anturi
Anturi eli sensori tai reseptori on fysikaalinen järjestelmä, tekninen laite tai laajemmassa merkityksessä myös biologinen elin, joka reagoi mitattavan suureen (fysikaalisen, kemiallisen) muutoksiin välittömästi tai muutoksen ajalliseen kulkuun.
Yleisimmät anturit ovat sähköisiä: ne muuntavat tiedon mitattavasta suureesta toiselle fysikaaliselle alueelle, useimmiten sähköiseksi signaaliksi tai sähköiseksi parametriksi. Niiden avulla ei-sähköinen suure voidaan muuntaa sähköisiksi signaaleiksi.
Käyttö
Nykyään antureita käytetään käytännössä kaikenlaisissa teollisuustuotteissa ja -järjestelmissä sekä prosessiautomaatiossa, mittauksessa ja säädössä. Muutamia esimerkkejä: lääketiede ja lääkinnälliset laitteet, teollisuus ja teollinen tuotanto, robotiikka, kulutuselektroniikka, kodin tuotteet, kulkuneuvot, autot, prosessiteollisuus, maatalous ja elintarviketeollisuus.
Anturien perusominaisuudet
- yksiselitteisyys - mitattavan suureen jokaista arvoa vastaa täsmälleen yksi lähtösuureen arvo
- lähtösuureen yksiselitteinen riippuvuus tulosuureesta (lineaarinen, logaritminen)
- herkkyys - mitattavan suureen muutos, jolla lähtösuureessa syntyy vielä havaittava muutos
- hitaus - lähtösignaalin viive tulosuureen muuttumisen jälkeen
- pysyvyys - anturin lukema ei muutu, jos tulosuure ei muutu
- käyttövarmuus, tarkkuus, helppo huolto.
- epälineaarisuus ja hystereesi
- erottelukyky
- sallittu virhe
- nollapisteen siirtymä ja ryömintä,
- kohina,
- vasteaika,
- taajuusvaste.
Yleiskatsaus
Useimmat anturit ovat sähköisiä tai elektronisia, vaikka muitakin tyyppejä on. Anturit ovat eräänlaisia muuntimia. Anturit joko näyttävät arvot suoraan (esim. elohopeakuumemittarit) tai ne on liitetty näyttölaitteeseen (myös epäsuorasti, esim. analogisen tai digitaalisen muuntimen kautta tai tietokoneen ja näytön välityksellä), jotta ihminen voi lukea ne. Tekniset menetelmät mahdollistavat yhä useampien anturien valmistamisen MEMS-tekniikalla. Useimmiten näin voidaan parantaa herkkyyttä.
Kehitys
Anturien maailmanmarkkinat kasvavat voimakkaasti. Euroopan markkinoilla on yli satatuhatta erityyppistä anturia. Luku kuvaa anturien laajaa käyttöä sekä sitä, että anturin valinta tiettyyn käyttöön ei ole helppo tehtävä. Yksi syy anturien kasvavaan kiinnostukseen on myös laitteiden pienentyminen. Suuntauksen taustalla on tietotekniikan kanssa yhteensopivien tekniikoiden jatkuva kehitys. Nykyään piihin tai vastaavaan tekniikkaan perustuvia antureita on saatavilla lähes jokaiselle suureelle, ja alalla on yhä tilaa kehitykselle.

Luokittelu
Koska olennainen muutos sisältää energian vaihtoa, antureita voidaan luokitella sen mukaan, millaista energiaa ne muuntavat tai havaitsevat. Tulosuureen mukaan antureita on mekaanisille, termisille, akustisille, magneettisille, optisille ja sähköisille suureille, ydinsäteilylle ym., ja näitä vastaavat anturit:
- etäisyysanturi - mittaa kahden määritellyn pisteen välisen suoran pituuden
- asentoanturi - mittaa kohteen määritellyn pisteen koordinaatit määritellyssä
koordinaatistossa
- siirtymäanturi - mittaa asennon muutoksen suhteessa vertailupisteeseen,
- lähestymisanturi - määrittää etumerkin (positiivinen tai negatiivinen) lineaariselle etäisyydelle
kohteen pisteen ja kiinteän vertailupisteen välillä,
- pinnankorkeusanturi - mittaa nesteen tai irtotavaran pinnan yläreunan etäisyyden säiliössä
suhteessa määriteltyyn vaakasuoraan vertailutasoon,
- kulma-anturi - mittaa kiertokulman suhteessa vertailuasentoon,
- kallistusanturi - mittaa kulman suhteessa maan pystysuoraan,
- takometri - mittaa kehänopeuden,
- tärinäanturi - mittaa värähtelevän kohteen liikkeen siirtymänä, nopeutena tai
kiihtyvyytenä,
- kiihtyvyysanturi - mittaa kiihtyvyyden.
Voiman ja vastaavien suureiden antureita ovat:
- paineanturi - mittaa paine-eron suhteessa tyhjiöön tai vertailupaineeseen (ylipaine tai alipaine),
- voima-anturi - mittaa normaali- tai leikkausvoiman
- vääntömomenttianturi - mittaa vääntömomentin,
- venymäliuska - mittaa lineaarisen suhteellisen venymän
- kosketusanturi mittaa kosketuksen vaikutuksen,
- matriisikosketusanturi - mittaa normaali- tai leikkausvoimien jakautumisen
Sähköisen lähtösignaalin mukaan anturit jaetaan :
- aktiivisiin - tulosuureen vaikuttaessa ne toimivat sähköenergian lähteenä: induktiiviset, termosähköiset, valosähköiset ja pietsosähköiset anturit
- passiivisiin eli parametrisiin - tulosuureen vaikutuksesta jokin anturin parametri muuttuu: resistiiviset, induktanssi- ja kapasitiiviset anturit
Käytetyn fysikaalisen periaatteen mukaan:
- lämpölaajenemiseen perustuvat
- muodonmuutokseen perustuvat
- pietsosähköiset
- termosähköiset
- valosähköiset
- Hall-anturit
