Eshop roka 2025 s vykurovacou technikou

Viking-hanat veden säästöllä: ekologiset ja taloudelliset vaihtoehdot

Miksi miksi – miksi vedenkulutusta kannattaa säädellä jo hanassa!

Useimmat meistä miettivät uutta hanaa ostaessa pääasiassa ulkonäköä, pintaa ja hintaa. Vedenkulutus? Sitä ei yleensä tullut edes mieleen – ainakaan vielä muutama vuosi sitten. Nyt tilanne on muuttunut. Veden ja sen lämmityksen hinnat nousevat, EU:n lainsäädäntö kiristää laitteiden vaatimuksia, ja yhä useammat kotitaloudet etsivät todellisia ja pitkäaikaisia säästöjä. Hana, joka näyttää samalta kuin vieressä oleva, voi kuluttaa vuosittain kymmeniä euroja enemmän tai vähemmän – riippuen siitä, onko siinä sisäänrakennettuja säästöominaisuuksia vai ei.

Vikingin hanat kuuluvat edullisten kylpyhuone- ja keittiöhana-sarjojen keskivaiheille. Ne eivät ole luksusmerkkejä Saksasta, joiden hinta on 300 euroa kappaleelta, eivätkä myöskään tuntemattomia tuotteita ilman sertifikaatteja. Juuri tämä keskiluokka on suosittu – ja juuri tässä kannattaa miettiä säästöteknologioita, koska ne tuovat todellista lisäarvoa kohtuullisella lisämaksulla. Tarkastellaan tässä artikkelissa, mitä konkreettisia teknologioita säästävät vettä, miten ne toimivat, mitä niiltä voi odottaa käytännössä ja miten valita oikea hana.

Peruskäsitteitä: veden virtaus, paine ja kulutus numeroin

Ennen kuin menemme itse teknologioihin, on hyvä selventää muutamia peruskäsitteitä, jotka toistuvat säästöhana-keskusteluissa.

Veden virtaus – mitä litraa minuutissa tarkoittaa

Hanan virtaus ilmoitetaan litroina minuutissa (l/min) tai litroina tunnissa (l/t) viitepaineella, yleensä 3 bar. Tavallisen pesuallashanan virtaus ilman rajoituksia on noin 12–18 l/min. Suihkuhanassa voi olla jopa enemmän. Säästöhanat, joissa on ilmastin tai virtausrajoitin, toimivat arvoilla 4–8 l/min, ja miellyttävä käyttökokemus säilyy veden ilmastamisen ansiosta.

Esimerkiksi: jos käsienpesu kestää 30 sekuntia ja hanan virtaus on 15 l/min, kulutat noin 7,5 litraa vettä. Sama toimenpide säästöhanalla, jonka virtaus on 6 l/min, kuluttaa vain 3 litraa. Se on 4,5 litran säästö yhdessä käsienpesussa. Jos laskemme tämän neljän hengen perheeseen, joka pesee käsiään kaksi kertaa päivässä (vain pesualtaalla, ilman suihkua ja ruoanlaittoa), saamme yli 13 000 litran säästön vuodessa – yhdeltä hanalta.

Veden paine ja sen vaikutus virtaukseen

Hanan virtaus riippuu myös putkiston paineesta. Suomalaisissa kerrostaloissa paine on yleensä 2–5 bar, omakotitaloissa oman vesikaivon kanssa se voi olla jopa alhaisempi. Säästöilmastimet ja virtausrajoittimet on suunniteltu toimimaan vakaasti koko tavallisen painealueella – eli 4 barissa ei saa virrata liikaa ja 2 barissa ei liian vähän. Joissakin laadukkaammissa malleissa käytetään vakion virtausrajoittimia, jotka pitävät virtauksen asetettuna määränä riippumatta painevaihteluista.

