökattila voi rikkoutua?
Ennen kuin syvennymme yksittäisiin vikoihin, on tärkeää ymmärtää, mistä vesikiertoinen sähkökattila koostuu ja missä kohdissa ongelmia voi ilmetä. Toisin kuin kaasukatilassa, tässä ei pala polttoainetta – energia muuttuu lämmöksi suoraan sähkövastuksessa (lämmityselementissä, jota kutsutaan myös ”spiraaliksi” tai ”patronaksi”). Järjestelmä koostuu kuitenkin useista alajärjestelmistä, joista jokainen voi pettää:
- Lämmityselementti (sähköpatrona) – suora lämmönlähde, toimii sähkövirran ja veden kanssa, mikä on mekaanisesti ja kemiallisesti vaativa ympäristö
- Kiertovesipumppu – varmistaa veden kierron järjestelmässä; jos se hajoaa, kattila ylikuumenee ja suojatermostaatti sammuttaa sen
- Paisunta-astia – tasapainottaa paineen muutokset veden lämmetessä; jos se on alimitoitettu tai rikki, paine vaihtelee
- Varo venttiili – avautuu liian korkeassa paineessa (yleensä 3 bar); jos se on likainen tai kulunut, se voi alkaa tiputtaa alemmassa paineessa tai jäädä kokonaan kiinni
- Ohjauselektroniikka ja termostaatit – säätelevät lämpötilaa ja suojaavat järjestelmää ylikuumenemiselta; voivat rikkoutua sähkömagneettisten häiriöiden, kosteuden tai jännitepiikkien vaikutuksesta
- Lämpötila-anturi (NTC-anturi tai bimetallinen termostaatti) – virhetilanteessa antaa virheellisiä arvoja ja kattila toimii epäloogisesti
- Putkisto ja tiivisteet – vesivuodot eivät ole suoranaisesti ”sähkövika”, mutta johtavat paineen laskuun ja sitä seuraaviin virhetiloihin
Jokaisella näistä osista on oma käyttöikänsä, ja jokaan voi vaikuttaa veden laatu, asennuksen oikeellisuus tai huollon tiheys. Lisätietoja siitä, mitä ja miten tarkistaa, löydät artikkelista ORAVA:n sähkökattilan huolto ja tarkastus – mitä ja kuinka usein tarkistaa.
Kattila ei käynnisty – ei reagoi päälle kytkemiseen
Tämä on yksi yleisimmistä ongelmista, joista huoltoteknikot kärsivät. Asiakas kytkee kattilan päälle, mutta mitään ei tapahdu – ei valoja, ei ääntä, ei veden lämpenemistä. Syitä voi olla useita, ja ne on suljettava pois järjestelmällisesti.
Virtaa ei ole – sulake tai vikavirtasuoja
6 kW:n sähkökattila (tyypillinen teho malleille EK-2003 tai EK-2004) kuluttaa täydellä teholla noin 26–27 A 230 V:n yksivaiheisessa kytkennässä tai 8–9 A per vaihe 400 V:n kolmivaiheisessa kytkennässä. Jos sulake on alimitoitettu tai vanha ja kulunut, se voi laukaista heti päälle kytkettäessä – ilman varoitusta. Ensimmäinen asia, jonka tarkistat, on sähkökeskus: palaako sulake vai onko se laukennut? Tarkista myös vikavirtasuoja (RCD), joka voi myös reagoida – esimerkiksi kosteuden vuoksi kattilan kotelossa.
Ratkaisu: Aseta sulake takaisin päälle. Jos se laukeaa välittömästi uudelleen, ongelma on kattilassa tai johdotuksessa – ota yhteyttä sähköasentajaan. Älä koskaan yritä korvata sulaketta suuremmalla ilman sähköteknistä analyysiä – se on vaarallista. Lisätietoja oikeasta sähköliitännän mitoituksesta löydät artikkelista ORAVA:n sähkökattilan asennus – menettely, vaatimukset ja mitä sähköasentajan on tehtävä.
