Yleiset viat aurinkojärjestelmissä ja niiden korjaaminen
Yleisiä ongelmia aurinkolämmitysjärjestelmissä ja niiden korjaaminen
Aurinkolämmitysjärjestelmät ovat luotettavia ja pitkäikäisiä – oikein asennettuna ja säännöllisesti huollettuna ne voivat toimia ongelmitta yli 20 vuotta. Silti jokainen aurinkolämmitysjärjestelmän omistaja kohtaa jossain vaiheessa jonkin häiriön tai odottamattoman käyttäytymisen. Kokemukseni perusteella useimmat ongelmat ovat toistuvia ja hyvin dokumentoituja. Kaikkien ongelmien kohdalla ei tarvitse heti soittaa huoltoon – osa vioista pystyt korjaamaan itse, toiset vaativat ammattilaisen apua. Tässä artikkelissa autan sinua diagnosoimaan ongelmia järjestelmällisesti, ymmärtämään niiden syitä ja tietämään, milloin voit korjata vian itse ja milloin on parempi kutsua asentaja.
Ennen kuin käsittelemme yksittäisiä ongelmia, on tärkeää ymmärtää, miten aurinkolämmitysjärjestelmä toimii. Keräin katolla vangitsee auringon säteilyä ja lämmittää lämmönsiirtoväliainetta (yleensä veden ja glykolin seosta). Pumppuasema kierrättää tätä väliainetta lämmönvaihtimen kautta lämminvesivaraajaan, jossa se luovuttaa lämmön käyttövedelle. Säätö varmistaa, että pumppu toimii vain silloin, kun keräin on lämpimämpi kuin varasto. Jokainen näistä osista voi rikkoutua – ja niitä tarkastelemme tarkemmin.
Miksi järjestelmä ei lämmitä vettä – yleisin ongelma
Tämä on ylivoimaisesti yleisin valitus, jonka kuulen. Omistaja huomaa, että lämminvesivaraajan lämpötila pysyy alhaisena jopa aurinkoisena päivänä. Syitä voi olla useita ja niitä tulee tarkistaa järjestelmällisesti – helpoista vaikeampiin.
Pumppu ei pyöri – sähköiset ja mekaaniset syyt
Ensimmäinen asia, joka tulee tarkistaa, on pyöriikö pumppu. Pumppuasemalta tulisi kuulua pehmeää huminaa tai värähtelyä, kun järjestelmä on käynnissä. Jos pumppu on hiljainen, tarkista:
- Vikatunnistin ja sulakkeet: Aurinkopumpulla on oma vikatunnistin sähkökeskuksessa. Tarkista, onko se laukennut. Tämä on vastuussa yllättävän suuresta osasta huoltoasentajien käyntejä – vikatunnistin laukeaa, omistaja ei huomaa sitä, järjestelmä pysähtyy.
- Säätölaite: Tarkista säätölaitteen näyttö. Jos säätölaite näyttää keräimen lämpötilan korkeammaksi kuin varaston lämpötilan (tyypillisesti ero >5–8 °C), mutta pumppu ei pyöri, säätölaite tai sen lähtörele on todennäköisesti viallinen.
- Jumiutunut pumppu: Pitemmän käyttämättömyyden jälkeen (esim. talven lopussa, kun järjestelmä on ollut sammutettuna) pumppu voi jumiutua (roottori kalkkeutunut). Pumppuasemassa on yleensä kannet roottorin manuaaliseen irrottamiseen pienellä ruuvimeisselillä. Tämä on rutiinitarkastus.
- Pumpun käämien vika: Jos pumppu ei reagoi edes irrotuksen jälkeen, käämit voivat olla palaneet. Pumpun vaihto kestää noin tunnin, pumpun hinta on tyypillisesti 60–200 € tyypistä riippuen.
