Eshop roka 2025 s vykurovacou technikou

Veden virtaus ja paine – mitkä parametrit CLAGE-hanalle tarvitset?

Vesipaine ja virtaus – mitkä CLAGE-hanan parametrit sinun täytyy tietää

Kun asiakas tulee myymälään ja kysyy vesihanoista, hän puhuu useimmiten designista, materiaaleista ja hinnasta. Harvoin kysytään veden virtauksesta tai käyttöpaineesta. Ja kuitenkin juuri nämä kaksi parametria ratkaisevat, toimiiko hana käytännössä niin kuin pitää – vai onko suihku heikko, vuotaako hana tai suihkuttaako se vettä ympäri kylpyhuonetta.

Tässä artikkelissa selitämme, mitä vedenpaine ja virtaus todella tarkoittavat, miten ne mitataan oikein, mitkä arvot ovat yleisiä suomalaisissa kodeissa ja mitä siitä seuraa CLAGE-hanan valintaan. Puhumme konkreettisista luvuista, esimerkeistä asiakastyöstä – emme abstrakteista markkinointitermeistä.

Mitä vesipaine tarkoittaa ja miksi sinun täytyy tietää se ennen hanan ostoa

Vesipaine putkistossa on voima, jolla vesi pyrkii ulos vesijohtojärjestelmästä hanan kautta. Sitä mitataan barreissa (bar) tai kilopascaleissa (kPa), ja 1 bar = 100 kPa. Käytännön havainnollistus: 1 bar on paine, joka nostaa vesipatsaan 10 metrin korkeuteen.

Suomalaisissa kodeissa vesipaine verkossa on yleensä 2–6 barin välillä, ja kaupunkiverkot toimittavat useimmiten 3–4 baria. Omakotitaloissa, jotka on liitetty suoraan vesijohtoon ilman paineen säätöä, paine voi olla korkeampi – jopa 5–6 baria, mikä alkaa olla tavallisten hanojen rajalla. Kuitenkin kerrostaloissa, erityisesti korkeissa kerroksissa, paine voi laskea jopa 1,5–2 bariin, mikä on hanan toiminnan kannalta toinen ääripää.

CLAGE-hanat, kuten muutkin laadukkaat eurooppalaiset hanat, ilmoittavat aina selkeästi sallitun käyttöpaineen. Tyypillisesti se on 0,5–10 barin välillä, ja optimaalinen käyttöpaine on 1–5 baria. Jos paine on tämän alueen ulkopuolella, voi ilmetä ongelmia – liian alhaisella paineella virtaus on riittämätön tai termostaattinen elementti ei toimi oikein, ja liian korkealla paineella tiivisteet, sulkuhanan sisäosat tai koko keraaminen levy voivat vaurioitua.

Tyypillinen vesipaine Suomessa ja hanan painealueet 0 bar 1 2 3 4 5 6+ Liian alhainen Optimaalinen alue (1–5 bar) Yleinen Suomen verkko (2–4 bar) Huomio!

Miksi tämä on tärkeää juuri CLAGE-hanojen kanssa? Koska CLAGE valmistaa myös hanoja, joissa on integroitu virtauksen säätö ja termostaattisia elementtejä, joissa veden tasapaino lämpimän ja kylmän veden välillä on ratkaisevaa. Jos paineessa on suuri ero lämpimän ja kylmän puolen välillä (esimerkiksi läpivirtauslämmittimessä, jossa lämmin vesi tulee alhaisemmalla paineella), keraaminen kartio voi toimia eri tavalla kuin pitäisi. Lisätietoja tästä saat myöhemmin.

Staattinen ja dynaaminen paine – ero, joka unohdetaan

Monet ihmiset sekoittavat kaksi käsitettä: staattisen paineen ja dynaamisen paineen. Staattinen paine on se, jonka mittaat, kun vedessä ei ole virtausta – eli verkon lepotila. Dynaaminen paine on paine, kun hana on auki, eli todellinen käyttötila.

Käytännössä tämä näyttää tältä: talossasi on staattinen paine 4 baria. Kun avaat hanan, paine putken päässä laskee – hyvässä putkistossa 2,5–3 bariin, vanhassa ja ahtautuneessa putkistossa jopa 1–1,5 bariin. Juuri dynaaminen paine määrää hanan todellisen virtauksen.