Veden virtaus: tavallinen vs. säästöhana (3 barin paineella) 0 5 10 15 18 15 l/min Tavallinen hana 6 l/min Ilmastimella 5 l/min Termostaatti + ilmastin tyyppi l/min

Ilmastin – helpoin ja edullisin säästötekniikka

Ilmastin on pieni osa, joka ruuvataan hanan suukappaleeseen. Siinä on hienoverkko tai useita päällekkäisiä verkkoja ja diffuusori, joka sekoittaa ilmaa veteen. Tuloksena on pehmeä, „samettinen” vesisuihku, joka tuntuu suuremmalta kuin se todellisuudessa on. Käsi kokee sen täyteen paineeseen, vaikka todellinen virtaus on huomattavasti pienempi kuin ilman ilmastinta.

Miten ilmastin toimii teknisesti

Vesi tulee hanasta paineen alaisena, kulkee ensimmäisen verkon läpi, joka jakaa sen tasaisesti. Verkon takana on kammio, jossa on sivureiät, joiden kautta imetään ilmaa (tai ilmaa sekoitetaan suoraan suljetussa diffuusorissa). Lopputuloksena oleva vesi-ilma-seos muodostaa homogeenisen, valkoisen suihkun, joka ei roiski ja on miellyttävä koskettaa. Virtaus laskee 12–15 l/min:sta tyypillisesti 4–8 l/min:iin, ja subjektiivinen mukavuus säilyy samana tai jopa paranee – erityisesti suihkun pehmeyden ansiosta.

Ilmastimia valmistetaan useilla kierrekoolla: yleisimmät ovat M22 (ulkokierre, useimpiin pesuallashanoihin), M24 (myös yleinen) ja M18 (pienempi, joihinkin keittiöhanoihin ja erityishanoihin). Kun vaihdat säästöilmastimeen, on tärkeää tarkistaa alkuperäisen ilmastimen koko – tämä prosessi on kuvattu tarkemmin artikkelissa Viking-hanan mitat ja liitännät: mitä tarkistaa ennen ostoa.

Ilmastimien virtaus käytännössä – konkreettiset arvot

Markkinoilla on ilmastimia seuraavilla virtausluokilla:

  • Tavallinen ilmastin: 8–12 l/min – kohtuullinen mukavuus, ei merkittävää säästöä
  • Säästöilmastin: 5–7 l/min – hyvä kompromissi useimmille kotitalouksille
  • Erittäin säästöilmastin: 3,5–5 l/min – ihanteellinen wc-tiloihin ja pesualtaisiin, joissa vettä käytetään lyhyesti
  • Laminaarinen ilmastin: 3–5 l/min, mutta ilman ilmakuplia – puhdas, läpinäkyvä suihku, sopii laboratorioihin, terveydenhuollon tiloihin tai paikkoihin, joissa vettä käytetään tarkkaan annosteluun

Tärkeä huomio käytännöstä: hyvin alhainen virtaus (alle 4 l/min) voi olla ongelma suihkuhanoissa tai hanoissa, joissa on läpivirtauslämmitin – lämmitin ei välttämättä käynnisty, jos virtaus ei saavuta sen minimiarvoa (yleensä 2,5–4 l/min). Varmista ennen erittäin säästöilmastimen asentamista, mikä on lämmittimesi vaatima minimivirtaus.

Säätöventtiili – vakaa vedenpaine riippumatta paineesta

Tavallinen poresuodatin vain rajoittaa veden virtausta fyysisellä esteellä (siivilällä), kun taas säätöventtiili – jota kutsutaan myös virtausmittariksi – käyttää jousimekanismia ja elastomeemikalvoa. Kun paine nousee, kalvo puristuu ja pienentää virtauspoikkipintaa kompensoiden korkeampaa painetta. Alhaisemmalla paineella aukko suurenee. Tuloksena: veden virtaus pysyy vakiona – esimerkiksi täsmälleen 6 l/min – riippumatta siitä, onko putkistossa 2 baria vai 5 baria.

Tämä on erityisen hyödyllistä kerrostaloissa, joissa vedenpaine vaihtelee päivän kysynnän mukaan – aamulla, kun kaikki suihkussa käyvät, paine laskee, ja iltapäivällä se nousee. Ilman säätöventtiiliä virtaus on heikko alhaisella paineella ja liian suuri korkealla paineella. Säätöventtiilin avulla mukavuus on tasainen koko päivän.

