ISDN
Lyhenne "ISDN" tarkoittaa nimeä "Integrated Services Digital Network", suomeksi "digitaalinen monipalveluverkko". ISDN on vanhempi tietoliikennetekniikka, jota käytettiin aiemmin puheen, datan ja muiden palvelujen digitaaliseen siirtoon puhelinlinjoja pitkin.

Tässä muutamia ISDN:n keskeisiä ominaisuuksia:
-
Digitaalinen tekniikka: ISDN oli yksi ensimmäisistä tietoliikennetekniikoista, joka käytti tiedonsiirtoon digitaalista tekniikkaa. Puhesignaali muunnettiin siis digitaaliseen muotoon, mikä mahdollisti laadukkaamman puheen ja datan siirron.
-
Integroidut palvelut: ISDN:n perusajatus oli tarjota integroituja palveluja, eli yhden ISDN-liittymän kautta voitiin siirtää puhetta, dataa ja muita palveluja eri siirtonopeuksilla.
-
B- ja D-kanavat: ISDN-liittymä jaettiin kahteen päätyyppiin kanavia: B-kanava (Bearer Channel) puheen tai datan siirtoon ja D-kanava (Data Channel) ohjaukseen ja merkinantoon. B-kanavaa käytettiin laajasti puheluihin tai tiedonsiirtoon, kun taas D-kanava ohjasi yhteyttä ja merkinantoa.
-
Siirtonopeudet: ISDN tarjosi erilaisia tiedonsiirtonopeuksia; yleisimpiä olivat ISDN Basic Rate Interface (BRI), jossa B-kanavan nopeus on 64 Kbps ja D-kanavan 16 Kbps, sekä ISDN Primary Rate Interface (PRI) suuremmilla nopeuksilla.
-
Nykyaikaisten tekniikoiden korvaama: Nykyään ISDN-tekniikka on pääosin korvattu nykyaikaisilla laajakaistatekniikoilla, kuten valokuidulla (kuituoptinen kaapeli), DSL:llä (Digital Subscriber Line), kaapeliyhteydellä ja langattomilla verkoilla. Nämä uudemmat tekniikat tarjoavat suuremmat tiedonsiirtonopeudet ja enemmän joustavuutta.
ISDN oli aikanaan merkittävä tekniikka, mutta nykyaikaisten ratkaisujen myötä sen käyttö on vähitellen vähentynyt. Nykyään ISDN-liittymiä ei monilla alueilla enää tarjota, koska ne on korvattu nopeammilla ja tehokkaammilla tietoliikennetekniikoilla.
