Sähkö- vs. kaasulämmittimet – vertailu kustannusten ja käytön suhteen
Sähkö- ja kaasulämmittimet – kattava vertailu kustannusten, tehon ja käytön suhteen
Kun valitset sähkö- ja kaasulämmittimen välillä, pelkän tuotteen hinnan tarkastelu ei riitä. Päätös, joka ensisilmäyksellä vaikuttaa yksinkertaiselta, sisältää todellisuudessa lukuisia muuttujia – asennuspaikasta energian saatavuuteen, turvallisuusvaatimuksista ja pitkän aikavälin käyttökustannuksiin. Lämmitystekniikan parissa vuosien kokemukseni aikana olen nähnyt tapauksia, joissa asiakas osti kaasulämmittimen tilaan, jossa ei ollut kaasuliitäntää, ja tilanteita, joissa sähkölämmitin lämmittämättömässä hallissa kulutti enemmän energiaa kuin koko muun toiminnan. Tämän artikkelin avulla vältät tällaisia virheitä ja teet todella tietoon perustuvan päätöksen.
Miten lämmittimet toimivat – perusta vertailulle
Ennen vertailuun syventymistä on tärkeää ymmärtää molempien tyyppien toimintaperiaate. Lämmittimet eivät lämmitä ilmaa kuten perinteinen lämpöpatteri tai lämminilmaventilaattori – ne säteilevät sähkömagneettista säteilyä infrapunaspektrissä, joka lämmittää suoraan esineitä ja ihmisiä niiden ulottuvilla. Näin vältetään lämpöhäviöt ilman liikkeen kautta, mikä on valtava etu ulkokäytössä tai korkeakattoisissa tiloissa.
Sähkölämmitin muuntaa sähköenergian suoraan lämpösäteilyksi vastuslangan, piikiekon tai hiilikuidun avulla. Kaasulämmitin polttaa maakaasua tai propaania polttokammiossa, ja syntyvä lämpö lämmittää keraamisia tai teräksisiä säteilypintoja, jotka sitten säteilevät infrapunasäteilyä. Molemmat periaatteet johtavat samaan lopputulokseen – lämpömukavuuteen – mutta matka sinne on erilainen, ja juuri se määrittää soveltuvuuden tiettyyn käyttötarkoitukseen.
Sähkölämmittimet – vahvuudet ja rajoitukset
Sähkölämmittimien asennus on selkeästi helpompaa. Riittää sähköpistorasia (tai kiinteä liitäntä tehokkaammille malleille), ei kaasujohtoja, ei päästöjä, ei ilmanvaihdon tarvetta. Tämä tekee niistä ihanteellisen valinnan tiloihin, joissa ei ole kaasuliitäntää – ja tämä on terassien, patioiden, parvekkeiden, pienempien autotallien ja saneerauskohteiden kohdalla useammin kuin uskoisikaan.
Teknisesti sähkölämmittimet saavuttavat sähköenergian muuntotehokkuuden infrapunasäteilyksi 95–99 %:n tasolla. Lähes kaikki energia muuttuu lämmöksi – polttamisesta, päästöjen poistosta tai sivutuotteista ei aiheudu häviöitä. Fyysinen haittapuoli on se, että sähkö on itsessään kalliimpaa kuin kaasu, mutta tätä haittaa kompensoi osittain juuri korkea hyötysuhde ja mahdollisuus tarkkaan tehon säätöön termostaatilla tai ajastimella.
Sähkölämmittimet ovat myös hiljaisempia – polttimen huminaa tai polttokammion rätinää ei synny. Ravintolaterassit, kylpylät tai pysyvät ulkotilat ovat tärkeitä mukavuustekijöitä. Lyhyt- ja keskitasoisten mallien (halogeeni- tai hiilikuitu) tuottama näkyvä punainen valo voi olla joillekin asiakkaille häiritsevä, kun taas toiset kokevat sen miellyttäväksi. Keskitasoisten ja tummien (dark heater) mallien säteily ei ole näkyvää, vain lämpöä – lisätietoja näistä tyypeistä löydät artikkelista Lyhyt-, keski- ja tummalämmittimet – mikä tyyppi sopii sinulle.