Säätöventtiilit asennetaan joko suoraan hanan runkoon (valmistajan asentama sisäänrakennettu ratkaisu) tai erillisenä osana poresuodattimen ja hanan väliin tai hanan tuloputkeen. Niillä on standardoidut koot ja niitä voi ostaa lisävarusteena useimpiin tavallisiin pesuallashanoihin.

Termostaattihana ja sen rooli veden säästämisessä

Kun puhutaan veden säästämisestä, useimmat ihmiset ajattelevat poresuodattimia. Termostaattihana on kuitenkin todellisen lämpimän veden ja energian säästämisen kannalta huomattavasti tehokkaampi – ja se johtuu yksinkertaisesta syystä: se poistaa odotusajan oikean lämpötilan saavuttamiseksi.

Miksi tavallinen vipuhana hukkaa vettä

Tyypillinen kylpyhuoneen tilanne: nouset aamulla ja menet peseytymään. Käännät vipuhanan lämpimälle vedelle. Ennen kuin lämmin vesi lämminvesivaraajasta tai -säiliöstä saavuttaa hanan, kylmää vettä virtaa hanasta – ja päästät sen viemäriin, koska et tarvitse sitä. Hukkaan menevän veden määrä riippuu putkien pituudesta ja veden lämpötilasta: tavallisessa asunnossa se voi olla 20–60 sekuntia, omakotitalossa pidemmillä putkilla jopa 2 minuuttia. Virtaus 8 l/min tarkoittaa 16–96 litraa hukkaan mennyttä vettä päivässä – yhdelle henkilölle, yhdellä peseytymiskerralla.

Termostaattihana muistaa viimeksi asetetun lämpötilan ja säätää sekoituksen välittömästi seuraavalla käyttökerralla. Tämä ei lyhennä aikaa, joka lämpimällä vedellä kuluu lämminvesivaraajasta (se riippuu putkiston hydrauliikasta), mutta se vähentää kylmän veden määrää, jonka hukkaat etsiessäsi mukavaa lämpötilaa. Yhdessä lämpökierron (tai putkien eristyksen) kanssa se on tehokkain ratkaisu.

Lue lisää siitä, milloin termostaattihana kannattaa ja milloin vipuhana, artikkelista Vikingin vipu- vs. termostaattihana: mikä sopii sinun tarpeisiisi.

Ecostart-toiminto – käynnistys kylmällä vedellä

Joissakin Vikingin hanoissa (myös keskiluokan tuotteissa) on Ecostart- tai Cold Start -toiminto. Vipu keskellä käynnistää kylmän veden – lämpimään veteen siirtyminen edellyttää, että vipua siirretään tietoisesti vasemmalle. Tämä saattaa vaikuttaa pieneltä, mutta käytännössä se on tehokasta: useimmat lyhyet toimenpiteet (hampaiden pesu, nopea käsien pesu) eivät vaadi lämmintä vettä, ja jos hana ei sekoita vettä, se ei stimuloi lämminvesivaraajaa tai -säiliötä lämmittämään putkissa olevaa kylmää vettä. Valmistajat ilmoittavat, että tämä ominaisuus säästää 5–10 % veden lämmityksessä.

Odotusaika mukavan lämpötilan saavuttamiseksi 0 l 10 l 20 l 30 l 40 l ~10 l Vipuhana, lähellä lämminvesivaraaja ~35 l Vipuhana, kaukana lämminvesivaraaja <2 l Termostaatti + kierto

Säästöteknologioita suihkuhatuille

Suihkuhanan säästömahdollisuudet ovat erilaiset kuin pesualtaan – suihkun vedenkulutus on suurempaa ja käyttöt aika on huomattavasti pidempi. Tässä yhdistelmä eri ominaisuuksien toimivuus on tärkeää.

Vesensäästösuutin suihkuun

Tavallisen suihkupään vedenkulutus on 9–15 l/min. Säästösuuttimet käyttävät 6–8 l/min, ja joissain malleissa jopa 4,5–6 l/min ilman sekoitusteknologian ansiosta. Toisin kuin pesualtaalla, jossa pientä vedenkulutusta voi kompensoida pidemmällä pesuajalla, suihkussa 7 minuuttia 6 l/min on yhtä tehokasta kuin 7 minuuttia 12 l/min – saat yhtä puhtaaksi, ja säästö on 50 %.