Säätölaite näyttää toimintaa, mutta lämmitys on heikkoa
Jos pumppu pyörii ja säätölaite näyttää kohtuullisia lämpötiloja, mutta lämminvesivaraaja ei lämpene odotetusti, syitä on useita. Ensimmäinen mahdollisuus on yksinkertainen – järjestelmällä ei ole riittävästi tehoa tarpeisiisi tai päivä on todella pilvinen. Jos ongelma kuitenkin toistuu myös aurinkoisina päivinä, seuraa keräimen lämpötilaa: jos se on esimerkiksi heinäkuussa suorassa auringonpaisteessa vain 50–60 °C:n sijaan tavallisten 80–110 °C:n, se viittaa keräimen tehon laskuun tai lämmön karkaamiseen putkista.
Ilmaa aurinkolämmitysjärjestelmässä – hiljainen tehon varas
Ilmakuplat aurinkolämmitysjärjestelmässä ovat yksi yleisimmistä syistä heikentyneeseen tehoon tai lämmönsiirtoväliaineen kierron pysähtymiseen. Ilma pääsee järjestelmään yleensä ensimmäisen täytön yhteydessä (puutteellinen ilmanpoisto), väliaineen täytön jälkeen tai vähitellen – tiivisteiden mikroporejen kautta vuosien varrella. Ilmakuplat aiheuttavat tyypillistä solinaa tai röyhtäilyä putkissa, pumppu voi pyöriä tyhjänä ja voit kuulla epäsäännöllisiä ääniä pumppuasemalta.
Miten tunnistat ilmaa järjestelmässä? Säätölaite näyttää, että pumppu on päällä, mutta lämminvesivaraajan lämpötila ei nouse tai nouse hyvin hitaasti huolimatta korkeasta keräimen lämpötilasta. Pumppuaseman virtausmittari näyttää nolla- tai epätasaista virtausta. Joskus kuuluu myös tunnusomainen sirinä putkissa.
Ratkaisu: Aurinkosysteemien varustuksessa on yleensä automaattiset ilmastusventtiilit (yleensä piirin korkeimmassa kohdassa – keräimessä tai sen lähellä). Tarkista, että venttiilit toimivat kunnolla eivätkä ole tukossa tai suljettu. Manuaalisen ilmastuksen teet pumppua käynnissä ollessa – avaa ilmastusventtiili ja päästä ilmaa ulos, kunnes alkaa tulla nestettä. Ilmastuksen jälkeen tarkista aina piirin paine ja tarvittaessa lisää nestettä.
Tärkeä huomio: kesällä keräimen ilmastuksessa varo erittäin korkeita lämpötiloja (voi olla jopa 150 °C pysähtyessä) – ilmasta aamulla tai pilvisellä säällä, kun keräin on viileämpi.
Paineongelmat aurinkopiirissä
Aurinkopiirin oikea käyttöpaine on tyypillisesti 1,5–3 bar (riippuu asennuskorkeudesta ja järjestelmästä – valmistaja ilmoittaa aina tarkat arvot). Pumppuryhmän manometriin pitäisi näyttää oikea arvo. Liian alhainen ja liian korkea paine kertovat ongelmasta.
Liian alhainen paine – nesteen vuoto
Jos paine laskee toistuvasti (esim. joudut lisäämään nestettä 2–3 kuukauden välein), se on selvä merkki vuodosta jossain piirissä. Vuotopaikkoja ovat:
- Liitokset ja liittimet keräinten kohdalla (lämpölaajeneminen voi löysyttää kierretappoja)
- Varo venttiili – jos se aukeaa liian usein (pysähtyessä), se voi olla kulunut ja alkaa tiputtaa myös normaalipaineella
- Paisunta-astia – jos kalvo rikkoutuu, paine heilahtelee ja varoventtiili aukeaa
- Tiivisteet ja O-renkaat pumppuryhmässä tai liittimissä
- Mikrohalkeamat putkissa – harvinaisempi, mutta mahdollista pitkän käytön tai pakkasten jälkeen
Löydät vuodon visuaalisella tarkastuksella – glykoliseoksen tunnusomaiset kellertävät tai ruskeat tahrat putkissa, liitoksissä ja keräinten alla. Joskus vuoto ei ole näkyvissä (esim. kattorakenteissa) ja se on paikannettava typpitestillä.