Sähkölämmittimien tehoalueet
Tavalliseen käyttöön tarkoitetut sähkölämmittimet vaihtelevat 300 W:sta 6 000 W:iin. Pienemmät mallit noin 1 000–2 000 W sopivat terasseille ja parvekkeille, keskikokoiset (2 000–4 000 W) kattavat suuremman ulkotilan tai pienen verstaan, ja tehokkaat teollisuusmallit (4 000–6 000 W ja enemmän) on tarkoitettu halleihin ja varastoihin. Tärkeää: mallit, joiden teho on yli 3 000–3 500 W, vaativat yleensä kiinteän liitännän sähköverkkoon, eivät tavallista pistorasiaa – tämä on käytännön seikka, jota asiakkaat usein aliarvioivat ostaessaan.
Kaasulämmittimet – vahvuudet ja rajoitukset
Kaasulämmittimillä on yksi olennainen etu: maakaasun tai propaanin hinta on Suomessa pitkään ollut alhaisempi kuin sähkön hinta kilowattituntina laskettuna. Tämä ero on tyypillisesti 1:2–1:3 riippuen voimassa olevista tariffeista ja kaasun tyypistä, mikä tekee kaasulämmittimistä taloudellisesti edullisemman vaihtoehdon intensiivisessä käytössä.
Kaasulämmittimet ovat myös tehokkaita tuottamaan huomattavasti enemmän lämpöä yhdellä laitteella – tavalliset teollisuuskaasulämmittimet saavuttavat 10 000–100 000 W (10–100 kW) tehon, mikä tarkoittaisi valtavia sähköverkkojen päivityksiä sähköisessä mallissa. Suurille varastoille, tuotantohalleille, maatilarakennuksille tai urheilukenttien tiloille kaasuratkaisu on suorituskyvyn suhteen käytännössä vertaansa vailla.
Toisaalta jokainen kaasulämmitin tuottaa palamista tuottaessaan lämpöä – hiilidioksidia, vesihöyryä ja epätäydellisen palamisen yhteydessä myös hiilimonoksidia. Tämä vaatii aina riittävän ilmanvaihdon. Suljetuissa tiloissa ilman ilmanvaihtoa kaasulämmittimen käyttö on vaarallista ja suuremmissa asennuksissa suoraan kiellettyä ilman savukaasujen poistoa. Tämä on yleisin syy, miksi asiakkaat asiantuntijan kanssa keskusteltuaan siirtyvät kaasusta sähköiseen ratkaisuun – tila ei yksinkertaisesti sovellu siihen.
Kaasulämmittimien tyypit rakenteen mukaan
Kaasulämmittimet jaetaan kirkkaisiin (säteileviin) ja tummiin (putkimaisiin). Kirkkaat kaasulämmittimet käyttävät keraamista tai metallista säteilevää paneelia, joka hehkuu oranssista valkoiseen – ne saavuttavat erittäin korkeita pintalämpötiloja (800–900 °C) ja intensiivistä lyhytaaltoista säteilyä. Tummat kaasulämmittimet (dark gas heaters) käyttävät pitkää putkea, joka lämpenee 250–450 °C:seen, toimivat pitkäaaltoisella spektrillä ja soveltuvat paremmin suurten tilojen lämmittämiseen pitkäaikaisessa käytössä – esimerkiksi tuotantohalleihin, joissa työntekijät viettävät koko vuoron. Aaltopituuksien eroista kerromme tarkemmin artikkelissa Lyhytaaltoiset, keski- ja tummat infrapunalämmittimet – mikä tyyppi sopii sinulle.
Käyttökustannusten vertailu – konkreettisia lukuja käytännöstä
Tämä on aihe, joka asiakkaita eniten kiinnostaa, ja samalla aihe, jossa on eniten tilaa väärinkäsityksille. Verrataan konkreettisesti yleisen tilanteen avulla: tuotantohallin omistaja tarvitsee lämmitystehoa 20 kW, käyttö 8 tuntia päivässä, 22 työpäivää kuukaudessa.