Viking-suihkuhana itsessään ei määritä suuttimen vedenkulutusta – se riippuu paineen, suuttimen ja ilmastimen (jos suuttimessa on sisäänrakennettu) yhdistelmästä. Kuitenkin hana, jossa on vakion vedenkulutuksen säätö sisääntulossa tai rajoitettu vedenkulutus rungossa, vaikuttaa järjestelmän maksimikulutukseen.

Pysäytysnappi suihkussa – yksinkertainen ominaisuus suurella vaikutuksella

Joissakin suihkuseteissä on käsisuihkussa pysäytysnappi (eco-pause). Sen avulla voit keskeyttää vedenkulutuksen väliaikaisesti ilman, että sinun tarvitsee kääntää hanaa. Tyypillinen käyttö: saippuoituminen, napin painaminen ja uudelleen avaaminen vasta huuhtelun yhteydessä. Lämpötila hanassa säilyy asetettuna, joten sitä ei tarvitse säätää uudelleen. Mittauksien mukaan suihkussa kävijä voi säästää näin 10–15 litraa vettä per suihku – päivittäisessä käytössä se tarkoittaa 3 650–5 475 litraa vettä vuodessa henkilöä kohti.

Termostaattinen suihkuhana – pitkäaikainen säästö

Termostaattinen suihkuhana säätää lämpötilan tarkasti – yleensä ±1 °C tarkkuudella. Tämä eliminoi lämpötilan etsimisen jokaisella käyttökerralla ja lyhentää huomattavasti suihkun alussa virtaavan kylmän (tai riittämättömän lämpimän) veden aikaa. Käytännössä: termostaatissa painat käynnistysnappia ja 5–10 sekunnin kuluttua lämpötila on oikea. Perinteisessä hanassa, jossa lämmin vesi kulkee pidemmän matkan, siihen voi mennä 30–90 sekuntia ”etsiä” oikea lämpötila.

Säästöluokitukset ja standardit – mitä ne tarkoittavat käytännössä

Euroopan EcoDesign -direktiivi ja asetus nro 1753/2015 energiatehokkuuden merkitsemisestä ottavat käyttöön vesihanoille (mukaan lukien hanat) luokitusjärjestelmän, joka on samanlainen kuin kodinkoneiden energiatunnukset. Vuodesta 2021 lähtien uudet tunnukset ovat voimassa myös pesuallashanoille ja suihkujärjestelmille.

WRAS- ja EU Water Label -säästöluokat

EU Water Label luokittelee hanat luokkiin A–E vedenkulutuksen ja energiatehokkuuden perusteella. Luokka A tarkoittaa vedenkulutusta alle 6 l/min, luokka B on 6–8 l/min, luokka C noin 8–11 l/min ja alemmat luokat vastaavat tavallisia tai korkeampia vedenkulutuksia. Luokkien A ja B hanat luokitellaan säästöhanaksi, ja se on yksi tärkeimmistä indikaattoreista, joihin kannattaa keskittyä ostopäätöstä tehdessä.

Käytännössä: Viking-keskiluokan hana ilman erityisominaisuuksia vastaa tyypillisesti luokkaa C. Vaihtamalla säästöilmastimen se siirtyy luokkaan B, ja vedenkulutuksen säätimellä luokkaan A. On tärkeää tietää, että tämä merkintä ei ole pakollinen kaikille valmistajille Suomen markkinoilla – siksi on tärkeää tarkistaa tekniset tiedot suoraan datalehdestä, eikä vain pakkauksen merkinnöistä.

WELL-sertifikaatti ja terveysvaatimukset

Erittäin alhaisella virtausnopeudella varustetut ilmastimet (alle 3 l/min) voivat tietyissä olosuhteissa luoda ympäristön Legionella-bakteerien kasvulle, jos veden lämpötila laskee alle 20 °C ja nousee yli 60 °C. Siksi joissakin maissa suositellaan erityisiä antibakteerisia ilmastimia, joissa on integroitu suodatin, joka vaihdetaan säännöllisesti, terveydenhuolto- ja sosiaalitiloihin. Tavallisessa kotikylpyhuoneessa tämä riski ei ole merkittävä, mutta lomakohteissa, joissa hana on käyttämättömänä useita viikkoja, sinun on otettava se huomioon.

