Pesualta-, suihku- ja kylpyhanat Stern – erot ja käyttö
Pesuallas-, suihku- ja kylpyhanat Stern – kattava opas erojenaisuuksiin ja käyttöön
Kun asiakas suunnittelee kylpyhuoneen remonttia ja valitsee hanoja, ensimmäinen hämmennys syntyy juuri tässä: ulkonäöltään samankaltaiset tuotteet, joilla on kuitenkin olennaisesti erilainen toiminto. Pesuallashana, suihkuhana, kylpyhana – kaikki kolme kuuluvat samaan ”kylpyhuonehanat” -kategoriaan, mutta jokaisella on oma rakenteensa, vaatimuksensa mitoille, hydrauliset parametrit ja asennustapa. Jos näitä eroja ei huomioida ennen ostopäätöstä, riskinä on väärän kokoisten reikien poraaminen, huono liitäntä tai toimimaton suihku – ja se on hetki, jolloin korjaaminen on kalleinta.
Tässä artikkelissa kerromme, mikä erottaa Sternin eri hanatyypit toisistaan, mitkä ovat niiden tekniset tiedot, missä ja miten ne asennetaan, mihin kannattaa kiinnittää huomiota valinnassa ja miksi kannattaa valita oikea tyyppi heti alusta alkaen. Käymme läpi perusrakenteellisia eroja, mittoja, virtausnopeuksia, painevaatimuksia ja käytännön esimerkkejä asiakastöistä.
Peruslogiikka: miksi kolmea eri tyyppiä tarvitaan
Vastaus on yksinkertainen, jos asiaa tarkastelee hydrauliikan ja ergonomian näkökulmasta. Jokainen kolmesta hanatyypistä palvelee eri kohtaa kylpyhuoneessa, eri korkeudella lattiasta, eri määrällä vettä, eri suuntaan ja eri ulottuvuudella.
Pesuallashana käyttää suhteellisen pientä vesimäärää – tarkoituksena on vain pestä kädet tai kasvot. Suihkuhanalla on oltava suurempi virtaus ja ennen kaikkea sen on pidettävä lämpötila vakaana, sillä lämpötilan vaihtelu suihkun aikana on paitsi epämiellyttävää, myös vaarallista. Kylpyhana yhdistää molemmat maailmat – se täyttää kylpyammeen (suuri määrä, pidempi aika) ja siinä on usein irrotettava suihkuletku.
Nämä toiminnalliset erot näkyvät jokaisessa teknisessä yksityiskohdassa: kartuksen koossa, liitäntäletkujen halkaisijassa, hanan rungon korkeudessa, juoksuputken pituudessa, virtausnopeudessa litraa minuutissa ja kiinnitystapassa seinään tai pesualtaaseen.
Stern pesuallashana – tarkempi analyysi
Rakenne ja mitat
Pesuallashana on suunniteltu asennettavaksi suoraan pesualtaan reikään tai seinään pesualtaan yläpuolelle. Hanan runko lähtee pohjalevystä tai suoraan liitäntäpäästä, joka tiivistää reiän keramiikkaan. Tyypillinen pesualtaan reikä on 32–38 mm. Liitäntä vesijohtoon tapahtuu joustavien liitäntäletkujen avulla, yleensä G3/8" tai G1/2" -kierteellä vesijohdon puolella.
Pesuallashanan rungon korkeus on yleensä 130 mm – 260 mm, riippuen pesualtaan tyypistä ja suunnittelulinjasta. Alemmat hanat (130–160 mm) sopivat pienempien syvyyksien pesualtaisiin, joissa korkea hana suurella virtaustehdalla aiheuttaisi roiskeita. Korkeammat hanat (200–260 mm) käytetään korkeissa pesualtaissa, vapaasti seisovissa pesualtaissa tai kulhoissa, joissa tarvitaan suurempi ulottuvuus.
Juoksuputken pituus on toinen tärkeä parametri. Sisäänrakennetuissa pesualtaissa (kaapissa tai tasossa) juoksuputki voi olla lyhyempi – 110–150 mm. Vapaasti seisovissa kulhoissa tai leveäreunaisissa pesualtaissa juoksuputken on oltava 150–200 mm, jotta vesi putoaa viemäröinnin keskelle eikä reunoille.