Sähköinen infrapunalämmitin (20 kW teho):
Kulutus kuukaudessa: 20 kW × 8 h × 22 päivää = 3 520 kWh
Keskimääräinen sähkön hinta (teollisuus): noin 0,18–0,24 €/kWh
Kuukausittaiset kustannukset: 634 – 845 €
Kaasulämmitin (20 kW teho, maakaasu):
Kulutus kuukaudessa (hyötysuhteella 88 %): 20 kW ÷ 0,88 × 8 h × 22 päivää = 4 000 kWh lämpöä poltosta
Maakaasun hinta (teollisuus): noin 0,065–0,085 €/kWh
Kuukausittaiset kustannukset: 260 – 340 €
Ero on siis tässä esimerkissä 370–500 € kuukaudessa kaasun hyväksi. Lämmityskaudella (marraskuu–maaliskuu, noin 5 kuukautta) se tarkoittaa 1 850–2 500 € säästöä. Kaasulämmittimen hankintahinta on noin 800–1 500 € korkeampi (sisältäen kaasuasennustyöt), joten investoinnin takaisinmaksuaika on 1–2 lämmityskautta. Tämä on erittäin hyvä luku, ja juuri siksi kaasu valitaan lähes aina suuriin teollisiin sovelluksiin.
Tilanne kuitenkin muuttuu pienemmällä teholla ja lyhyemmällä käytöllä. Kun asiakas haluaa lämmittää ravintolan terassia 3–4 tuntia illalla, kaasun hankinta ja vaadittavat turvatoimenpiteet eivät välttämättä ole kannattavia. Sähköinen infrapunalämmitin, jonka teho on 2 000 W ja kulutus 0,5–0,7 kWh tunnissa (termostaattisäädöllä), maksaa vähemmän kuin 0,17 € tunnissa – neljä tuntia päivässä on alle 0,70 € päivässä, mikä on merkityksetön summa.
Piilevät kustannukset, jotka otetaan huomioon
Pelkät energian kustannukset ovat vain osa kokonaiskuvaa. Kokonaiskustannuksiin kuuluvat myös:
- Asennuskustannukset: Sähköinen infrapunalämmitin – tavallinen sähköasennus, yleensä 50–200 €. Kaasulämmitin – putkiasentaja, tarkastukset, mahdolliset kaasun putkistot, 500–3 000 € ja enemmän liitäntäetäisyydestä riippuen.
- Tarkastukset ja huolto: Kaasulaitteet vaativat säännöllisiä tarkastuksia lain mukaan (tyypillisesti kerran vuodessa), hinta 80–200 € tarkastukselta. Sähköiset infrapunalämmittimet eivät vaadi tarkastuksia tässä laajuudessa.
- Käyttöikä: Hiili- tai kvartsielementtien käyttöikä on 5 000–10 000 tuntia, tummat (halogeeniset) putket vielä pidempi. Kaasulämmittimet kestävät oikealla huollolla 15–25 vuotta, mutta vaativat säännöllistä polttimien ja keraamisten paneelien vaihtoa.
- Turvallisuusinfrastruktuuri: Suljetuissa tiloissa käytettävissä kaasulämmittimissä tarvitaan kaasun ja CO-ilmaisinta sekä tarvittaessa hätäsamutusjärjestelmä. Sähkölaitteilla ei ole näitä kustannuksia.
- Vakuutusmaksut: Jotkut vakuutusyhtiöt luokittelevat kaasulämmityksellä varustetut tilat eri tavalla kuin sähkölämmityksellä varustetut – kysy vakuutusyhtiöltäsi.