Sopivan yhdistelmän valinta – käytännön esimerkkejä

Jokainen koti on erilainen. Seuraavat esimerkit perustuvat todellisiin tilanteisiin, joita kohtaamme valittaessa vesihanoja.

Esimerkki 1: Ensimmäinen asunto, 2 henkilöä, 80 litran lämminvesivaraaja

Tilanne: pieni asunto, keskitetty sähköinen lämminvesivaraaja, lyhyet putket, vedenpaine putkissa 3–4 bar. Tavoite: maksimaalinen säästö pienimmillä kustannuksilla. Suositus: vipuhana, jossa on sisäänrakennettu Ecostart-mekanismi ja vaihdettava 5 l/min ilmastin. Suhkuhanaan riittää tavallinen vipuhana, jossa on 7 l/min suihkupää ja pysäytysnappi. Investointi erityiseen termostaattiin ei välttämättä kannata näin lyhyillä putkilla, sillä se maksaa itsensä takaisin vasta 8–10 vuoden kuluttua.

Esimerkki 2: Omakotitalo, 4 henkilöä, 200 litran varaaja, kaukainen kylpyhuone

Tilanne: kaksikerroksinen talo, lämminvesivaraaja kattilahuoneessa alakerrassa, pääkylpyhuone yläkerrassa, putkien pituus 8–12 m. Joka kerta, kun lämmin vesi käynnistetään, kylmää vettä valuu 30–60 sekuntia. Tavoite: minimoida lämpimän veden hukka. Suositus: Viking-termostaattinen suihkuhana + kiertovesipumppu lämminvesijärjestelmään. Jos kiertovesijärjestelmä ei ole mahdollista (virheellinen hydrauliikka), ainakin termostaatti pysäytysfunktiolla ja ämpäri kylmän veden keräämistä varten (käytännön ratkaisu – vesi käytetään WC:n huuhteluun tai kasteluun).

Esimerkki 3: Vuokrataan loma-asunto / mökki

Tilanne: kohde käytössä satunnaisesti, eri käyttäjiä. Tavoite: vandalismin kestävyys, minimaalinen kulutus myös virheellisen käytön yhteydessä. Suositus: hanat, joissa on integroitu kiinteä ilmastin (ei vaihdettava, koska joku voi varastaa tai vahingoittaa sen), vakion vedenkulutuksen säätö sisäänrakennettuna runkoon, termostaattinen hana, jossa on lämpötilan rajoitus 38 °C:seen (suojaus ja säästö samalla kertaa). Termostaatit, joissa on mekaaninen lämpötilan rajoitus, ovat yleinen osa hotelli- ja huoneistovalikoimaa.

Vesihanan säästöelementit ja niiden sijoittelu Sisääntulo Vedenkulutuksen säätö Hanan runko kartuusi / termostaatti Ecostart Ilmastin / suutin vesijohtovesi paineen vakautus sekoitus, lämpötilan säätö ilmastus, vedenkulutuksen rajoitus Järjestelmän kokonaissäästö: 40–60 % verrattuna standardiin

Taloudellinen laskelma: kuinka paljon todella säästät

Abstraktit säästöluvut ovat hienoja, mutta konkreettinen laskelma on vakuuttavampi. Tarkastellaan todellista tapausta neljän hengen kotitaloudesta Suomessa.

Laskelman oletukset

  • 4 henkilöä, jokainen suihkussa kerran päivässä (7 minuuttia)
  • Jokainen henkilö pesee kädet 6 kertaa päivässä (30 sekuntia)
  • Veden hinta + jätevesimaksu: 3,50 €/m³ (tyypillinen keskiarvo Suomessa 2024)
  • Veden lämmityksen hinta: 0,28 €/kWh (sähkö), 1 m³:n lämmitys 10 °C:sta 55 °C:seen = noin 14,7 kWh → 4,12 €/m³ lämmitettyä