Hätätermostaatti laukennut
Jokaisessa sähkökattilassa on niin sanottu hätätermostaatti, joka katkaisee lämmityselementin, kun lämpötila saavuttaa vaarallisen tason (tyypillisesti 95–105 °C) ja pysyy pois päältä myös jäähtyessä – toisin kuin käyttölämpötilan säätötermostaatti, joka nollautuu automaattisesti. Hätätermostaatti on nollattava manuaalisesti painamalla painiketta (yleensä punainen painike piilotettuna suojuksen alle tai saatavilla neulan kautta). Tämä tapahtuu, kun kiertovesipumppu on viallinen, kaikki termostaattipäät on suljettu samanaikaisesti tai veden määrä järjestelmässä on alhainen.
Ratkaisu: Etsi hätätermostaatin nollauspainike (katso kaavio asennusohjeesta), paina sitä ja tarkista, miksi ylikuumeneminen tapahtui. Jos tilanne toistuu, ongelma on kierrossa tai lämpötilassa – älä vain nollaa sitä.
Vika ohjauslevyn
Sähkökattiloiden ohjauselektroniikka on herkkä jännitepiikeille, kosteudelle ja virtalähteen vaihteluille. Ukon jälkeen tai sähkökatkon jälkeen voi käydä niin, että levy ei ala kommunikoida antureiden kanssa ja kattila yksinkertaisesti ”jäätyy”. Joissain malleissa on mahdollista tehdä pehmeä nollaus irrottamalla virtalähteen 30 sekunniksi. Jos se ei auta, levy on diagnosoitava tai vaihdettava.
Kattila surisee, mutta vesi ei lämpene tai lämpenee liian hitaasti
Kattila toimii, kiertovesipumppu pyörii, mutta lämpöpatterit pysyvät kylminä – tai lämpenevät paljon hitaammin kuin pitäisi. Tämä on turhauttava tilanne, sillä sähkömittari näyttää kulutusta, mutta lämpöä ei tule huoneisiin.
Kalkki kertymät lämmityselementtiin
Tämä on yleisin syy alueilla, joissa on kovaa vettä – ja Suomessa kova vesi on tavallista (arvot yli 20 °dH ovat monilla alueilla standardi). Kalkkikerros toimii lämmöneristeenä: jo 2 mm:n kerros lisää energiankulutusta 15–20 %, kun taas 5 mm:n kerroksilla kulutus voi olla 40–50 % suurempi kuin puhtaalla elementillä. Kalkki aiheuttaa myös korkeampaa kulutusta ja rätinää lämmityksen aikana (lämpöjännitykset kalkissa) ja lopulta johtaa lämmityselementin tuhoutumiseen – elementti ylikuumenee kalkin kohdalta ja palaa puhki.
Ratkaisu: Kalkinpoisto lämmityselementistä käyttämällä happoa (tyypillisesti 5–10 % sitruunahappoliuosta tai erityisiä kalkinpoistotuotteita lämmitysjärjestelmille). Toimenpide: sulje veden tulo ja poisto, irrota elementti, upota se kalkinpoistoliuokseen 2–4 tunniksi ja huuhtele. Jos elementissä on näkyviä vaurioita (syvennyksiä, korroosiota, halkeamia), se on vaihdettava. Ennaltaehkäisevästi on suositeltavaa asentaa vedenpehmennin tai suodatin kattilan sisääntuloon.
Suljetut tai likaiset termostaattipäät
Käytännössä tapahtuu, että asiakas asettaa lämpöpatterien termostaattipäät minimiin (1 tai 0) – esimerkiksi loman aikana – ja unohtaa avata ne palatessaan. Kattila käynnistyy, kiertovesipumppu toimii, mutta vedellä ei ole minne mennä, järjestelmä paineistuu ja kattilan varalämpötermostaatti pysäyttää sen. Tai termostaattipää jää jumiin (vaha tai hiekka sisällä) ja pysyy suljettuna pysyvästi.
Ratkaisu: Tarkista, että kaikki päät ovat auki ainakin osittain. Jos pää on jumiutunut, irrota se ja yritä liikuttaa venttiilin sisäosaa käsin – joskus riittää kevyt painallus ja pyöritys. Jos venttiilin sisäosa on pysyvästi jumiutunut, vaihda se.