CLAGE-hanan asennuksen kannalta tämä tarkoittaa, että jos asiakas sanoo ”minulla on neljä baria”, on tarkistettava, mikä paine todella on hanan kohdalla veden ollessa auki. Helpoin tapa: liitä painemittari (alle 10 barin painemittarit maksavat muutaman euron) suoraan kulmaliittimeen tai joustavaan letkuun pesualtaan alla ja avaa hana täysille. Tämä luku on ratkaiseva.

Veden virtaus – mitä litraa minuutissa tarkoittaa

Virtaus (flow rate) ilmaisee, kuinka monta litraa vettä virtaa hanasta minuutissa tietyllä paineella. Sitä ilmoitetaan l/min. Eri käyttötarkoituksiin sopivat eri arvot:

  • Pesualtaan hana: 6–12 l/min – riittää käsien pesuun
  • Suihkuhana / suihkupää: 8–15 l/min – optimaalinen mukavaan suihkutteluun
  • Kylpyhanan virtaus: 15–25 l/min – nopea täyttö vaatii suuremman virtauksen
  • Keittiöhana: 10–18 l/min – riippuu tiskialtaan koosta ja käytön tiheydestä

CLAGE-hanojen teknisissä tiedoissa ilmoitetaan yleensä virtaus referenssipaineella – yleisimmin 3 barissa. Jos todellinen paine on alhaisempi tai korkeampi, todellinen virtaus on erilainen. Riippuvuus ei ole lineaarinen – virtaus kasvaa paineen neliöjuuren verran. Käytännössä tämä tarkoittaa: jos paine kaksinkertaistuu, virtaus ei kasva kaksinkertaiseksi, vaan noin 1,4-kertaiseksi.

Virtauksen riippuvuus paineesta (kaavamaisesti) 0 5 10 15 l/min 0 1 bar 2 bar 3 bar 4 bar ~6 ~9 ~11 ~13 Vertailukohta: 3 bar / 11 l/min

Kuinka mitataan hanan todellinen virtaus kotona

Helpoin kotitesti: ota mittakannu tai ämpäri merkinnöin (1 litra, 2 litraa...) ja avaa hana täysille ja mittaa, kuinka kauan kestää esimerkiksi 2 litran täyttäminen. Sitten yksinkertaisella matematiikalla: (2 litraa ÷ aika sekunneissa) × 60 = virtaus l/min.

Esimerkki käytännöstä: asiakas valitti CLAGE-pesuallashanan heikosta virtauksesta uudessa asunnossa. Mittaus osoitti 4,2 l/min. Pesualtaalle se on rajalla hyväksyttävän kanssa – ei ainoastaan mukavuuden vuoksi, vaan myös siksi, että samalle nousuputkelle kytketty suihku sai samanaikaisella käytöllä vielä vähemmän vettä. Syy oli yksinkertainen: paine asunnossa mittaushetkellä laski 1,1 bariin pääsulussa olevan ahtauden vuoksi. Pääsulun vaihdon ja paineen säätimen asennuksen jälkeen arvoon 2,5 baria virtaus oli 8,5 l/min – eli kaksi kertaa enemmän, ilman hanan vaihtoa.

CLAGE-hanan oikean toiminnan edellyttämä minimipaine

Tämä on yksi tärkeimmistä parametreista, johon on kiinnitettävä huomiota. CLAGE-hanat – kuten useimmat eurooppalaiset hanat, joissa on keraamiset venttiilit – tarvitsevat toimiakseen kunnolla yleensä 0,5–1 barin minimidynaamisen paineen. Joissakin malleissa, joissa on virtausrajoittimet (perlatorilla säädettävä), voidaan toimia luotettavasti jopa 0,3 barin paineella, mutta nämä ovat poikkeuksia.