Pesuallashanojen virtaus ja painevaatimukset
Tavallinen Sternin pesuallashana toimii 0,5–6 barin käyttöpaineella. Suositeltu käyttöpaine tavallisille kartushanoille on 1–4 baria. Virtaus avattuna on tyypisesti 8–12 litraa minuutissa 3 barin paineella. Joissakin malleissa on sisäänrakennettu suihkusuutin (virtausrajoitin), joka vähentää todellisen virtausnopeuden 5–7 litraan minuutissa, mikä riittää käsien pesuun ja säästää vettä.
Käytännössä: vanhemmissa kerrostaloissa, joissa on painovoimainen veden lämmitys (paine 0,3–0,8 baria), voi olla ongelmia, että tavalliset hanan patruunat eivät aukea kunnolla. Tällöin on valittava hana, joka on sertifioitu matalalle paineelle (low-pressure), ja valmistaja ilmoittaa sen aina teknisessä dokumentaatiossa. Tarkista siis aina todellinen vedenpaine putkistossasi ennen ostoa. Lisätietoa tästä aiheesta löydät myös artikkelista Stern-hanojen yleiset kysymykset – vedenpaine, yhteensopivuus, takuu ja huolto.
Yhäniskahvainen vs. kaksiosainen hana pesualtaalle
Pesualtaan hana voi olla yhäniskahvainen (yksi kahva säätää lämpötilaa ja veden määrää) tai kaksiosainen (kaksi venttiiliä, toinen kylmälle ja toinen lämpimälle vedelle). Yhäniskahvaiset hanat, joissa on patruuna, ovat nykyään selvästi yleisempiä – ne ovat kätevämpiä, luotettavampia ja patruunan korjaus on helppoa. Kaksiosaiset hanat näkyvät edelleen vanhojen kylpyhuoneiden remontoinneissa esteettisistä tai toiminnallisista syistä. Lisätietoa tästä päätöksestä saat artikkelista Yhäniskahvainen vs. kaksiosainen hana – kumpi sopii kylpyhuoneeseesi.
Stern-suihkuhana – mitä kannattaa huomioida
Mihin ja miten suihkuhana asennetaan
Suihkuhana asennetaan suihkunurkan tai suihkualueen seinään. Sen rungon korkeus on yleensä 90–120 cm lattiasta, mikä vastaa ergonomista ulottuvuutta käytössä. Kylmän ja lämpimän veden putket tulevat seinästä, joko muurattuna (laastissa tai esiseinässä) tai pintaan asennettuna tapauksissa, joissa muurattua asennusta ei ole mahdollista toteuttaa.
Tyypillinen putkien väli suihkuhanalle on 150 mm (kesiöstä kesiöön) – sama kuin pesualta- ja kylpyhanalle, mikä on tosiasiassa standardi Keski-Euroopassa. Putkien kierre on G1/2" (ulkokierre). Liitos on kiinteä, ilman letkuja – hana kiinnitetään suoraan seinän ulostuloihin muttereilla tai laipoilla. Siksi on erittäin tärkeää, että putkien väli seinässä on tarkalleen 150 mm. Jopa 5 mm poikkeama voi aiheuttaa hanan vääntymistä ja tiivisteen ennenaikaista kulumista. Tästä aiheesta kerrotaan tarkemmin artikkelissa Millainen halkaisija ja putkien väli tarvitset kylpyhuonehanalle.
Termostaattinen vs. yhäniskahvainen suihkuhana
Keskeinen päätös suihkuhanassa on, haluatko termostaattisen vai yhäniskahvaisen (ilman termostaattia). Yhäniskahvainen suihkuhana on edullisempi, mutta veden lämpötila on säädettävä manuaalisesti joka kerta ja vedenpaineen muutokset verkossa (esim. kun joku avaa hanan keittiössä) muuttavat lämpötilaa hieman. Termostaattinen hana pitää säädetyn lämpötilan automaattisesti termostaattisen patruunan avulla, joka kompensoi paineen ja lämpötilan vaihteluita putkistossa. Tämä on sekä mukavuutta että turvallisuutta – termostaattinen suoja palovammoilta on erittäin tärkeä lasten kylvettämisessä.
Käytännössä: omakotitaloissa, joissa on oma lämmönvaraus (varastovaraaja, lämmityskattila), lämpimän veden lämpötilan vaihtelut ovat yleisiä, koska ne riippuvat varastovaraajan lämpötilasta ja siitä, kuinka monta ihmistä käyttää vettä samanaikaisesti. Tällöin termostaattinen suihkuhana on aina kannattava. Kerrostaloissa, joissa on keskitetty lämmönvaraus, lämpötila on vakaampi ja yhäniskahvainen hana riittää yleensä.