Kulunut tai jumiutunut kiertovesipumppu
Sähkökattilan kiertovesipumppu toimii jatkuvasti (tai pitkin väliajoin) vuosia. Laakerit kuluvat, juoksupyörä voi jumiutua sedimentin tai pitkän käyttämättömyyden vuoksi (tyypillinen ongelma kauden alussa kesätauon jälkeen). Pumppu voi ”röyhistä” (kuiva pyöriminen, ilmaa järjestelmässä) tai pysähtyä kokonaan.
Ratkaisu: Ensimmäinen vaihe: järjestelmän ilmaus – avaa ilmanpoistoventtiili pumpulla tai lämpöpattereilla. Jos pumppu on jumiutunut, yritä irrottaa se ja pyörittää juoksupyörää käsin tasapäämeisselillä (pumpun akselissa on yleensä ura). Jos se ei auta, pumppu on vaihdettava. Tavallinen kiertovesipumppu (Grundfos, Wilo, DAB A-luokassa) maksaa 60–150 € ja sen vaihto on suhteellisen helppoa.
Paineen vaihtelut järjestelmässä – liian alhainen tai liian korkea paine
Lämmitysjärjestelmän käyttöpaineen tulisi olla kylmänä 1,0–1,5 bar ja käyttölämpötilassa (70–75 °C) enintään 2,0–2,5 bar. Poikkeamat näistä arvoista kertovat ongelmasta.
Liian alhainen paine
Jos paine laskee säännöllisesti (joudut lisäämään vettä kerran kuukaudessa tai useammin), jossain on vuoto. Jopa pieni vuoto, 0,5 dl päivässä, aiheuttaa sen, että kuukausittain menetetään vettä, joka johtaa paineen laskuun. Tarkista varoventtiili (voi tiputtaa huomaamattomasti viemäriputkeen), liitokset, paisunta-astia (rikkoutunut kalvo aiheuttaa sen, että astia täyttyy vedellä paineen ylläpitämisen sijaan, ja varoventtiili aukeaa jokaisen lämmityskerran yhteydessä).
Liian korkea paine
Paineen nousu yli 2,5 barin normaalin käyttölämpötilan aikana viittaa yleensä ongelmaan paisunta-astian kanssa. Joko astia on liian pieni (alimitettu alkuperäisessä suunnittelussa), tai sen kalvo on rikki, tai astian esipaine on liian korkea. Membraaniastioiden esipaine tarkistetaan tavallisella painemittarilla (Schrader-venttiili, kuten auton renkaissa) ja sen tulisi olla 0,5–0,8 bar tavallisessa järjestelmässä.
Meluisa toiminta – rätinää, läiskähdyksiä, huminaa
Äänet lämmityskattilasta tai putkistosta eivät ole vain ärsyttäviä – ne ovat diagnostisia merkkejä. Kokenut asentaja voi äänien luonteen perusteella päätellä paljon järjestelmän kunnosta:
- Rätinää ja napsahduksia lämmityksen aikana – tyypillinen ääni, kun lämmityselementissä on paljon kalkkia. Kalkki halkeaa lämpölaajenemisen aikana. Ratkaisu: lämmityselementin kalkinpoisto.
- Läiskähdyksiä tai kuplintaa putkistossa – ilmaa järjestelmässä. Ilmaa pattereista ja järjestelmän ilmausventtiileistä (yleensä myös jakotukissa, jos sellainen on).
- Huminaa pumpusta – joko ilmaa pumpussa (ilmaa pumpusta) tai kuluneet laakerit (pumpun vaihto). Jos humina on uusi ja ilmestynyt vuosien hiljaisen toiminnan jälkeen, laakerit ovat käyttöikänsä lopussa.
- Kolina putkissa käynnistyessä/sammuttaessa – "vesi-isku" termostaattiventtiilien äkillisen sulkemisen yhteydessä. Ratkaisu on vaimennuslaite tai venttiilien vaihto hitaammin sulkeviin venttiileihin.
- Vinkuminen termostaattipäästä – vettä virtaa venttiilin läpi liian suurella paine-erolla. Virtausnopeuden säätö säätölaitteilla tai paine-eronsäätimen asennus.
