Eshop roka 2025 s vykurovacou technikou

Mineraali

Mineraali eli kivennäinen on aine (alkuaine tai kemiallinen yhdiste), joka[1]:

  • on normaaliolosuhteissa kiteinen
  • esiintyy luonnostaan luonnossa
  • jolla on yhtenäinen kemiallinen koostumus (se voi kuitenkin vaihdella tietyissä rajoissa) ja yhtenäiset fysikaaliset ominaisuudet missä tahansa kohdassa (yhtenäinen rakenne myös mikroskooppisella tasolla); sulkeumien ja muiden virheiden esiintyminen mineraalissa ei luonnollisesti ole poissuljettua

Yleensä mainitaan myös, että mineraalin on oltava epäorgaaninen, mutta vaikka valtaosa mineraaleista onkin epäorgaanisia, on olemassa myös muutamia orgaanisia mineraaleja. Lisäksi joskus todetaan, että mineraali voi olla missä tahansa olomuodossa, joten tähän kuuluvat myös kaasut, kuten hiilidioksidi tai rikkivety. Joskus mainitaan myös, että mineraalien on täytynyt syntyä geologisten prosessien kautta (siis Maassa), mutta nykyään mineraaleina pidetään myös muista taivaankappaleista peräisin olevia aineita (Mars, Kuu, meteoriitit). Mineraalit ovat materiaali, josta kaikki kivilajit koostuvat[2].

On olemassa useita aineita, joita pidetään usein mineraaleina, vaikka ne eivät täytä edellä mainittua määritelmää, esimerkiksi:

  • kaksi nestemäistä ainetta: elohopea ja nestemäinen vesi (joskus nestemäistä vettä, toisin kuin jäätä, ei lueta mineraaleihin)
  • mineraloidit eli amorfiset epäorgaaniset aineet ilman kiderakennetta, jotka muuten täyttävät mineraalin määritelmän (opaali, obsidiaani); amorfiset mineraalit muodostavat yleensä pallomaisia tai rypälemäisiä muodostumia
  • biogeeniset (eli elävissä järjestelmissä esiintyvät) materiaalit, jos niiden muodostumiseen ovat osallistuneet geologiset prosessit (esim. guanon mineraalit).

Mineraaleina ei sen sijaan pidetä:

  • ilmakehän kaasuja jne. (niitä kuitenkin joskus pidetään mineraaleina, ks. edellä)
  • raakaöljyä ja kiteytymättömiä bitumisia aineita, esim. kivihiiltä, joita tosin myös pidetään usein mineraaleina
  • antropogeenisia (ihmisen valmistamia) materiaaleja eikä geologisten prosessien muokkaamia antropogeenisia materiaaleja,
  • ihmisen luontoon kohdistamien toimien seurauksena syntyneitä aineita (esim. hiilikasojen palamisen tuotteita), mutta mineraaleina pidetään sen sijaan aineita, jotka ovat syntyneet kaivosten kasojen materiaalin muuttuessa, kaivostunneleiden seinämille jne.
  • biogeenisia materiaaleja, jos geologiset prosessit eivät ole muokanneet niitä (sappikivet, nilviäisten kuoret ym.),
  • mineraalien seoksia (kivilajit)
  • kivilajeja, jotka ovat yleensä eri mineraalien mekaanisia seoksia (esim. graniitti koostuu kvartsista, maasälvistä, kiilteistä ja muista mineraaleista). Poikkeuksena ovat monomineraaliset kivilajit, jotka koostuvat vain yhdestä mineraalista (esim. marmori koostuu pelkistä kalsiittirakeista).

Kuten nähdään, määritelmät poikkeavat hieman toisistaan, mutta aina on olennaista, että mineraali on syntynyt luonnonvoimien vaikutuksesta ilman ihmisen toimintaa.

Mineraalin kemiallinen koostumus voidaan ilmaista kemiallisella merkillä tai kemiallisella kaavalla. Mineraaleja tutkiva tiede on mineralogia, jota vanhemmassa kirjallisuudessa kutsuttiin myös kivennäistieteeksi.

Vytvořil Shoptet | Design Shoptak.cz.