Ongelmia ilmenee näissä tyypillisissä tilanteissa:

  • Painovoimalla toimivat varastosäiliöjärjestelmät – esimerkiksi vanhempi lämminvesivaraaja vintillä ilman pumppua. Tässä hydrostaattinen paine voi olla vain 0,2–0,5 baria, mikä ei riitä useimmille moderneille hanoille.
  • Kerrostaloasunnot korkeissa kerroksissa – 7.–8. kerroksessa paine voi laskea 1–1,5 bariin, ja nousuputket on usein mitoitettu vähintään 0,5 barin paineelle ulostulossa.
  • Läpivirtauslämmittimet – joissakin malleissa on ulostulossa alhaisempi paine kuin sisääntulossa, mikä aiheuttaa epätasapainoa sekoittavassa yhdistelähanoissa.
  • Samanaikainen vedenkäyttö useissa paikoissa – omakotitalo, jossa on yksi liitäntä ja kolme kylpyhuonetta, voi saada joissakin paikoissa vain 0,8–1,2 baria täydellä käytöllä.

Jos paine on 0,5–1 barin välillä, suosittelen aina tarkistamaan valitun CLAGE-mallin tarkat tekniset tiedot ja tarvittaessa konsultoimaan hanan valintaa teknisen neuvonantajan kanssa. Lisätietoja tästä aiheesta löydät myös artikkelista CLAGE-hanan yleiset viat – tiputtaminen, heikko virtaus ja niiden korjaaminen, jossa kuvataan myös paineongelmien oireita ja diagnostiikkaa.

Maksimipaine ja hanan suojaaminen vaurioilta

Toisessa ääripäässä on liian korkean paineen kysymys. Tavalliset CLAGE-hanat on suunniteltu kestämään 10 barin maksimityöpaineen, joka on arvo, jota Suomen julkinen vesijohtoverkko ei yleensä ylitä. Kuitenkin – ja tämä on tärkeää – käytännössä koemme tapauksia, joissa verkon paine saavuttaa 6–8 baria, eikä se ole poikkeus suorassa liitännässä päävesijohtoon rakennetuissa uudisrakennuksissa.

Liian korkea paine aiheuttaa useita ongelmia:

  • Keraamisen venttiilin ennenaikainen kuluminen
  • Joustavien letkujen halkeaminen tai vuotaminen
  • Perlatorin tai ilmastimen vaurioituminen
  • Epämiellyttävät takaiskut hanan sulkemisen yhteydessä (vesipatteri-ilmiö)
  • Lisääntynyt melu käytön aikana

Ratkaisuna on paineen säätimen (pienennysventtiilin) asentaminen pääsulun jälkeen. Säädin asetetaan yleensä arvoon 2,5–3,5 baria, mikä on optimaalinen arvo useimmille hanoille, mukaan lukien CLAGE. Säätimen hinta on tyypillisesti 30–80 euroa asennuksineen, ja hanan ja letkujen käyttöikä pitenee huomattavasti. Hanan valinnan yhteydessä käsittelemme tätä myös artikkelissa Kuinka valita CLAGE-vesihana – mihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Paineen ero lämpimän ja kylmän veden välillä – salakavala ongelma

Tästä aiheesta puhutaan hyvin vähän hanan myynnin yhteydessä, mutta käytännössä se aiheuttaa paljon ongelmia. Ihannetapauksessa lämpimän ja kylmän veden paineen tulisi olla sama hanan sisääntulossa. Todellisuudessa näin ei juuri koskaan ole.

Yleisimmät syyt paine-eroon:

  • Läpivirtauslämmitin – ulostulossa sekoittaa kylmää ja lämmintä, mutta lämpimän haaran paine on hieman alhaisempi lämmön laajenemisen ja sisäisen lämmönvaihtimen vastuksen vuoksi.
  • Varastosäiliölämmitin suljetulla paisunta-astialla – jos paisunta-astia ei ole oikein säädetty, lämpimän haaran paine voi nousta huomattavasti kylmää haaraa korkeammaksi.
  • Pitkä, kapea lämpimän veden putki – kiertohäviöt ja kitkavastukset alentaavat lämpimän haaran dynaamista painetta.
  • Eri sulkuventtiilit eri asteen avauksella – remonttien yhteydessä vanhat kulmaventtiilit jätetään joskus hieman auki.