Missä kannattaa käyttää mitäkin lämmitystapaa – konkreettisia esimerkkejä käytännöstä
Ravintolan tai kahvilan terassi
Tämä on tilanne, jossa sähköinen lämmitin voittaa lähes aina. Terassi on avoin tila, asiakkaat tulevat ja menevät epäsäännöllisesti ja toiminta kestää yleensä 4–6 tuntia illalla. Kaasulaitteisto aiheuttaisi täällä tarpeetonta monimutkaisuutta asennuksessa, vaatien kaasujohtoa tai raskaita propaanipulloja ja lyhyillä käyttöajoilla se ei koskaan kannattaisi taloudellisesti. Sähköinen lämmitin, jonka teho on 2 000–3 000 W ja joka on ripustettu kattoon tai seinälle, lämmittää tilan nopeasti ja tarkasti sinne, missä asiakkaat istuvat. Lisätietoja tehon valinnasta ja sijoittelusta löydät artikkelista Miten valita lämmitin – tyyppi, teho ja sijoittelu tilan mukaan tai aiheesta Lämmittimet terassille ja puutarhaan – miten lämmittää ulkona tehokkaasti ja turvallisesti.
Tuotantohalli tai varasto (pinta-ala 500–2 000 m²)
Tässä tilanteessa kaasulämmitin on yleensä parempi vaihtoehto. Näillä pinta-aloilla ja korkeilla kattokorkeuksilla (6–12 m) tarvitaan 50–200 kW tehoa. Sähköisten lämmittimien käyttäminen tässä vaatisi valtavan sähköverkon kuormituksen, sähköliittymän vahvistamisen ja korkeat kuukausittaiset energiakustannukset. Kaasulämmittimet ripustetaan yleensä hallin pituudelta 4–8 metrin korkeudelle, ja ne muodostavat järjestelmiä, joissa jokainen lämmitin lämmittää tietyn työalueen. Hallin omistaja, jolla on 80 työntekijää ja kaksivuorotyöjärjestelmä, voi säästää kymmeniä tuhansia euroja vuodessa verrattuna sähköiseen ratkaisuun.
Yhden tai kahden auton autotalli
Tässä riippuu tilanteesta. Jos kyseessä on taloon liitetty autotalli, jossa on kaasuliitäntä, kaasulämmitin voi olla taloudellisesti kannattava, jos autotallia lämmitetään päivittäin aamuisin. Jos kyseessä on erillinen autotalli tai autotalli kerrostalossa, sähköinen lämmitin on yksinkertaisempi ja turvallisempi ratkaisu – yleensä riittää 1 500–3 000 W:n teho. Kirjoitimme oikean tehon laskemisesta erillisessä artikkelissa Kuinka paljon tehoa lämmittimessä tarvitaan autotalliin, terassille tai verstaan?.
Verstas, autokorjaamo, sepän paja tai työpaja
Työpajoissa tärkeintä on lämmön nopea saavuttaminen ja tarkka kohdentaminen – emme lämmitä koko ilmatilaa, vaan tietyn työalueen koneen tai työpöydän läheisyydessä. Sähköisillä lämmittimillä on tässä etua välittömästä käynnistymisestä, tarkasta termostaattisäädöstä ja helposta asennuksesta. 100 neliömetrin työpajassa, jonka kattokorkeus on 3–4 metriä, riittää yleensä 2–4 sähköistä lämmitintä, joiden kokonaisteho on 6–12 kW. Suuremmissa työpajoissa (yli 200 neliömetriä) ja 8 tunnin päivittäisessä käytössä kaasu alkaa olla taloudellisesti kannattavaa.
Rakennustyömaat, teltat, väliaikaiset tilat
Väliaikoinen tai siirrettävä ratkaisu on sähköisten lämmittimien tai siirrettävien kaasulämmittimien (propaanilla toimivien) yksinoikeutta. Molemmilla tyypeillä on paikkansa tässä kategoriassa – riippuen sähköliittymän saatavuudesta ja tarvittavasta energiamäärästä. Propaanilämmittimet (11 kg tai 33 kg pullolla) ovat suosittuja tilanteissa, joissa sähköverkkoa ei ole, mutta ne vaativat säännöllistä kaasun täyttöä ja varovaisuutta ilmanvaihtoon.