Suihkutanko, suihkupää ja letku – osa järjestelmää
Suihkuhana ei koskaan toimi yksinään – se on osa suihkujärjestelmää, joka sisältää suihkutangon (suihkupään asennuskorkeus), suihkuletkun ja käsisuihkun. Monet Stern-hanamallit myydään täydellisenä pakettina, johon sisältyvät nämä komponentit, toiset ovat vain hanan runko ja lisävarusteet ostetaan erikseen. Tarkista aina mitä pakkaukseen sisältyy ennen ostoa.
Suihkutangon ulostulojen korkeus on yleensä 1,8–2,0 m lattiasta (kiinteälle kattosuihkulle) tai säädettävissä liukujatkon avulla tangossa. Letkun pituus on yleensä 150–200 cm ja kierre G1/2" tai 1/2" BSP. Stern-hanojen yhteensopivuus tavallisten suihkusetien kanssa on hyvä, mutta tarkista aina hanan ulostulon kierretyyppi.
Kylpyhuonehana Stern – toimintoja yhdistettynä
Mitä kylpyhuonehana eroaa muista
Kylpyhuonehana on rakenteeltaan ”monimutkaisin” kolmesta yleisimmästä hanatyypistä, sillä sen on hallittava kaksi päätehtävää: kylpyammeen täyttö ja suihkuttaminen. Hanan runko on siksi suurempi, siinä on massiivisempi suutin alaspäin (kylpyammeen täyttöä varten) ja lisäksi siinä on vedenohjain – mekanismi, joka ohjaa veden pääsuuttimesta käsisuuttimen letkuun. Vedenohjain on joko osa hanan runkoa (painettava nappi tai vedettävä nuppi) tai se on toteutettu vivun avulla.
Kylpyhuonehanan vedenläpäisykyvyn on oltava huomattavasti suurempi kuin pesuallashanalla – tyypillisesti 15–25 litraa minuutissa, koska 150–200 litran kylpyammeen täyttö kestää kohtuullisen ajan (10–15 minuuttia), ei puoli tuntia. Siksi kylpyhuonehanan tuloputket ja suutin ovat suuremmat ja hana on mitoitettu sen mukaan.
Seinäasenteinen kylpyhuonehana – asennustyypit
Kylpyhuonehana asennetaan seinälle kylpyammeen yläpuolelle, yleensä 65–80 cm lattiasta (tai 25–35 cm kylpyammeen yläreunasta). Vesiputket on muurattu seinään, putkien välinen etäisyys 150 mm, G1/2" kierre. Suutin on suunnattu alaspäin ja kylpyammeen sisään – suuttimen pituus on oltava sellainen, että vesi putoaa kylpyammeeseen eikä sen reunalle. Tyypillinen kylpyhuonehanan suuttimen pituus on 200–250 mm, ja joskus enemmän erillispäätyisten kylpyammeiden kanssa.
Erityinen kategoria ovat hanat erillispäätyisiin kylpyammeisiin – tässä on kaksi vaihtoehtoa: seinäasenteinen hana pitkällä suuttimella tai lattialla seisova hana (lattiaan asennettava). Lattialla seisovat hanat ovat rakenteeltaan täysin erilaisia – vesiputket tulevat lattiasta, eivät seinästä, mikä vaatii erityisvalmisteluja rakennusvaiheessa. Stern-hanavalikoimamme malleista useimmat on suunniteltu standardiin seinäasennukseen, mikä on ratkaisu, joka sopii useimpiin kylpyhuoneisiin.
Käsisuutin osana kylpyhuonehanaa
Lähes jokaisessa kylpyhuonehanassa on tai siihen voidaan liittää käsisuutin letkun avulla. Letku liitetään hanan sivulähtöön G1/2" kierteen avulla ja letkun pidike (letkuteline) asennetaan erikseen seinään tai se on osa hanan runkoa. Letkun pituus on yleensä 150 cm, mikä mahdollistaa mukavan suihkuttamisen seisten tai istuen kylpyammeessa. Valitessasi kylpyhuonehanaa, tarkista, sisältyykö letku ja käsisuutin pakkaukseen vai ostetaanko ne erikseen.
