käyttövesi
Käyttövesi on vettä, joka valmistetaan aina juomavedestä joko pelkästään lämmittämällä (lämmin vesi), eikä lämpimälle vedelle ole asetettu juomaveden kaltaisia terveellisyys- ja laaturajoja. Slovakian standardi STN 83 0616 määrittelee lämpimän veden terveydelle haitattomaksi vedeksi, jota ei kuitenkaan ole tarkoitettu juotavaksi eikä ruoanlaittoon! On hyvä tietää, että lämmin käyttövesi ei ole minkään standardin alainen, mikään säädös ei aseta tarkkoja vaatimuksia sen laadulle, eikä sitä myöskään valvota säännöllisesti. Lisäksi se on lämpötilansa vuoksi alttiimpi bakteereille. Lämmintä käyttövettä saa valmistaa vain juomavedestä. Sen käyttömahdollisuuksista päättää asianomainen kansanterveysviranomainen.
Käyttövettä voidaan valmistaa myös puhdistamalla harmaata jätevettä (kylpyhuoneiden, suihkujen, kylpyammeiden, pesualtaiden, pesukoneiden, astianpesukoneiden ja jätemyllyjen jätevesi). Puhdistuksen jälkeen siitä tulee käyttövettä (sitä kutsutaan myös valkoiseksi vedeksi).
Edellä mainitun lämpimän veden lisäksi käyttövesi voi olla myös:
- Teollisuusvesi – käyttövesi, jota käytetään teollisuuslaitoksissa raaka-aineiden käsittelyyn tai tuotteiden valmistukseen; laitokset yleensä valmistavat, kierrättävät ja varastoivat sen itse säiliöissä tai altaissa.
- Prosessivesi – käyttövesi, joka on osa tuotteen valmistusprosessia.
- Kasteluvesi – kasteluun käytettävä pintavesi, joka on luokiteltu käyttövedeksi.
Käyttöveden hyödyntäminen
1. WC:n huuhtelu
WC:n huuhteleminen puhtaalla juomavedellä on yksi nyky-yhteiskunnan suurimmista synneistä. Keskimäärin 8 litran laskeminen WC-istuimeen yhtä käyttökertaa kohden (kun joissakin maissa ei ole saatavilla edes niitä 3 litraa, jotka ihmisen pitäisi juoda päivässä) on arvokkaan luonnonvaran turhaa tuhlausta.
Huuhteluun riittää nimittäin hyvin käyttövesi.
2. Kastelu
Kivikkopuutarhat, hedelmätarhat, kasvimaat. Kaikki kasvit tarvitsevat kastelua (varsinkin kesällä). Kerätystä sadevedestä on hyötyä, kun taivaalla ei ole näkynyt pilvenhattaraakaan moneen päivään. Kasvit juovat mielellään myös ”juomakelvotonta” vettä.
3. Peseminen (mitä tahansa)
Auto, likaiset työkalut, lattia, kylpyamme. 90 % kotimme esineistä kestää pesun myös sadevedellä. Ikkunat, peilit, astiat ja hampaat kannattaa kuitenkin jättää juomaveden hoidettaviksi.
4. Suihkussa käynti
Sadevesi on pehmeää, se sisältää vähemmän mineraaleja ja voi sopia myös hiustenpesuun. Jotta vettä voisi käyttää tällaisiin ”herkempiin” tarkoituksiin, tarvitset kuitenkin myös luotettavan suodattimen.
5. Lämmitys
Tilanne on samankaltainen kuin edellisessä kohdassa. Kun olet neuvotellut teknikon kanssa ja tehnyt pieniä muutoksia, mikään ei estä johtamasta käyttövettä lämpöpattereihin.
6. Eläinten ruokinta
Annatpa lemmikeillesi vettä juotavaksi tai keität siitä niille ruokaa, sen ei pitäisi vahingoittaa niitä mitenkään. Eläimet ovat tottuneet juomaan vaikka lätäköstä, ja jos eläimiä on paljon, säästät satoja litroja vettä kuukaudessa.
7. Uima-allas
Jos sinulla on pumppu ja hyvä suodatin, täytä uima-allas tänä kesänä käyttövedellä. Kauden jälkeen (tai kun vesi vaihdetaan kesken kauden) voit käyttää veden uudelleen – esimerkiksi pesemiseen. Varo kuitenkin kloorin määrää, sillä se voi syövyttää puhdistettavien esineiden pintaa.
8. Viilennys
Slovakian kaupunkien aukioille ilmestyy kesäisin yhä useammin niin sanottuja viilennyssuihkuja, -portteja tai -sumuttimia. Jos kastut, sadevesi ei vahingoita sinua mitenkään. Ei myöskään silloin, kun joudut kosketuksiin sen kanssa helteisenä päivänä betonisella aukiolla.
9. Rakennustyöt
Muuraatko? Sekoitatko laastia tai betonia? Muuraustaitojesi tulos ei muutu mitenkään, vaikka käyttäisit käyttövettä.
10. Pyykinpesu
Kuten kohdissa 4 ja 5, tämäkin edellyttää sopivaa veden koostumusta. Kun olet neuvotellut pesukoneen valmistajan kanssa ja asentanut sopivan suodattimen, vesi sopii kuitenkin myös vaatteidemme pesuun.
Tärkeä huomautus
Älä epäröi investoida laadukkaaseen suodattimeen, jonka ansiosta voit käyttää vettä moniin tarkoituksiin. Ennen käyttöä pyydä kemiallinen analyysi asiantuntijalta, joka hyväksyy veden käytön. Sadevettä kerättäessä tärkeä merkitys on myös katolla ja sen säiliön pinnalla, johon vesi valuu.
Kaikki materiaalit eivät sovellu veden keräämiseen ja jatkokäsittelyyn. Tällaista vettä käytettäessä pitkäaikaista varastointia ei suositella – vaarana on vaarallisten mikro-organismien leviäminen. Riskin minimoimiseksi sijoita keräyssäiliö esimerkiksi maan alle, missä lämpötila on alhaisempi.