Liian korkea paine – ongelma paisunta-astian kanssa
Paisunta-astia kompensoi lämmönnesteen lämpölaajenemista lämmityksen aikana. Sillä on oikea esipaine (tyypillisesti 1,0–1,5 bar, riippuu järjestelmästä) ja kalvo, joka erottaa ilman ja nesteen. Kun kalvo rikkoutuu, ilmapuoli täyttyy nesteellä ja astia ei enää täytä tehtäväänsä. Seuraus: jokaisella lämmityskerralla paine nousee jyrkästi, varoventtiili aukeaa ja nestettä valuu ulos. Järjestelmä menettää näin ainetta ja paine laskee jäähtyessä.
Paisunta-astian testaus on helppoa: irrota liitos (sulje venttiili ennen astiaa, tyhjennä paine nestepuolelta), paina sitten typpipuolen venttiiliä (kuten rengasventtiili). Jos sieltä tulee nestettä, kalvo on rikki. Ratkaisu: paisunta-astian vaihto. Aurinkopaisunta-astiat ovat kestävämpiä korkeammille lämpötiloille kuin lämmityspaisunta-astiat – valitse aina tyyppi, joka on hyväksytty aurinkosovelluksiin.
Lämmönsiirtönesteen heikkeneminen – piilotettu ongelma vakavilla seurauksilla
Lämmönsiirtöneste (vesi- ja propyleeniglykoli- tai etyleeniglykoliseos) ei ole ikuinen. Käytön aikana korroosiosuojausaineet kuluvat, glykoli voi hajota (erityisesti toistuvien korkeiden lämpötilojen jälkeen) ja liuoksen pH-arvo muuttuu. Heikentynyt neste on hapanta (pH alle 7) ja alkaa syövyttää järjestelmän komponentteja – kuparia, messinkiä, alumiinia keräimessä.
Heikentyneen nesteen oireet:
- Neste on tummanruskeaa tai mustaa (normaali on vaaleankeltainen tai hunajavärinen)
- Järjestelmässä on lisääntynyt virtausvastus (tukkeutunut pumppuryhmän sihti, keräimen saostumat)
- Haju palaneelta (pysähtyessä glykoli hiiltyy)
- Testiliuskan pH-arvo on alle 7 (hapan reaktio)
- Jäänestokyvyn heikkeneminen – refraktometrillä mitattuna seos suojaa vain -10 °C:seen asti ilmoitetun -28 °C:n sijaan
Nesteen vaihto on tarpeen yleensä 4–6 vuoden välein (riippuu nesteen laadusta ja käytön intensiteetistä – järjestelmät, joissa on usein pysähdyksiä, tarvitsevat vaihdon aikaisemmin). Vaihtoon kuuluu piirin tyhjentäminen, huuhtelu vedellä, uuden seoksen täyttö oikealla pitoisuudella ja ilmastus. Tarkista samalla myös pumppuryhmän suodatin/sihti – jos se on tukkeutunut, virtaus vähenee ja järjestelmän teho heikkenee.
Huomio: älä koskaan lisää puhdasta vettä aurinkopiiriin! Glykoli laimenee, jäänestokyky heikkenee ja piiri voi jäätyä talvella – seurauksena on kohtalokkaita vaurioita keräimille ja putkille.
Säätimen ja lämpötila-antureiden häiriöt
Aurinkosysteemin säädin on sen ”aivot” – se vertaa keräimen ja varastoastian lämpötiloja ja ohjaa pumpun sen mukaan. Useimmat modernit säätimet ovat luotettavia ja kestävät koko järjestelmän käyttöiän. Ongelmia esiintyy yleensä lämpötila-antureiden (Pt1000 tai Pt500 vastusantureiden) kanssa, jotka altistuvat lämpötiloille, UV-säteilylle ja kosteudelle.