Selkeä vertailu – taulukko
| Parametri | Pesuallashana | Suihkuhana | Kylpyhuonehana |
|---|---|---|---|
| Asennuspaikka | Reikä pesualtaassa / seinä | Suihkunurkan seinä | Seinä kylpyammeen yläpuolella |
| Asennuskorkeus | Pesualtaassa (noin 80 cm lattiasta) | 90–120 cm lattiasta | 65–80 cm lattiasta |
| Putkien välinen etäisyys | 150 mm | 150 mm | 150 mm |
| Putkien kierre | G1/2" (liitäntäletkut G3/8") | G1/2" | G1/2" |
| Tyypillinen vedenläpäisykyky | 5–12 l/min | 8–15 l/min | 15–25 l/min |
| Vedenohjain | Ei (harvoin kyllä) | Joskus (kiinteä + käsisuutin) | Aina (kylpyamme/suihku-vaihto) |
| Termostaattinen versio | Harvinainen | Yleinen ja suositeltava | Saatavilla, sopii |
| Suuttimen pituus | 110–200 mm, vaakasuora | Ei (lähtö letkun kautta) | 200–250 mm, alaspäin |
| Hanan sisäosa / venttiili | Keraaminen hana 35 mm | Keraaminen hana 35–40 mm | Keraaminen hana 40 mm+ |
Käytännön esimerkkejä asiakastöistä
Esimerkki 1: Paneelitalon kylpyhuoneen remontti 80-luvulta
Vanhoissa asunnoissa vesiputket on muurattu seinään ja putkien välinen etäisyys on yleensä tarkalleen 150 mm – se on hyvä uutinen. Huonompi uutinen on, että putket voivat olla 3–5 cm korkeammalla tai alemmalla kuin uusi standardi vaatii tietylle hanatyypille. Tällöin käytetään eksentrejä – erityisiä säädettäviä adaptereita, jotka kompensoivat putkien korkeus- tai sivuttaiseroja. Eksentrit myydään usein suihku- ja kylpyhuonehanan mukana. Pesuallashanalla tämä ongelma ei yleensä esiinny, koska joustavat letkut kompensoivat suuren eron.
Konkreettinen tapaus: asiakas tilasi suihkuhanan 25 vuotta vanhaan asuntoon, jossa putket olivat 85 cm lattiasta sen sijaan, että ne olisivat suositusten mukaisesti 100–105 cm korkealla. Hana asennettiin eksentreillä, joissa oli ±20 mm säätö, mikä ratkaisi ongelman tyylikkäästi ilman seinän purkamista.
Esimerkki 2: Uudisrakennus valmiilla väliseinällä – ihannetapaus
Uudisrakennuksissa, joissa on valmis väliseinä (Knauf, Rigips), putkiasentaja voi sijoittaa vesiputket tarkalleen sinne, minne hän haluaa. Tässä suositellaan aina putkien korkeuden tarkistamista suhteessa tiettyyn hanamalliin jo ennen muuraustöitä, mieluiten suoraan hanan teknisten tietojen kanssa. Säästät tulevilta ongelmilta. Asennusohjeet löydät artikkelista Stern-vesihanan asennus vaihe vaiheelta – tee-se-itse tai ammattilaisen avulla.
Esimerkki 3: Kylpyhuone erillispäätyisellä kylpyammeella
Erillispäätyinen kylpyamme kylpyhuoneen keskellä on trendikäs sisustusratkaisu, mutta se tuo mukanaan teknisen haasteen: hanaa ei voi asentaa seinälle (amme on kaukana seinästä) eikä perinteiseen paikkaan. Ratkaisuja on kolme: lattialla seisova hana (putket lattiasta – vaatii valmistelut rakennusvaiheessa), seinäasenteinen hana erittäin pitkällä suuttimella (250–400 mm, mutta se ei riitä, jos amme on huoneen keskellä) tai hana, joka on sijoitettu ammeen reunaan erityiseen asennusaukkoon (kaikki ammeet eivät sitä salli). Asiakkaiden kanssa, joilla on erillispäätyinen kylpyamme, korostamme aina: hanatyypin päätös on tehtävä ENNEN ammeen ostoa, ei sen jälkeen.