Yhdistelähanojen keraamiset venttiilit on suunniteltu tasaiselle paineelle molemmissa sisääntuloissa. Jos ero on suurempi kuin 20–30 %, voi tapahtua, että hana ”vetää” enemmän vettä toisesta haarasta – tuloksena on, että hanan keskimmäisessä asennossa saatavaa vettä on huomattavasti lämpimämpää tai kylmempää kuin sen pitäisi olla. Lisäksi se nopeuttaa venttiilin tiivisteiden kulumista.

Paineen ero lämmin/kylmä – ongelman kaavio Kylmä vesi 3 bar Lämmin vesi 1,5 bar Venttiili hanassa Ulostulo lämpimämpää! (epätasapaino) Paineen ero yli 30% = virheellinen sekoitus + venttiilin kuluminen

Kuinka tiedät, onko sinulla ongelma paine-eron kanssa

Helppo testi: irrota letkut pesualtaan alta, pidä mittakannua kummankin haaran alla ja mittaa virtaus samalla ajalla (esim. 15 sekuntia). Jos ero on suurempi kuin 25–30 %, sinulla on ongelma. Ratkaisuna voi olla paineen alentimen asentaminen siihen haaraan, jossa paine on korkeampi, tai vanhojen kulmaliittimien vaihtaminen, jotka rajoittavat virtausta kylmässä haarassa.

Virtausrajoitin (ilmastin, perlator) ja sen vaikutus virtaukseen

Jokaisessa CLAGE-hanassa on ulostulossa ilmastin – pieni osa, joka sekoittaa vettä ilmaan, luoden pehmeän, miellyttävän virtauksen ja samalla vähentäen vedenkulutusta. Ilmastimella on myös virtausrajoittimen tehtävä: se rajoittaa maksimivirtauksen tiettyyn arvoon riippumatta sisääntulopaineesta (määritellyllä alueella).

Tyypillisiä CLAGE-hanausten läpivirtausarvoja kylpyhuoneessa:

  • 2 l/min – ekologiset läpivirtaajat pesualtaisiin, joissa on mahdollisimman pieni vedenkulutus (tietyt mallit)
  • 5 l/min – standardi ekologinen läpivirtaaja pesuallashanoille
  • 8–9 l/min – yleinen standardi mukaviin pesuallas- ja keittiöhanoihin
  • 15–20 l/min – kylpyhanat, joissa ei ole merkittävää läpivirtaussäätöä

Tärkeä yksityiskohta: läpivirtaaja on vaihdettavissa. Jos CLAGE-hanasi vuotaa liian nopeasti tai päinvastoin liian hitaasti, ensimmäinen asia, joka sinun tulee tarkistaa, on läpivirtaajan kunto ja koko. Kalkin kertymisen vuoksi läpivirtaus laskee huomattavasti – 8 l/min:stä 3–4 l/min:iin 1–2 vuoden kuluessa kovassa vedessä. Läpivirtaajan puhdistamiseen ja vaihtamiseen keskitytään artikkelissa CLAGE-hanausten puhdistus ja huolto – kuinka pidennät käyttöikää ja poistat kalkin.

On myös tärkeää huomata, että jotkut virtausrajoittimet ovat paineen kompensoivia: ne pitävät tasaisen läpivirtauksen laajalla painealueella (esimerkiksi 1–6 baria). Nämä läpivirtaajat ovat kalliimpia, mutta ne ovat erittäin käytännöllisiä talouksissa, joissa paine vaihtelee.

Vedenkulutus ja läpivirtaus – laskelma tavalliselle kotitaloudelle

Tehdään tästä konkreettista. Keskimääräinen suomalainen kuluttaa henkilökohtaiseen hygieniaan ja tavalliseen kotikäyttöön noin 130–150 litraa vettä päivässä. Hanat muodostavat kuitenkin suurimman osan tästä kulutuksesta:

  • Käsien pesu (30 sekuntia, 6 l/min): noin 3 litraa per kerta → 30 litraa 10 pesukerralla päivässä
  • Hampaiden pesu (2 minuuttia, hana auki): 12–16 litraa kerralla, jos hana turhaan vuotaa
  • Suihkussa käynti (7 minuuttia, 10 l/min): 70 litraa

Näet siis, että suihkun läpivirran pienentäminen 12 l/min:stä 8 l/min:iin säästää 28 litraa 7 minuutin suihkussa – lähes neljänneksen päivittäisestä vedenkulutuksesta. Juuri tämän mahdollistavat säästöläpivirtaajat ja suihkupäät, joissa on läpivirran säätö. Artikkelissa Ekologiset ja säästöhanat CLAGE – kuinka vähentää vedenkulutusta kylpyhuoneessa käsitellään tarkemmin veden säästämistä.