Turvallisuusnäkökohdat – sähköiset lämmittimet
Sähköisten lämmittimien turvallisuusvaatimukset ovat suhteellisen yksinkertaiset. Tärkeimmät säännöt, jotka sinun tulee noudattaa:
- Noudata pienimpiä etäisyyksiä palaviin materiaaleihin – yleensä 50–100 cm katosta/seinästä (mallista riippuen), 80–150 cm lattiasta ja ihmisistä (kattoon asennettaessa) ja vähintään 100 cm palavista esineistä säteilylähteen suunnassa.
- Oikea IP-luokitus – ulkokäyttöön vähintään IP44, ihanteellisesti IP65. Älä osta sisätiloihin tarkoitettuja malleja ulkokäyttöön – kosteus ja sade voivat aiheuttaa oikosulun ja tulipalon.
- Kiinteä asennus – lämmittimen tulee olla kiinnitetty tukevasti, jotta se ei putoa. Suuremmissa tehoissa (yli 2 kW) suosittelemme kiinteää sähköliitäntää pistorasian sijaan, jotta kontaktit eivät ylikuumene.
- Älä koskaan peitä päälle kytkettyä lämmitintä ja jätä riittävästi tilaa sen ympärille.
Käsittelemme asennus- ja turvallisuusasioita tarkemmin artikkeleissa Lämmittimen asennus kattoon tai seinään – ohjeet ja turvallisuusvaatimukset ja Ulkoverantaan vai sisätiloihin – mitä eroja on ja mitä tulee ottaa huomioon.
Turvallisuusnäkökohdat – kaasulämmittimet
Kaasulämmittimien turvallisuusasiat ovat huomattavasti laajempia ja laiminlyönneillä voi olla kohtalokkaita seurauksia. Tärkeimmät periaatteet:
- Ilmanvaihto on välttämätöntä: Kaasulämmitin kuluttaa happea ja tuottaa CO₂:ta ja CO:ta. Suljetussa tilassa ilmanvaihdon puuttuessa voi tapahtua hiilimonoksidi-myrkytys, joka on näkymätön, hajuton ja tappava. Minimivaatimus ilmanvaihdolle on yleensä 20–40 m³/tuntia 1 kW:n tehoa kohden – tarkista asia toimittajalta ja kaasuasentajalta.
- CO-ilmaisin: Jokaisessa kaasulämmittimen asennuksessa osittain tai kokonaan suljetussa tilassa CO-ilmaisin on pakollinen – ei suositus.
- Kaasuasennus ja tarkastukset: Kaasulaitteet saa asentaa vain pätevä henkilö (kaasuasentaja, jolla on asianmukainen pätevyys). Jokainen kaasulaite on tarkastettava voimassa olevan lainsäädännön (SFS-standardit) mukaisesti.
- Kaasun syöttö ja paineen säätö: Jokainen kaasulämmittimen malli on suunniteltu tietylle käyttöpaineelle ja kaasutyypille. Väärän paineen tai muun kaasutyypin (esim. propaanin maakaasun sijaan ilman muuntamista) käyttö voi johtaa vaarallisiin tilanteisiin.
- Automaattinen sammutus ja liekinvalvonta: Laadukkaissa kaasulämmittimissä on liekinvalvonta (liekinvartiointi), joka sulkee kaasun syötön automaattisesti liekin sammuessa. Varmista aina, että mallissasi on tämä ominaisuus.
Ekologinen näkökulma – mitä tulevaisuus tuo tullessaan
Euroopan energiansiirtymän yhteydessä on tärkeää miettiä myös tulevaisuutta. Kaasulaitteiden päästönormeja kiristetään vähitellen, ja on vain ajan kysymys, milloin näemme sääntelyä, joka rajoittaa uusien kaasujärjestelmien asennuksia sekä rakennuksiin että teollisuuteen. Euroopan rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) ja asteittainen hiilestä irtautuminen ovat tekijöitä, jotka on otettava huomioon suunnitellessa suurempaa investointia (esimerkiksi kaasuinfräheijastimien järjestelmä halliin).