Katkennut tai oikosulussa oleva anturi
Säädin näyttää katkenneen anturin tyypillisesti erittäin korkeana tai maksimiarvona (esim. 999 °C tai ”---”), oikosulussa olevan anturin puolestaan erittäin alhaisena tai ympäristön lämpötilana. Säädin sitten joko käynnistää tai sammuttaa pumpun pysyvästi – kumpikaan ei ole toivottavaa.
Anturin tarkistus: irrota anturi säätimestä ja mittaa sen vastus multimetrillä. Pt1000 anturin pitäisi näyttää 1000 Ω 0 °C:ssa, noin 1097 Ω 25 °C:ssa ja noin 1385 Ω 100 °C:ssa. Jos vastus on arvojen ulkopuolella tai ääretön (katkos), anturi on viallinen. Anturin vaihto on edullinen (10–25 €) ja sen suorittaa helposti taitava omistaja.
Erityistä huomiota: keräimen anturi altistuu äärilämpötiloille (jopa 200+ °C pysähtyessä) ja UV-säteilylle. On tavallista, että juuri tämä anturi hajoaa aikaisemmin kuin muut. Tarkista myös anturin johdotus – katolla se voi vahingoittua UV-säteilyn, talven tai lintujen vaikutuksesta.
Regulaattori ei reagoi tai näyttää virheilmoituksia
Nykyaikaisissa säädöissä on sisäänrakennettu virhekoodien luettelo – tarkista aina regulaattorin käyttöohje. Yleisin koodit liittyvät viallisiin antureihin (E1, E2 – riippuu valmistajasta), lämminvesivaraajan ylikuumenemiseen (hälytys, kun maksimilämpötila saavutetaan – tyypillisesti 90–95 °C) tai pumpun toimintahäiriöön (ei palautetta virtauksen tunnistimelta). Älä jätä virheilmoituksia huomiotta – järjestelmä voi olla hätätilassa ja ei lämmitä tai päinvastoin toimii ilman valvontaa.
Jäätyminen – vaarallinen tila, joka on hyvä tuntea
Jäätyminen tapahtuu, kun keräin tuottaa enemmän lämpöä kuin järjestelmä pystyy johtamaan pois – lämminvesivaraaja on täynnä, pumppu pysähtyy ja keräin ylikuumenee. Lämpötilat keräimessä voivat saavuttaa 180–250 °C jäätymisen aikana, ja piirissä jopa 150–160 °C. Jäätyminen ei sinänsä ole vika – järjestelmät on suunniteltu sitä varten. Ongelma on, kun jäätyminen toistuu liian usein (esim. alimitoitetun lämminvesivaraajan tai pitkän poissaolon vuoksi).
Toistuva jäätyminen nopeuttaa lämmönsiirtokelan hajoamista (glykoli höyrystyy ja hiiltyy), rasittaa tiivisteitä ja lyhentää pumpun käyttöikää (toistuva käynnistys korkeista lämpötiloista). Ratkaisu kotitalouksille, joissa jäätyminen tapahtuu säännöllisesti: suurempi lämminvesivaraaja, automaattiset ilmastusventtiilit suunniteltu jäätymistä varten, yönjäähdytysjärjestelmä (pumppu toimii yöllä ja jäähdyttää keräintä) tai varjostimen asentaminen keräimeen pitkän poissaolon aikana.
Jäätynyt aurinkopiiri – katastrofi, jonka voi ennalta ehkäistä
Pakkasta on pahin vihollinen riittämättömän suojatulle aurinkopiirille. Vesi laajenee jäätyessään ja rikkoo keräimen putket, putkiston tai vaurioittaa tiivisteitä. Tällaisen vaurion korjaaminen on kallista – joskus vaatii koko keräimen vaihdon.