Paine eri asennustyypeissä – käytännön esimerkkejä asiakastöistä

Esimerkki 1: Uudisrakennus omakotitalo, jatkuvatoiminen lämminvesivaraaja

Asiakkaalla oli asennettuna kaasulla toimiva jatkuvatoiminen lämminvesivaraaja uudisrakennuksessa. Paine putkistossa oli staattisesti 5,2 baria, mutta lämminvesivaraaja toimitti lämpimällä puolella vain 2,8 baria (paine lämminvesivaraajassa). CLAGE-pesuallashana toimi, mutta termostaattinen suihkuhana oli ongelmia: lämpötila muuttui 3–4 astetta, kun vedenkulutus muuttui pesualtaalla. Ratkaisuna oli paineen säätimen asentaminen kylmävetoputkeen ennen lämminvesivaraajan sisääntuloa, jolloin painetasapaino saatiin tasattua 2,8 bariin molemmilla putkilla. Ongelma katosi täysin.

Esimerkki 2: Vanha kerrostalo, 6. kerros

Asiakas 6. kerroksessa olevassa kerrostalossa ratkaisi uuden pesuallashanan heikon läpivirran. Vanhan (1970-luvulta) hanan hän korvasi modernilla CLAGE-hanalla, mutta läpivirta oli vain 3,8 l/min. Paineen mittaus: 0,85 baria dynaamisesti. Hana toimii, mutta läpivirtaaja ei ole paineen kompensoiva ja se on mitoitettu 3 barin paineelle. Tässä tapauksessa suositeltiin läpivirtaajan vaihtamista malliin, jossa on alhaisempi vastus (ilman sisäänrakennettua säätöä) – läpivirtaus nousi 5,5 l/min:iin, mikä riittää pesualtaalle. Vaihtoehtoisesti oli mahdollista asentaa pieni kiertovesipumppu, mutta se ei olisi ollut taloudellisesti kannattavaa yhdelle hanalle.

Esimerkki 3: Omakotitalo paineistetulla lämminvesivaraajalla

Asiakkaalla oli 150 litran lämminvesivaraaja kytkettynä suoraan vesijohtoon. Ilman paisunta-astiaa ja varoventtiiliä paine varastossa nousi lämmityksen aikana 7–8 bariin. Edellisen asennuksen (halpa Aasia) hanat lohkesivat kytkettäessä lämpimään putkeen. Uudet CLAGE-hanat kestäivät, mutta asiakkaan piti asentaa varoventtiili ja paisunta-astia – ilman niitä myös laadukkaat hanat kärsisivät. Tämä tapaus osoittaa, että hana on aina vain osa järjestelmää eikä voi korjata asennusvirheitä.

Kuinka mitata ja kirjata parametrit oikein ennen ostoa

Ennen kuin valitset tietyn hanan CLAGE-vesihanojen valikoimasta, suosittelemme, että valmistat seuraavat tiedot:

  1. Staattinen paine verkossa – pyydä vesilaitokselta tai mittaa paine painemittarilla, kun kaikki vesipisteet ovat suljettuna
  2. Dynaaminen paine täydellä virtaamalla – mittaa paine painemittarilla, joka on kytketty hanan kulmaan tai suoraan hanan liitäntäkohtaan
  3. Läpivirtaus asennuspaikassa – yllä kuvattu mittausmenetelmä
  4. Lämpimän ja kylmän putken paine erikseen – varmista järjestelmän tasapaino tarvittaessa
  5. Veden kovuus – relevantti läpivirtaajan valinnalle ja huoltotiheydelle

Näillä tiedoilla voit helposti navigoida hanan teknisissä tiedoissa ja välttää tilanteen, jossa asennuksen jälkeen havaitaan, että hana ei sovellu kyseiselle paineelle. Asennusprosessia käsitellään yksityiskohtaisesti artikkelissa CLAGE-vesihanan asennus – vaiheittainen opas.