Sähköisillä infrapunalämmittimillä on potentiaalinen etu – jos sähkö tulee aurinkopaneeleista tai uusiutuvista lähteistä, hiilijalanjälki on käytännössä nolla. Näemme nykyään todellisia tapauksia, joissa yritykset käyttävät katolla olevan aurinkosähkön ylijäämää sähköisten infrapunalämmittimien käyttämiseen kevät- ja syyskuukausina, mikä tosiasiassa pienentää käyttökustannuksia minimiin.
Säätö, termostaatit ja älykäs ohjaus
Sähköiset infrapunalämmittimet on helppo integroida älykkäisiin ohjausjärjestelmiin. Useimmat modernit mallit tukevat ulkoista termostaattia, WiFi-ohjausta tai integrointia älykotijärjestelmiin (Zigbee, Z-Wave, Home Assistant). Eri lämpövyöhykkeiden asettaminen, aikataulut ja adaptiivinen ohjaus läsnäoloanturin avulla ovat yleisiä ominaisuuksia, jotka käytännössä tuovat lisää säästöjä 20–40 % verrattuna hallitsemattomaan käyttöön.
Kaasuinfräheijastimia voidaan myös säätää termostaatilla, mutta tehon säätö on vähemmän tarkkaa – useimmat kaasuinfräheijastimet toimivat päälle/pois-tilassa tai niissä on muutamia kiinteitä tehotasoja. Moduloivat polttimet, joissa on portaaton tehon säätö, ovat saatavilla vain kalliimmissa teollisuusmalleissa.
Tyypilliset virheet valinnassa ja asennuksessa
Olen havainnut toistuvia virheitä, joita asiakkaat tekevät valitessaan sähköisten ja kaasuinfräheijastimien välillä:
- Kaasuinfräheijastimen osto ilman kaasuliitäntää: Asiakas ostaa kaasuinfräheijastimen, koska se on tehokkaampi ja halvempi käyttää – ja huomaa sitten, että rakennuksessa ei ole kaasuliitäntää ja sen tekeminen maksaa enemmän kuin säästäisi laitteen koko käyttöiän aikana.
- Tehon aliarviointi ulkotiloissa: Ulkona tuulee, sataa ja lämpötila on alhainen – tarvittava teho on huomattavasti suurempi kuin yhtä suurella sisätilalla. Tehon aliarviointi johtaa tyytymättömyyteen ja energian tuhlaamiseen.
- Sisätilalaitteen asentaminen ulos: Mallit, joissa ei ole IP-suojausta, asennettuna ulkona ovat takuuvarma vika ja vaara. Tarkista aina IP-luokitus ja varmista, että valmistaja hyväksyy käytön ulkotiloissa.
- Ilmanvaihdon laiminlyönti kaasulaitteella: Tämä on vakavin virhe turvallisuuden kannalta. Älä sijoita kaasuinfräheijastinta autotalliin, varastoon tai työpajaan konsultoimatta asiantuntijaa ilmanvaihdosta.
- Kokonaiskustannusten huomiotta jättäminen: Asiakkaat vertaavat vain tuotteen hintaa, eivät kokonaiskustannuksia asennukselle, tarkastuksille, energialle ja käyttöiälle. Oikeaan laskelmaan on sisällytettävä kaikki nämä kohdat vähintään 5 vuoden ajalta.
Jotta välttäisit valintavirheitä ja myös tavallisessa käytössä, suosittelemme lukemaan myös aiheita Yleiset infrapunalämmittimien viat – miksi se ei lämmitä, vilkkuu tai sammuu ja Infrapunalämmittimien huolto ja puhdistus – miten pidennät käyttöikää ja säilytät hyötysuhteen.