Orava VL-201 ja VL-202 -konvektorien erityisongelmat
Konvektorit, kuten ORAVA VL-201 ja ORAVA VL-202, ovat rakenteeltaan erilaisia kuin vesikiertoiset lämmityskattilat – ne lämmittävät ilmaa suoraan sähkövastuksella, ilman vettä. Tyypilliset ongelmat ovat siksi erilaisia:
Konvektori ei lämpene tai lämpenee vain osittain
Sähkökonvektoreissa on yleensä yksi tai useampi lämmityselementti, jotka voidaan kytkeä päälle erikseen (tehotasot). Jos yksi elementti palaa loppuun, konvektori toimii edelleen, mutta alhaisemmalla teholla. Diagnoosi on yksinkertainen – mittaa jokaisen lämmityselementin vastus ohmimittarilla. Katkennut elementti näyttää äärettömän vastuksen. Lämmityselementin vaihto on yleinen ja edullinen korjaus.
Konvektorin termostaatti jumiutuu
Bimetallinen termostaatti (mekaaninen) tai elektroninen säätölaite voi vioittua siten, että konvektori joko lämmittää jatkuvasti (termostaatti jää "päälle" -asentoon – vaarallinen ylikuumeneminen) tai ei käynnisty ollenkaan (jää "pois" -asentoon). Bimetallinen termostaatti on suhteellisen halpa osa, mutta saatavuus riippuu tietystä mallista. Lisätietoja ORAVA-konvektorien säätämisestä löydät artikkelista ORAVA-konvektorien lämpötilan säätö ja asetus – miten lämmitystä ohjataan oikein.
Värjäytyminen tai haju ensimmäisellä käynnistyksellä
Uusi konvektori voi ensimmäisellä käynnistyksellä tuottaa hajua ja hieman savua – tämä on normaalia. Kyseessä on suojapinnoitteen tai valmistuksen ja kuljetuksen aikaisen pölyn palaminen. 20–30 minuutin käytön jälkeen avoimella ikkunalla tämä loppuu. Jos haju jatkuu pitkään tai on voimakkaasti sähköinen (palaneen eristeen haju), sammuta konvektori välittömästi ja reklamoi se.
Konvektori ei reagoi kaukosäätöön tai WiFi-yhteyteen
Uudemmissa malleissa, joissa on WiFi tai IR-ohjaus, voi olla ongelmia pariliitoksen tai signaalin kantaman kanssa. Ratkaisu on yleensä laitteen nollaus (irrota virtalähteestä 30 sekunniksi) ja uudelleen pariliitos. Jos reititin on kaukana tai paksujen seinien takana, WiFi-vahvistin voi auttaa.
Milloin kutsua huoltoasentajaa ja milloin pystyt korjaamaan itse
Työskentely 230 V tai 400 V jännitteellä on lakisääteistä. Kaikkia korjauksia ei voi tehdä itse – eikä vain lakisyistä, vaan ennen kaikkea turvallisuussyistä. Tässä on suuntaa antava jako:
| Itse tehtävät (ilman sähköalan pätevyyttä) | Vaatii sähköasentajaa tai huoltoasentajaa |
|---|---|
| Pattereiden ilmaus | Lämmityselementin vaihto |
| Veden lisääminen järjestelmään | Ohjauselektroniikan vaihto |
| Hätätermostaatin nollaus (jos tiedät syyn) | Pumpun vaihto (työ sähköasennuksen kanssa) |
| Venttiilien ja termostaattipäiden avaaminen/sulkeminen | Eristyksen tarkastus, virran mittaus |
| Paineen tarkistus painemittarilla | Varoventtiilin vaihto (järjestelmän tyhjentäminen) |
| Tiivisteiden vaihto (järjestelmän tyhjentämisen jälkeen, ilman sähkötyötä) | Hydraulinen tasapainotus |
| Suodattimien ja sihtien puhdistus | Sähköasennuksen tarkastus, sulakkeet |
Häiriöiden ehkäisy – mitä tehdä, jotta ongelmat eivät toistu
Pitkän aikavälin huoltovinkkien mukaan ehkäisy on halvempaa kuin korjaus. Tässä konkreettisia toimenpiteitä, jotka todella pidentävät lämmityskattilan käyttöikää ja vähentävät häiriöiden määrää:
- Vuotuinen tarkastus ennen lämmityskautta – tarkista paine, ilmaa järjestelmä, tarkista varoventtiili ja liitokset visuaalisesti. Tämä vie tunnin ja säästää huoltoasentajan käyntejä.