Paineen ja läpivirran mittaus ennen hanan valintaa 1. Staattinen paine Sulje kaikki vesipisteet → mittaa 2. Dynaaminen paine Avaa hana täysille → mittaa 3. Läpivirtaus Mittakannu + aika → l/min 4. Putket erikseen Lämmin vs. kylmä → vertaa 5. Veden kovuus Testisarja tai vedenkäsittelylaite 6. Hanan valinta Vertaile teknisiin tietoihin CLAGE Lopputulos: oikea hana järjestelmääsi Ilman yllättäviä ongelmia, ilman turhaa palautusta

Paine ja virtaus erilaisten CLAGE-hana-tyyppien suhteen

Yksivipuhana

Keramisen kartion varustetut yksivipuhanat ovat CLAGE-hanavalikoimamme laajin valikoima. Kartio ohjaa samanaikaisesti avautumista (virtausta) ja sekoittamista (lämpötilaa). Paineen näkökulmasta: alhaisilla paineilla (alle 1 bar) lämpötilan säätö voi olla vähemmän tarkkaa, koska pienet vastusmuutokset toisella puolella johtavat suhteellisen suurempaan muutokseen suhteessa. Optimaalinen painearvo on 2–4 baria. Eri hanatyyppien vertailuun keskitytään myös artikkelissa Yksivipuhana vs. kaksivipuhana – kumpi tyyppi sopii parhaiten tilaasi.

Termostaattihana

Termostaattihanat ovat vielä vaativampia painetasapainon suhteen. Termostaattielementti (vaha tai bimetalli) reagoi lämpötilaan ja säätää lämpimän ja kylmän veden suhdetta niin, että lähtövesi pysyy vakiona. Jos paine-ero on merkittävä (yli 30–40 %), termostaatti voi menettää kyvyn säätää lämpötilaa tarkasti. Valmistajat määrittävät termostaattihanoille tiukemmat vaatimukset: paine-ero sisääntuloissa ei saa ylittää 10–15 % ja minimipaineen tulee olla vähintään 1 bar.

Vesipäästöjä säästävät hanat eco-säätötoiminnolla

Joissakin CLAGE-malleissa on integroitu eco-säätö – mekaaninen pysäytin, joka rajoittaa hanan maksimiaukkoa (ja siten virtausta) ilman suuttimen vaihtoa. Tämä pysäytin on yleensä säädetty 50 %:iin tai 60 %:iin maksimivirrasta, mikä säästää automaattisesti sekä vettä että energiaa. Nämä hanat toimivat hyvin myös korkeammilla paineilla, koska mekaaninen säätö kompensoi virran kasvua paineen mukana.

Taulukko: Suositellut paine- ja virtausparametrit sovelluksen mukaan

Sovellus Minimipaine Optimaalinen paine Virtaus (optimaalisella paineella) Maksimivirtaus (mukavuus)
Pesualta – tavallinen 0,5 bar 2–3 bar 6–9 l/min 12 l/min
Pesualta – eco 0,5 bar 2–3 bar 3–5 l/min 6 l/min
Suihku – tavallinen 1,0 bar 2–4 bar 9–12 l/min 15 l/min
Suihku – termostaatti 1,0 bar 2–4 bar 9–12 l/min 15 l/min
Kylpyamme 0,5 bar 2–5 bar 15–20 l/min 25 l/min
Keittiö 0,5 bar 2–4 bar 8–14 l/min 18 l/min

Veden kovuus ja sen vaikutus virtaamiseen ajan myötä

Vaikka paine ja virtaus ovat parametreja, jotka ovat olemassa asennushetkellä, veden kovuus on tekijä, joka muuttaa niitä vähitellen käytön aikana. Suomen vesissä on monilla alueilla keskikovaa tai kovaa vettä – kovuus 15–30 °dH on yleistä. Kalkki (kalsiumkarbonaatti) kertyy pääasiassa paikkoihin, joissa on merkittävä paineen ja lämpötilan muutos – eli suuttimiin, kartioon ja suihkupäähän.