Sähköinen infrapunalämmitin varajärjestelmänä tai lisänä päälämmitykseen
Erittäin käytännöllinen ja aliarvostettu sovellus sähköisille infrapunalämmittimille on niiden käyttö lisä- tai varalämmityksenä. Tiloissa, joissa on ensisijaisesti keskuslämmitys (lämmityskattila, lämpöpumppu), sähköiset infrapunalämmittimet voivat tehokkaasti lämmittää tiettyjä paikkoja – työpisteä työpajassa, tilaa kassalla, huonetta, jota käytetään vain satunnaisesti. On huomattavasti tehokkaampaa kytkeä yksi infrapunalämmitin 30 minuutiksi ennen kylmään huoneeseen menoa kuin lämmittää koko talo tai halli täydellä teholla useita tunteja etukäteen.
Yleisimmät kysymykset (FAQ)
Onko sähköinen infrapunalämmitin aina kalliimpi käyttää kuin kaasulämmitin?
Ei aina. Pienillä tehoilla (alle 3–4 kW) ja lyhyellä päivittäisellä käytöllä (1–3 tuntia) energian kustannusten ero voi olla minimaalinen, mutta kaasulaitteen asennus on huomattavasti kalliimpi. Sähköinen infrapunalämmitin tulee taloudellisesti epäedulliseksi vasta tehojen yli 10 kW ja intensiivisellä päivittäisellä käytöllä (6–8 tuntia tai enemmän). Useimmille kotitalouksille ja vähittäiskaupan sovelluksille sähköinen ratkaisu on kokonaisuudessaan edullisempi, kun asennus-, tarkastus-, ja käytön helppous otetaan huomioon.
Voinko käyttää kaasuinfräheijastinta autotallissa?
Riippuu autotallista. Hyvin ilmastoidussa autotallissa, jossa on ikkunoita ja mahdollisuus luonnolliseen ilmanvaihtoon, se on mahdollista, mutta sinun on aina asennettava CO-ilmaisin ja noudatettava valmistajan määräämää vähimmäismäärää ilmanvaihdosta. Suljetuissa maanalaisissa autotalleissa tai ikkunattomissa autotalleissa kaasuinfräheijastinta ei saa sijoittaa – CO-myrkytyksen riski on liian suuri. Sähköisellä infrapunalämmittimellä ei ole tällaisia rajoituksia autotallissa (muuten kuin tavalliset turvallisuusvälykset).
Mikä on itse laitteiden hintaero?
Sähköiset infrapunalämmittimet yleiseen käyttöön (1 000–3 000 W) ovat saatavilla noin 60–300 €:n hintaan, tehokkaammat teollisuusmallit (4 000–6 000 W) 200–600 €:n hintahaarukassa. Teollisuuden kaasuinfräheijastimet (10–50 kW) maksavat yleensä 300–1 500 € itse laitteesta, mutta siihen on lisättävä kaasuasennuksen, säätimien, ilmaisimien ja mahdollisesti savukaasujen poiston hinta, mikä moninkertaistaa kokonaishinnan. Pelkkien laitteiden luettelohintojen vertailu johtaa siis vääristyneisiin johtopäätöksiin.
Sopiko sähköinen infrapunalämmitin ulkokäyttöön talvella?
Kyllä, jos malli on nimenomaan suunniteltu ja sertifioitu ulkokäyttöön (suojausluokka vähintään IP65), mikä on terassien infrapunalämmittimien standardi. Sähköinen lämmitin toimii luotettavasti kaikissa lämpötiloissa, koska se ei ole riippuvainen palamisesta tai polttoilmasta, eikä se toisin kuin kaasulämmitin vaadi kaasupullon vaihtoa käytön aikana eikä polttoaineen varaston tarkkailua. Ainoa käytännön vaatimus on varmistaa vedenpitävä sähköliitäntä (ulkopuolinen pistorasia suojauksella tai kiinteä liitäntä) ja intensiivisemmässä käytössä talvella varautua korkeampaan sähkönkulutukseen, joka on tässä tapauksessa ainoa todellinen käyttökustannus.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?
Etkö tiedä mitä valita tai ratkaisetko erityistä tilannetta kodissasi? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.