- Veden pehmennys tai korroosiosinhibiittorit – alueilla, joissa on kovaa vettä, vedenpehmentimeen investointi maksaa itsensä nopeasti säästetyssä energiassa ja pidemmässä lämmityselementin käyttöiässä.
- Paisunta-astian esipaineen tarkistus – tarkista esipaine (kylmänä, eli veden osan tyhjentämisen jälkeen) 2–3 vuoden välein ja lisää tarvittaessa typpeä tai ilmaa 0,5–0,7 bariin.
- Suodattimien puhdistus – lämmityskattilan jälkeen tai ennen pumppua on yleensä magneettinen suodatin tai sihti. Puhdista se kerran vuodessa.
- Älä käytä lämmityskattilaa ilman vettä – jos suunnittelet pidempää poissaoloa talvella, aseta minimi pakkaslämpötila (tyypillisesti 7–10 °C), älä sammuta lämmityskattilaa kokonaan.
- Ylijännitesuojaus – ylijännitesuojaus sähkökeskuksessa pidentää ohjauselektroniikan käyttöikää, joka on haavoittuvainen salamaniskujen ja sähkökatkosten aikana.
Yksityiskohtaisen yhteenvedon huoltotoimenpiteistä ja niiden tiheyksistä löydät artikkelista ORAWA-sähkökattilan huolto ja tarkastus – mitä ja kuinka usein tarkistaa.
Takuuvastuut ja takuun ulkopuoliset korjaukset
ORAWA-sähkökattilat toimitetaan kuluttajille vakiotakuiden mukaisesti, jotka ovat 24 kuukautta. Takuuta lunastaessa on hyvä tietää muutamia käytännön asioita:
Takuu ei kata vaurioita, jotka johtuvat virheellisestä asennuksesta, kulumisesta (esimerkiksi kalkin kertyminen lämmityselementtiin katsotaan useimmissa tapauksissa kulumisesta johtuvaksi vaurioiksi, sillä se johtuu käyttöolosuhteista) tai mekaanisesta vahingosta. Siksi on tärkeää säilyttää sähköasentajan asennusraportti tai todiste oikeasta asennuksesta mahdollisen riitatilanteen varalta.
Takuun ulkopuolella varaosat ORAWA-kattiloihin ovat yleensä saatavilla ja kohtuuhintaisia. Lämmityselementti maksaa tyypillisesti 30–80 €, kiertovesipumppu 60–150 €, NTC-lämpötila-anturi 5–15 €. Ohjauslevy on kallein osa (50–200 € mallista riippuen), ja vanhemmissa kattiloissa sen korjaaminen ei välttämättä ole kannattavaa – tällöin on järkevää harkita koko kattilan vaihtamista. Uuden sähkökattilan valinnasta löydät lisätietoa artikkelista Miten valita ORAWA-sähkökattila tai -konvektori – mitä kannattaa huomioida.
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
ORAWA-kattila ilmoittaa virheestä, vaikka toimi aiemmin normaalisti – mikä on voinut tapahtua?
Yleisin syy äkilliseen virheeseen ilman varoitusta on sähkökatkos tai jännitepiikki (ukkonen, tehokkaan laitteen käynnistys). Kokeile irrottaa kattila virtalähteestä 30–60 sekunniksi ja kytkeä se sitten uudelleen – niin sanottu "kovakäynnistys". Jos virhe jatkuu, tarkista järjestelmän paine (paineilma kattilassa), onko se liian alhainen tai korkea. Jos kaikki on kunnossa, ota yhteyttä huoltoon ja ilmoita näytön virhekoodi.
Paine ORAWA-kattilassani laskee jatkuvasti – minun täytyy lisätä vettä muutaman päivän välein. Onko tämä normaalia?
Ei, se ei ole normaalia. Tiiviissä järjestelmässä paineen tulisi pysyä vakiona kuukausia. Laskeva paine tarkoittaa vesivuotoa – joko näkyvää (tipat lattialla, märkä seinä) tai piilotettua (esimerkiksi varoventtiili tiputtaa viemäriputkeen, jota et näe). Tarkista varoventtiili ja kaikki liitokset. Jos et löydä syytä, ota yhteyttä putkimieheen ja tee painetestaus – järjestelmä paineistetaan ilmalla tai typellä ja paineen laskua seurataan.