Käytännön seuraus: CLAGE-hana, jonka alkupaine on 9 l/min, voi kovan veden jälkeen 2 vuoden kuluttua olla vain 5–6 l/min, jos suutinta ei puhdisteta. Suuttimen puhdistuksen tai vaihdon jälkeen virtaus palautuu alkuperäiseen arvoonsa. Tämä on yleisin syy reklamaatioihin "heikosta virrasta", jossa hana ei ole viallinen – se on vain tukkeutunut.

Paikallisen vesilaitoksen julkaisemat veden kovuusarvot löydät paikalliselta vesilaitokselta (velvoitteena julkaista vesianalyysit). Vaihtoehtoisesti on saatavilla yksinkertaisia testisarjoja muutamalla eurolla. Jos kovuus on yli 20 °dH, suosittelen suuttimen puhdistusta vähintään kerran vuodessa ja vedenpehmentimen tai ainakin suodatuksen harkitsemista hanan eteen.

Milloin heikko virtaus on hanan ongelma ja milloin verkoston ongelma

Tämä on kysymys, jonka asiakkaat esittävät hyvin usein: "Ostin uuden CLAGE-hanan, mutta se virtaa heikosti." 80 % tapauksista syy on hanan ulkopuolella. Tässä on käytännön tunnistusmenetelmä:

  1. Irrota suutin ja mittaa virtaus ilman sitä. Jos virtaus kasvaa merkittävästi, ongelma on tukkeutunut suutin – puhdista tai vaihda.
  2. Jos virtaus ilman suutinta ei vieläkään riitä, tarkista kulmaventtiili pesualtaan alla. Yritä avata sitä enemmän (jos se ei ole täysin auki) tai vaihda se.
  3. Mittaa dynaaminen paine hanan edessä. Jos se on alle 1 barin, ongelma on syötössä (putki, nousuputki, paineen säädin).
  4. Tarkista suodattimet – jos pääsulun jälkeen on asennettu siiviläsuodatin, se voi olla tukkeutunut ja rajoittaa koko talon virtausta.
  5. Jos paine on kunnossa ja suutin puhdas, vasta silloin harkitse kartion vikaa (vaurio, epäpuhtauksien aiheuttama jumiutuminen).

Reklamaatioiden kannalta on tärkeää tietää, että CLAGE-hana, jossa on keraaminen kartio, ei heikennä virtausta kulumisen vuoksi normaalissa käytössä suositelluissa olosuhteissa. Jos kartio ei tiputa ja avautuminen/sulkeutuminen toimii sujuvasti, kartio on todennäköisesti kunnossa. Lisätietoja löydät artikkelista Yleiset CLAGE-hanat – tippuminen, heikko virtaus ja niiden ratkaisut.

Mitä tehdä, kun paineesi ei ole optimaalinen

Liian alhainen paine (alle 1 bar)

Jos sinulla on jatkuvasti alhainen paine eikä sitä ole mahdollista nostaa syöttöpuolelta, on olemassa useita vaihtoehtoja:

  • Paineen nostoventtiilin (hydroforin) asennus – yleinen ratkaisu matalapaineisissa varastojärjestelmissä
  • Hanan valinta, jonka minimipaine on alhainen (0,1–0,3 bar) – CLAGE:lla on valikoimassaan malleja erityisesti matalapaineisiin järjestelmiin
  • Suuttimen valinta ilman sisäänrakennettua paineen säätöä, jolla ei ole omaa painevastusta
  • Matalaan paineeseen suunnitellut painovoimaiset suihkupäät

Liian korkea paine (yli 5 baria)

  • Paineen säätimen asennus talon/asunnon vesijohtoon – säätö 2,5–3 bariin
  • Paisunta-astian ja varoventtiilin tarkistus lämminvesivaraajassa
  • Vesipölyjen (vesipöly) tarkistus – korkealla paineella ja hanan nopealla sulkemisella voi syntyä putkiin kohdistuvia iskuja

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Kuinka paljon painetta CLAGE-hanoilla täytyy olla toimiakseen oikein?

Useimmat CLAGE-hanat tarvitsevat vähintään 0,5 barin dynaamisen paineen, ja optimaalinen toiminta on 2–4 barin paineella. Termostaattihanoilla minimipaine on 1 bar, ja on tärkeää, että lämpimän ja kylmän veden välinen paine-ero ei ole suurempi kuin 15–20 %. Yleensä suurin sallittu paine on 10 baria, mutta kotitalouksissa paineen säätämistä 3–4 bariin paineen säätimellä suositellaan.