Jäätymisen syitä:
- Liian alhainen glykolin pitoisuus (suoja vain -5 °C:een asti, kun tarvitaan -28 °C Suomen ilmastossa)
- Hajoava neste, joka on menettänyt pakkasenkestävyytensä
- Puhdas vesi seoksen sijaan (täydennys vedellä vuodon yhteydessä)
- Sammutettu järjestelmä (esim. sulake laukeaa) pakkasen aikana – neste ei ole paikallaan eikä jäädy, vaan jäähtyy keräimestä alaspäin
Ennaltaehkäisevä toimenpide: tarkista lämmönsiirtokelan jäätymispiste refraktometrillä joka vuosi ennen talvea. Oikea arvo Suomelle on vähintään -28 °C (vastaa noin 40 %:n propyleeniglykolipitoisuutta). Jos arvo on korkeampi (heikompi suojaus), lisää tai vaihda neste. Lisätietoja tästä aiheesta löydät artikkelista Aurinkokeräinten huolto ja kunnossapito – mitä ja milloin tarkistaa.
Likaiset ja tukkeutuneet keräimet – suorituskyvyn lasku, joka on helppo jättää huomiotta
Keräimen ulkopinnan on oltava puhdas, jotta se maksimoi auringon säteilyn imeytymisen. Käytännössä keräimen lasiin kertyy pölyä, likaa, lintujen jätöksiä, lehtiä, leviä ja sammalta (erityisesti varjoisissa paikoissa tai alhaisella kaltevuudella). Tukkeutunut keräin voi menettää 10–30 % tehostaan, ja äärimmäisissä tapauksissa jopa enemmän.
Useimmat keräimet puhdistuvat itsestään sateen aikana, jos kaltevuus on riittävä (yli 15–20°). Tasaisessa asennuksessa tai alueilla, joilla on vähän sadetta, keräimen manuaalinen pesu on suositeltavaa vähintään kerran vuodessa. Käytä pehmeää vettä (ei kovaa – jättää kalkkia), sieniä tai pehmeää harjaa ja lämmintä vettä. Älä koskaan käytä painepesuria – voit vahingoittaa lasia, heijastamattomaa pinnoitetta tai rungon tiivisteitä.
Keräimen sisäinen tukkeutuminen (kertymät imuputkien sisällä) on vakavampi ongelma. Sitä aiheuttaa pitkäaikainen käyttö hajonneella nesteellä tai puhtaalla vedellä. Se ilmenee merkittävänä virtauksen laskuna huolimatta oikeasta paineesta ja toimivasta pumpusta sekä korkeasta lämpötilasta keräimen sisäänmenossa ja pienestä lämpötilaerosta ulostulossa (neste ei pysty siirtämään lämpöä). Ratkaisu on piirin kemiallinen puhdistus erityisellä aurinkojärjestelmille tarkoitetulla valmisteella, jota seuraa puhdistus puhtaalla vedellä ja uuden nesteen lisääminen. Tämä toimenpide tulee suorittaa huoltoammattilaisen toimesta.
Vaurioitunut varoventtiili ja vuodot sen kautta
Varoventtiili on turvalaite, joka suojaa piiriä liialliselta paineelta. Se avautuu, kun asetettu paine ylittyy (tyypillisesti 6 bar aurinkopiireissä) ja päästää nestettä ulos. Sen pitäisi normaalisti avautua vain jäätymisen tai paisunta-astian vian yhteydessä. Jos varoventtiilistä tiputtaa tai vuotaa jatkuvasti nestettä, se on aina ongelman merkki:
- Varoventtiili tiputtaa normaalissa käytössä: Paisunta-astia on viallinen tai sen paine on väärä → tarkista ja vaihda paisunta-astia
- Varoventtiili tiputtaa vain kesällä: Jäätyminen riittämättömällä paisunta-astian kapasiteetilla → tarkista paisunta-astian koko (sen on oltava suunniteltu aurinkojärjestelmille riittävällä tilavuudella glykolille + höyrylle)
- Varoventtiili vuotaa jatkuvasti: Venttiili on kulunut ja ei tiivistä → venttiilin vaihto, samalla tutki usein avautumisen syy
ÄLÄ koskaan tukki varoventtiiliä tai vaihda sitä venttiiliin, jossa on korkeampi paineen asetus ilman asiantuntijan kuulemista – se on turvalaite ja sen poistaminen voi johtaa lämminvesivaraajan tai keräimen räjähdykseen.