Miksi ORAWA EK-2003 -sähkökattilani kuluttaa enemmän sähköä kuin vuosi sitten?
Yleisin syy lisääntyneeseen kulutukseen ilman selvää muutosta säässä tai ilmanvaihdossa on lämmityselementin kalkkeutuminen. Kalkkikerrokset toimivat lämmöneristeenä – elementin täytyy olla päällä pidempään, jotta se luovuttaa saman määrän lämpöä. Toinen syy voi olla rakennuksen huonontunut lämmöneristys (vanhat ikkunat, tiivisteongelmat) tai kulunut kiertovesipumppu, jonka hyötysuhde on heikentynyt. Vertaa nykyisiä kulutuksia viime vuoden vastaaviin aikoihin – jos ero on yli 10–15 %, ongelma on olemassa ja se on paikannettava.
Voinko itse vaihtaa ORAWA-kattilan lämmityselementin ilman sähköasentajaa?
Se riippuu rakenteesta. Mekaaninen osa vaihdosta (irrottaminen, veden tyhjentäminen, elementin irrottaminen) on fyysisesti mahdollista tavalliselle tee-se-itse -ihmiselle. Mutta uuden elementin kytkeminen sähköosiin (liittimet, suojajohdin) tulisi jättää sähköasentajan tehtäväksi, ennen kaikkea turvallisuussyistä ja vastuun vuoksi tulipalon tai sähköiskun sattuessa. Lisäksi, jos korjaat kattilan itse ja tulipalo syttyy, vakuutusyhtiö ei välttämättä korvaa vahinkoja. Vastuullinen korjaus = sähköasentajan kanssa.
ORAWA VL-202 -konvektori tuottaa palaneen hajua myös pitkän käytön jälkeen – onko tämä normaalia?
Ei. Hajua ensimmäisellä käynnistyksellä (ensimmäiset 20–30 minuuttia) on normaalia – se johtuu valmistuksen aikaisesta pölystä. Jos haju jatkuu muilla käyttökerralla, se voi johtua pölyn kertymisestä lämmityselementtiin (puhdista pehmeällä harjalla laitteen ollessa sammutettuna ja jäähtyneenä) tai – mikä on vakavampaa – lämmityselementin tai johtojen eristyksen vaurioitumisesta. Sammuta konvektori välittömästi, irrota se verkosta ja ota yhteyttä huoltoon tai jälleenmyyjään.
Kattila menettää painetta vain kesällä, kun se ei lämmitä – miksi?
Kesällä, kun kattila on sammutettuna, paisunta-astian viallinen kalvo voi hitaasti päästää vettä kalvon läpi ilmatilaan. Järjestelmä menettää siten tilavuutta ja paine on alhainen syksyllä käynnistyessä. Toinen mahdollisuus on, että tiivisteet ovat kesällä (ilman painesyklejä) vähemmän puristuksissa ja vuotavat hieman. Tarkista paisunta-astian kalvo ja tiivisteet kesätauon jälkeen ennen lämmityskauden alkua.
Yhteenveto
Useimpien ORAWA-sähkökattiloiden ongelmien syy on selvä ja nopeasti diagnosoitavissa – alhainen tai korkea paine, ilma järjestelmässä, likaiset termostaattipäät tai kiertovesipumpun normaali kuluminen. Nämä tilanteet pystyy ratkaisemaan myös näppärä asunnonomistaja ilman sähköalan ammattitutkintoa. Sähköosiin puuttuminen – lämmityselementin vaihto, ohjauslevyn korjaus, kaikki jännitteen alaisena – kuuluu aina sähköasentajalle, ei ainoastaan turvallisuussyistä, vaan myös vakuutusturvan säilyttämiseksi vahingon sattuessa.
Jos ongelmasi ei vastaa yhtäkään kuvatuista skenaarioista, kirjoita meille tarkka kuvaus ja kattilan malli – autamme mielellämme selvittämään, onko kyseessä yleinen ongelma vai tarvitaanko huoltotoimenpiteitä.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?
Etkö tiedä mitä valita tai tarvitsetko apua kodin ongelmaan? Kirjoita meille – autamme mielellämme.