Kulutus ilman säästöelementtejä

Suihku: 4 henkilöä × 7 min × 12 l/min = 336 l/päivä = 122,6 m³/vuosi
Käsien pesu: 4 × 6 × 0,5 min × 15 l/min = 180 l/päivä = 65,7 m³/vuosi
Yhteensä: noin 188 m³/vuosi, josta lämmintä vettä noin 60 % → 113 m³ lämmintä, 75 m³ kylmää

Veden kustannukset: 188 × 3,50 = 658 €/vuosi
Lämmityksen kustannukset: 113 × 4,12 = 465 €/vuosi
Yhteensä: 1 123 €/vuosi

Kulutus säästöelementeillä

Suihku (7 l/min, stop-painike → -1 min tehokkaasti): 4 × 6 × 7 l = 168 l/päivä = 61,3 m³/vuosi
Käsien pesu (aeratori 5 l/min): 4 × 6 × 0,5 × 5 = 60 l/päivä = 21,9 m³/vuosi
Yhteensä: noin 83 m³/vuosi, lämmintä vettä 60 % → 50 m³ lämmintä

Veden kustannukset: 83 × 3,50 = 291 €/vuosi
Lämmityksen kustannukset: 50 × 4,12 = 206 €/vuosi
Yhteensä: 497 €/vuosi

Säästö: 626 € vuodessa, mikä on yli 55 %. Investointi aerattoreiden, suihkupäiden ja mahdollisesti termostaattihanan vaihtoon on 80–250 € valittujen tuotteiden mukaan. Takaisinmaksuaika: 2–5 kuukautta.

Nämä luvut ovat tietysti mallilukuja ja riippuvat konkreettisista tavoista, veden ja energian hinnoista kyseisellä alueella, mutta ne ovat tarkkoja ja vastaavat sitä, mitä kokeneet asennusmiehet ja energiansäästöasiantuntijat kertovat käytännön kokemuksistaan.

Miten valitset oikean yhdistelmän juuri sinun tapaukseesi

Konkreettisen ratkaisun valinta riippuu useista tekijöistä. Tässä on käytännön ohje, miten asiaan kannattaa tarttua:

  • Selvitä putkiston paineesi. Alhainen paine (alle 2 bar) rajoittaa valintaa – hyvin rajoittavat aeratorit voivat antaa heikon vedenpaineen. Korkea paine (yli 4 bar) viittaa siihen, että tarvitset jatkuvatoimisen virtausrajoittimen.
  • Selvitä lämminvesijohdon pituus. Jos lämminvesivaraaja tai -hana on lähellä (alle 3 m), termostaattihana tuo vähemmän hyötyä kuin pitkässä putkistossa.
  • Ota huomioon kotitalouden tavat. Pitkät suihkut = investoi säästösuihkupäähän. Lyhyet ja tiheät käsien pesut = aeratori tuo nopean takaisinmaksun.
  • Tarkista lämmitysjärjestelmäsi tyyppi. Läpivirtauslämmitin vaatii minimivedenpaineen – älä käytä aeratoria, jonka vedenpaine on alle tämän rajan.
  • Muista huolto. Aeratorit tukkeutuvat kalkkikivellä – puhdistus 6–12 kuukauden välein on välttämätöntä. Lisätietoja löydät artikkelista Viking-hana: puhdistus ja huolto – näin pidennät sen käyttöikää.

Ekologinen näkökulma: vesi ei ole loputon resurssi

Taloudellinen säästö on tärkeää, mutta myös ekologinen konteksti on huomioitava. Suomi kuuluu maihin, joilla on suhteellisen hyvät pintavesivarannot, mutta ilmastonmuutos monimutkaistaa tilannetta – kuivat kesät vuodesta 2017 ovat toistuvasti aiheuttaneet ongelmia vesivarastojen tasoihin, vesijohtoverkon paineeseen ja lisääntyneeseen vedenkulutukseen kesällä. Kuntien vesilaitokset reagoivat hinnan korotuksiin, mutta myös infrastruktuuri-investointeihin, jotka lopulta heijastuvat jätevesimaksuun.