Miten saan selville kylpyhuoneeni veden virtauksen ja paineen ilman erityisiä mittauslaitteita?

Virtauksen mittaat mittaamalla (ämpäri tai mittakannu) ja sekuntikellolla – mittaa, kuinka kauan kestää 2 litran täyttäminen, ja laske tulos litroiksi minuutissa (2 ÷ sekuntia × 60). Paineen tarkkaa mittausta ilman painemittaria ei ole mahdollista, mutta jos virtaus on täysin auki olevassa kulmaventtiilissä ja puhtaalla suihkusuodattimella alle 5 l/min, on todennäköistä, että paineesi on alhainen. Tarkkaan mittaukseen on saatavilla yksinkertaisia analogisia painemittareita 1/2" liitännällä hintaan 10–20 euroa.

Miksi uudella CLAGE-hanallani on heikompi virtaus kuin odotin teknisen tiedotteen perusteella?

Teknisessä tiedotteessa ilmoitetut virtausarvot ovat aina viitepaineella – yleensä 3 baria. Jos todellinen dynaaminen paineesi on alhaisempi (esim. 1,5 baria), virtaus on huomattavasti pienempi. Toinen syy voi olla liian pieni kulmaventtiilin halkaisija, osittain suljettu venttiili tai hanan sisällä oleva likainen siivilä. Kokeile irrottaa ja puhdistaa suodatin hanan rungosta (ne sijaitsevat lämpimän ja kylmän veden sisääntuloissa).

Voiko virtauksen olla liian suuri ja vahingoittaa hanaa?

Liian suuri virtaus ei sinänsä vahingoita hanaa välittömästi, mutta korkea paine sen takana kyllä. Paineen ollessa yli 6 baria tiivisteiden kulumista nopeutetaan, melutaso kasvaa ja hanan nopealla sulkemisella voi syntyä vesipöly, joka rasittaa liitoksia. Hanan pitkän käyttöiän varmistamiseksi on suositeltavaa pitää paine alle 5 barin asentamalla paineen säätimen.

Minulla on lämminvesivaraaja ullakolla ilman pumppua – mitä CLAGE-hanoja voin käyttää?

Painovoimajärjestelmiin, joissa on alhainen paine (tyypillisesti 0,1–0,5 baria varastajan korkeudesta riippuen), tarvitset erityisiä hanoja alhaiselle paineelle. CLAGE:lla on valikoimassaan malleja, jotka on suunniteltu erityisesti matalapainejärjestelmiin, joissa patruuna ja suihkusuodatin on mitoitettu toimimaan myös minimipaineella. Muista, että jokaisesta 10 metrin korkeudesta varastajan ja hanan välillä saat 1 barin hydrostaattisen paineen – 5 metriä ullakolla hanan yläpuolella oleva varastaja tuottaa vain 0,5 baria.

Kuinka usein suihkusuodatin (suodatin) täytyy tarkistaa ja puhdistaa, jotta virtaus säilyy?

Normaalilla veden kovuudella suositellaan suihkusuodattimen puhdistamista 2–3 kuukauden välein, ja alueilla, joilla on kova vesi (yli 20 °dH), mieluummin kuukausittain. Menettely on yksinkertainen: irrota suihkusuodatin hanasta (yleensä käsin tai pienellä avaimella suojaliinan avulla, jotta et naarmuta pintaa), pura se yksittäisiin siivilöihin, liota 20–30 minuuttia etikka- tai sitruunahappoliuoksessa ja poista jäljellä olevat sedimentit varovaisella harjalla. Jos et saa virtausta palautettua edes perusteellisen puhdistuksen jälkeen, siivilät ovat todennäköisesti mekaanisesti vaurioituneet tai tukkeutuneet pysyvästi ja suihkusuodatin on vaihdettava – se on edullinen kulutusosa, joka on saatavilla erikseen.

Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?

Etkö tiedä mitä valita tai tarvitsetko apua erityisessä tilanteessa kotona? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.

Älä täytä tätä kenttää:
Vytvořil Shoptet | Design Shoptak.cz.