Lämminvesivaraajan ongelmat
Lämminvesivaraajalla on kaksi pääasiallista haavoittuvaa kohtaa: anodi (suojaava magnesium- tai sähköinen uhrianodi estää säiliön korroosiota) ja säiliön sisäpuolen emalointi. Kulunut tai loppunut anodi johtaa säiliön korroosioon, mikä ilmenee ruosteisena vetena, rikkihajuna tai korroosion esiintymisenä säiliön ulostuloissa. Anodi on tarkastettava 2–3 vuoden välein ja vaihdettava tarvittaessa.
Toinen ongelma lämminvesivaraajoissa: auringonlämmityksen lämmönvaihtimen kalkkeutuminen. Kovaveden alueilla (> 20 °dH) kalkki kertyy lämmönvaihtimen sisäpinnalle, mikä on lämmöneristys. 1 mm kalkkia lisää lämmönvastusta noin 20–30 %, mikä ilmenee pidempänä lämmitysajan ja korkeampana lämpötilana keräimessä lämminvesivaraajan lämmittämiseksi. Ratkaisu: lämmönvaihtimen kemiallinen puhdistus happamalla (ammattimaisesti suoritettuna), tai vedenpehmentimen asentaminen lämminvesivaraajaan tulevaan vesijohtoon.
Milloin kannattaa kutsua huoltoasentaja ja milloin pystyt korjaamaan itse
Tämä on käytännön kysymys, jonka jokainen omistaja miettii. Yhteenveto toimenpiteen vaativuuden mukaan:
Pystyt tekemään itse:
- Sulakkeiden ja virtakatkaisijoiden tarkistus
- Manometrin ja säätimen arvojen tarkistus ja kirjaaminen
- Nestevuotojen visuaalinen tarkistus
- Manuaalinen ilmanpoisto (jos sinulla on kokemusta)
- Keräimen ulkopinnan pesu
- Pumpun roottorin vapautus
- Anturin vastuksen mittaus ja sen vaihto
- Paisunta-astian testaus
Vaatii ammattilaisen:
- Lämmönsiirtonesteen vaihto (paineistetun piirin käsittely, annostelu, ilmanpoisto)
- Vuodon paikantaminen ja korjaus (painetestaus, työ katolla)
- Paisunta-astian, varoventtiilin vaihto
- Piirin tai varastosäiliön kemiallinen puhdistus
- Pumpun tai säätimen vaihto
- Keräimen korjaus tai vaihto
- Kaikki sähkötyöt (230V liitäntä)
Jos mietit uuden järjestelmän hankintaa tai olemassa olevan päivittämistä, muut tietopaketin artikkelit voivat auttaa – esimerkiksi Miten valita aurinkosähköjärjestelmä lämpimän veden tuottoon omakotitaloon tai Aurinkosähköjärjestelmä yhdistettynä lämmityskattilaan tai lämpöpumppuun.
Vuosittainen tarkistus – mitä tarkistaa ennen jokaista kautta
Kokenut asentaja tietää, että useimmat viat voidaan ehkäistä säännöllisellä ja järjestelmällisellä tarkastuksella. Suosittelen seuraavaa vuosittaista tarkastusohjelmaa:
Keväällä (ennen kautta):** Visuaalinen tarkistus keräimistä (mekaaniset vauriot, lasin puhtaus), paineen tarkistus piirissä, lämmönsiirtonesteen tarkistus (väri, refraktometri), pumpun ja säätimen testaus, ilmanpoistoventtiilien tarkistus.
Kesällä:** Tarkkaile, reagoiiko järjestelmä normaalisti aurinkopäiviin, saavuttaako varastosäiliön lämpötila halutun arvon (55–60 °C yleensä, 65–70 °C hyvänä aurinkopäivänä). Kirjaa ylös, kuinka kauan varastosäiliön lämmittäminen kestää – jos aika pitenee edelliseen kauteen verrattuna, se voi viitata suorituskyvyn laskuun.