Jokainen säästetty vesikuutiometri kotitaloudessa tarkoittaa vähemmän energiaa veden puhdistamiseen juomakelpoiseksi, vähemmän energiaa sen pumppaamiseen verkkoon ja vähemmän kuormitusta jäteveden puhdistamoille. Säästävä kylpyhuonehana ei ole vain taloudellinen toimenpide – se on pieni, mutta todellinen panos vesihuoltojärjestelmän kestävyyteen.

Lisäksi talon rakentamisessa tai remontoinnissa huomioidaan nykyään joissakin valtiontukiohjelmissa (SFRB, Vihreä koti ja vastaavat) myös vesihuoltohanan säästöominaisuudet osana kokonaistavoitteita. Vaikka tämä näkökulma ei ole Suomessa vielä yhtä tiukasti säännelty kuin joissakin EU-maissa, trendi on selvä.

Asennus ja säästöelementtien vaihto

Aerattorin vaihto on helppoa ja sen suorittaa kuka tahansa ilman ammattitaitoja. Tarvitset vain aeratorin avaimen (tai litteän avaimen, joka on peitetty) ja uuden aerattorin oikealla koolla sekä 5 minuuttia. Menettely on kuvattu yksityiskohtaisesti artikkelissa Viking-vesihanan asennus vaihe vaiheelta, jossa on myös ohjeet koko hanan asennukseen.

Jatkuvatoiminen virtausrajoitin on hieman vaativampi – se asennetaan yleensä hanan eteen kulma- tai suoraliittimeen tai suoraan hanan runkoon. Asennuksen yhteydessä putkisto on suljettava ja vuodot tarkistettava asennuksen jälkeen. Jos et ole varma menettelystä, suosittelemme konsultointia kokeneen putkimiehen kanssa.

Koko hanan vaihto säästöominaisuuksilla varustettuun malliin on monimutkaisempi toimenpide, mutta silti yleinen työ, jonka putkimies suorittaa 1–2 tunnissa. Ennen uuden hanan valintaa tarkista mitat, liitäntätyyppi ja akseliväli – nämä parametrit ovat avainasemassa ja niiden yleiskuvan löydät artikkelista Viking-hanan mitat ja liitäntä: mitä tarkistaa ennen ostoa. Pitkäaikaisissa ongelmissa tai tiivisteiden vaihdossa viittaan artikkeliin Viking-hanan tiivisteen ja patruunan vaihto.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Vähentääkö säästöaeratori myös vedenpainetta suihkussa?

Riippuu tilanteesta. Pesualtaan aeratorilla ei ole vaikutusta suihkupiiriin – ne ovat erillisiä ulostuloja. Suihkuhanassa aerattoreita ei ole, vaan suihkupää huolehtii säästöstä. Jos tunnet paineen laskua pesualtaalla aerattorin asennuksen jälkeen, se on normaalia – virtaus on pienempi, mutta jos aeratorin asetukseksi on 5–6 l/min ja verkon paine on vähintään 2 bar, vedenpaineen tulisi olla edelleen miellyttävä. Paineen ollessa alle 1,5 bar (joissakin vanhoissa kerrostaloissa) 4 l/min aerattori voi olla todella heikko – suosittelemme silloin 6 l/min aerattoria.

Kuinka usein aerattori pitää puhdistaa?

Kovaveden alueilla (suurin osa Suomesta on kovuusarvoltaan 15–30 °dH) suosittelemme puhdistusta 6 kuukauden välein. Kalkki poistuu helposti liottamalla sitä etikkaan tai sitruunahappoon 30–60 minuuttia. Huomaat, että on aika puhdistaa, kun veden virtaus alkaa olla epätasainen, suihkuttaa sivuille tai yleisesti ottaen heikentyy. Lisätietoja artikkelissa Viking-hana: puhdistus ja huolto – näin pidennät sen käyttöikää.

Onko termostaattihana huomattavasti kalliimpi kuin vipuhana?

Viking-hanasarjan hintojen välillä on noin 30–80 euroa – termostaattimalli on kalliimpi. Pitkässä lämminvesijohdossa (5 m ja yli) investointi maksaa itsensä 1–2 vuodessa säästetyn veden ja energian ansiosta. Lyhyissä putkistoissa tai lämminvesivaraajan ollessa suoraan kylpyhuoneessa takaisinmaksuaika on pidempi ja hyvä aerattorilla varustettu vipuhana voi olla taloudellisesti parempi valinta. Yksityiskohtaisempi vertailu löytyy artikkelista Viking-vipuhana vs. termostaattihana: kumpi sopii sinun kotiisi.