Syksyllä:** Lämmönsiirtonesteen pakkasenkestävyyden tarkistus refraktometrillä – tämä on avainkohta ennen talvea! Putkieristeiden tarkistus (halkeilevat tai puuttuvat eristeet katolla tai lämmittämättömissä tiloissa). Keräinten kiinnityksen tarkistus (kiinnikkeet, ruuvien kiristys).
Talvella:** Jos järjestelmä on käynnissä (useimmat modernit järjestelmät toimivat ympäri vuoden), tarkkaile säätimen toimintaa. Keräimissä on talvella lunta – se on normaalia eikä vaadi toimenpiteitä. Älä puhdista keräimiä käsin pakkasella (putoamisvaara, lasin vahingoittuminen).
Lisätietoja ennaltaehkäisevästä huollosta löydät artikkelista Aurinkokeräinten huolto ja kunnossapito – mitä ja milloin tarkistaa, joka on osa tätä tietopakettia.
Yleisimmät kysymykset (UKK)
Säädin näyttää, että pumppu toimii, mutta varastosäiliö ei lämpene. Mitä teen ensimmäisenä?
Varmista, että pumppu todella käy (kosketa pumppuyksikköä – sen pitäisi värähdellä). Tarkista virtausmittari pumppuyksiköstä – jos se näyttää nollaa pumpun ollessa käynnissä, piirissä on todennäköisesti ilmaa. Poista ilma järjestelmästä valmistajan ohjeiden mukaisesti. Jos virtaus on kunnossa, tarkista lämmönsiirtonesteen kunto ja pumpun siivilä – tukkeutunut siivilä rajoittaa virtausta merkittävästi. Jos ongelma jatkuu, ongelma voi olla varastosäiliön lämmönvaihtimessa tai likaisessa keräimessä.
Aurinkopiirin varoventtiilistä tiputtaa vettä joka kesä. Onko se normaalia?
Ei, se ei ole normaalia, vaikka se onkin yleistä. Syy on lähes aina paisunta-astia – joko sen kalvo on rikki, se on liian pieni järjestelmääsi nähden tai sen esipainetuspaine on väärä. Kesäinen lämpeneminen aiheuttaa nesteen tilavuuden huomattavaa kasvua (ja osittainen höyrystyminen), jonka paisunta-astian on kompensoitava turvallisesti. Pyydä ammattilainen tarkistamaan ja tarvittaessa vaihtamaan paisunta-astian – tätä ongelmaa ei saa aliarvioida, koska varoventtiilin toistuva avautuminen vahingoittaa itse venttiiliä ja järjestelmä menettää lämmönsiirtonestettä.
Aurinkokeräin on harmaa ja samea sisäpuolelta lasin takaa. Mitä se tarkoittaa?
Sameus lasin sisäpuolella (sumu, kondensaatio, harmaa sävy) tarkoittaa yleensä keräimen rungon tiivisteen vikaa – keräimeen on päässyt kosteutta. Litteissä keräimissä voi olla myös halkeama lasissa. Kondensaatio sisäpuolella heikentää merkittävästi optista läpäisykykyä ja siten myös keräimen tehoa. Jos kyseessä on vain tilapäinen kondensaatio (kylminä aamuina, kun keräin on kylmä ja ulkona on kosteutta), se voi haihtua itsestään – tämä on joskus normaalia. Pysyvä sameus vaatii korjausta tai keräimen vaihtoa, koska kosteus sisällä vahingoittaa pitkällä aikavälillä absorptiopintaa.
Lämpötila keräimen säätimessä näyttää -99 °C tai muuta epärealistista arvoa. Onko säädin rikki?
Tällainen arvo tarkoittaa tyypillisesti keräimen lämpötila-anturin vikaa – joko katkennut kaapeli, huono kontakti tai viallinen anturi Pt1000/Pt500. Tarkista anturin johdotus keräimeltä säätimelle – erityisesti katolla, jossa kaapeli voi olla vaurioitunut UV-säteilyn tai mekaanisesti. Irrota anturi ja mittaa sen vastus yleismittarilla (huoneenlämmössä Pt1000 anturin tulisi näyttää noin 1085–1100 Ω). Jos vastus on ääretön tai nolla, vaihda anturi. Säädin itse on harvoin tämän tyyppisen vian syy.
Voinko jättää aurinkojärjestelmän päälle pitkän loman (3–4 viikkoa) ajaksi?
Kyllä, voit jättää järjestelmän päälle – se on siihen suunniteltu. Varastosäiliö lämpenee maksimiin, säädin pysäyttää pumpun ja tapahtuu lämpeneminen. Modernit järjestelmät selviävät siitä. Ongelma on, jos lämpeneminen tapahtuu toistuvasti joka päivä useiden viikkojen ajan – nesteen hajoaminen nopeutuu. Suosittelen tarkistamaan nesteen kunnon ja paineen ennen lomaa ja pyytämään joku perheestä tai naapureista tarkistamaan manometrin. Jotkut omistajat asentavat myös etävalvonnan älykkäiden säätimien avulla, mikä on erittäin käytännön ratkaisu. Lisätietoja yhdistelmäjärjestelmistä ja lämpenemisen ehkäisemisestä löydät artikkelista Miten asennetaan ja otetaan aurinkojärjestelmä käyttöön.
Aurinkojärjestelmä on toiminut 10 vuotta ongelmitta, nyt sen teho on yhtäkkiä laskenut puoleen. Mitä tapahtui?
10 vuoden käytön jälkeen useita kulumisia voi ilmetä samanaikaisesti. Todennäköisimmät syyt: lämmönsiirtolujuuden heikkeneminen (tulisi vaihtaa 4–6 vuoden välein), varastosäiliön lämmönvaihtimen tukkeutuminen (vesikalkki), varastosäiliön anodin kuluminen, pumpun siivilän tukkeutuminen tai keräimen absorptiokerroksen lasku (10–15 vuoden jälkeen selektiivinen kerros voi menettää 10–15 % alkuperäisestä absorptiokyvystään). Suosittelen kattavaa huoltoa – nesteen vaihto, anodin tarkistus, keräimen ja varastosäiliön tarkistus ammattilaisella. Tämä kattava huolto on taloudellisesti kannattavaa myös 10 vuoden jälkeen – se pidentää järjestelmän käyttöikää vuosilla.
Loppupäätelmä
Aurinkojärjestelmä on investointi vuosikymmeniksi – ja kuten kaikki tekniset järjestelmät, se vaatii huomiota ja säännöllistä huoltoa. Hyvä uutinen on, että useimmat viat voidaan ehkäistä säännöllisellä tarkastuksella (paine, neste, anturit) ja varhainen ongelman tunnistaminen maksaa murto-osan laiminlyönnistä. Jos kohtaat vian, toimi järjestelmällisesti yksinkertaisista syistä monimutkaisempiin – useimmilla ongelmilla on yksinkertainen ratkaisu. Älä pelkää diagnosoida itse, mutta tiedä, missä raja menee ja milloin on järkevää kutsua ammattilainen.
Syvemmän ymmärryksen siitä, miten koko järjestelmä toimii perusteistaan, saat myös muista tietopaketin aiheista – esimerkiksi Litteät vs. putkimaiset aurinkokeräimet – kumpi tyyppi on kannattavampi, Kannattaako aurinkojärjestelmä myös pilvisellä säällä tai talvella tai Yleisiä kysymyksiä aurinkojärjestelmistä lämpimän veden tuottoon. Täydellisen valikoiman aurinkojärjestelmiä ja lisävarusteita löydät suoraan Aurinkojärjestelmät -kategoriasta.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?
Etkö tiedä mitä valita tai ratkaisetko konkreettista tilannetta kotona? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.