Voinko asentaa uuden säästöaerattorin vanhaan Viking-hanaan?

Useimmissa tapauksissa kyllä. Aerattorit ovat standardoituja ja niitä on saatavilla adapterisarjoja eri kierrekokoihin. Voit ostaa joko tarkasti mitoitetun aerattorin (M22×1 ulkokierre, M22×1 sisäkierre jne.) tai adapterisarjan, jossa on useita siirtymiä. Ainoa poikkeus ovat vanhat hanat, joissa on epästandardit tai pahasti ruosteiset kierrekohdat – silloin koko hanan vaihtaminen voi olla taloudellisesti kannattavampaa kuin korjaaminen. Artikkeli Viking-hanan yleiset viat ja niiden korjausmenetelmät kertoo, miten tunnistat ongelmat ja hanan kunnon.

Vaikuttaako aeratori veden laatuun (hygienianäkökulma)?

Normaalissa kotikäytössä aerattorilla ei ole hygienisia ongelmia, jos sitä puhdistetaan säännöllisesti. Legionellaan liittyvät huolet, joita jotkut lähteet esittävät, ovat relevantteja vain tietyissä olosuhteissa: alhainen lämminveden lämpötila (20–45 °C), pitkä veden seisonta putkistossa ja käyttö terveydenhuollossa. Tavallisessa kotikylpyhuoneessa, jossa hanaa käytetään päivittäin ja lämminveden lämpötila on yli 55 °C, tämä riski ei ole relevantti. Puhdista aerattori säännöllisesti ja käytä hanaa normaalisti – se on koko ennaltaehkäisy.

Kannattaako suihku- ja hanasuuttimien vaihto uudisrakennuksessa, vaikka hanat ovat uudet?

Se riippuu siitä, millainen suutin on alun perin asennettu. Monet rakennusliikkeet ja urakoitsijat asentavat hanoihin tavallisia suuttimia, joiden vedenkulutus on 8–12 l/min – hinta ei ole heille ensisijainen asia, vaan ainoastaan toimivuus ja toimitusaika. Jos huomaat, että uudessa hanassasi on vedenkulutus yli 8 l/min (mittaa helposti: kerää vettä astiaan 30 sekunnin ajan ja kerro kahdella), suuttimen vaihto 5 l/min suuttimeen (hinta 3–8 €) on yksi suorimmista ja nopeimmin takaisinmaksuista investoinneista koko asunnossa.

Yhteenveto: pienet muutokset, suuret tulokset

Veden säästö kylpyhuoneessa ei tarkoita kompromisseja mukavuuden suhteen. Oikein suunniteltu järjestelmä – yhdistäen säästösuuttimen, virtausrajoittimen ja tarvittaessa termostaattihanan – tarjoaa saman tai jopa paremman käyttökokemuksen ja samalla vähentää merkittävästi vuosittaista vedenkulutusta ja kustannuksia. Neljän hengen kotitaloudessa tämä tarkoittaa satojen eurojen säästöjä vuodessa ja tuhansia litroja vettä vähemmän.

Hanoja Viking-sarjasta atria.sk-sivustolta tarjoavat hyvän pohjan näille muutoksille – joko sisäänrakennetuilla säästöominaisuuksilla tai pohjana suuttimen vaihdolle ja lisävarusteille. Jos et ole varma valinnasta, löydät lisätietoja siitä, miten valitset hanat tiettyjen parametrien mukaan, artikkelista Näin valitset Viking-hanat kylpyhuoneeseen ja keittiöön, ja jos sinulla on kysymyksiä tyypillisistä epäselvyyksistä, vastaukset on koottu artikkeliin Usein kysytyt kysymykset Viking-hanoista.

Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?

Etkö tiedä mitä valita tai tarvitsetko apua kodin erityistilanteessa? Kirjoita meille – autamme mielellämme.

Älä täytä tätä kenttää:
Vytvořil Shoptet | Design Shoptak.cz.