Skenario 4: Pieni kylpyhuone, jossa sekä kylpyamme että suihku
Pienissä kylpyhuoneissa amme ja suihku ovat usein vierekkäin, ja molemmissa on oma hana. Tässä on tärkeää suunnitella putkivedot siten, että jokaisella hanalla on oma sulkuventtiili – näin yhden hanan korjauksen aikana ei tarvitse sulkea koko kylpyhuonetta. Samalla on huolehdittava siitä, että molemmilla hanoilla on sama paineprofiili – jos suihkussa on termostaatti ja ammeen hanassa ei, painevaihtelut samanaikaisessa käytössä voivat aiheuttaa epämiellyttäviä lämpötilan muutoksia suihkussa.
Miten yhdistät hanat oikein kylpyhuoneeseen
Uudistuksen tai uuden kylpyhuoneen suunnittelun yhteydessä moni asiakas kysyy: pitääkö kaikkien hanojen olla samasta sarjasta? Vastaus on: ei välttämättä, mutta suosittelemme sitä. Sternin yhdestä suunnittelulinjasta olevilla hanoilla on sama pintakäsittely (kromi, satiini, musta, kulta), sama vipujen muoto ja sama visuaalinen ilme, mikä tekee kylpyhuoneesta yhtenäisen ja esteettisesti johdonmukaisen. Eri sarjoja voi yhdistellä teknisesti, mutta lopputulos näyttää usein epäyhtenäiseltä – ja monet asiakkaat huomaavat tämän vasta asennuksen jälkeen.
Toiminnallisen näkökulman huomioiden on tärkeää varmistaa, että kaikki hanat on mitoitettu samalle painealueelle. Jos verkossa on 2 barin paine, kaikkien hanoiden pitäisi olla sertifioitu tälle paineelle. Matala- ja tavallisen paineen hanan yhdistäminen samaan kylpyhuoneeseen voi johtaa siihen, että toinen toimii hyvin ja toisesta tulee tippuva tai sen virtaus on riittämätön.
On myös tärkeää sovittaa yhteen takuun tyyppi ja varaosien saatavuus. Sternin hanat, joissa on varastossa kartiot, tiivisteet ja tärkeimmät mekaaniset osat, ovat investointi pitkälle tulevaisuuteen. Lisätietoja tästä aiheesta löydät artikkelista Stern-hanojen sertifikaatit ja laatu – mitä standardit ja takuut tarkoittavat sinulle sekä Stern-hanan tiivisteiden ja kartion vaihto – ohje ja varaosat.
Pintakäsittelyt ja niiden vaikutus huoltoon
Kaikki kolme Stern-hanatyyppiä ovat saatavilla eri pintakäsittelyillä – yleisimmät ovat kromi, harjattu kromi (satiini/brushed), mattamusta ja joskus myös kulta (PVD-pinnoite). Pinnan valinta ei ole pelkästään esteettinen asia. Kromattu pinta on kestävin kalkin ja desinfiointiaineiden suhteen, ja se on helpoin puhdistaa. Mattamusta pinta on näyttävä, mutta vaatii hellävaraisempaa puhdistusta – aggressiiviset happamat kalkinpoistoaineet vahingoittavat pintaa.
Ammehana on erityisen altis kalkille, koska vesi valuu hanan rungolta jokaisen ammeen täytön jälkeen ja jättää jälkeensä jäämiä. Kovassa vedessä (yli 20°dH) suosittelemme pyyhkimään hanan rungon kuivalla liinalla jokaisen käytön jälkeen – näin estät jäämien kertymistä ja pidennät pinnan käyttöikää. Kalkinpoistotoimenpiteet on kuvattu artikkelissa Vesihanan puhdistus ja kalkinpoisto – miten pidennät sen käyttöikää.
Asennus – olennaiset erot tyyppien välillä
Pesualta-hana asennetaan altaan alle: hanan runko pujotetaan aukon läpi, koristusrengas asetetaan päältä, kiinnitysmutteri kiristetään alhaalta ja joustavat letkut liitetään kulmaventtiileihin (kulmahana). Tämä on työ, jonka useimmat näppärät tee-se-itse -ihmiset pystyvät tekemään itse. Tärkeintä on olla kiristämättä mutteria liikaa (keraamiset osat voivat haljeta) ja käyttää tiivistettä letkujen liitoksissa.
Suihku- ja ammehana vaativat putkivedot seinään – tässä tarvitaan ammattilaisen asennus (ainakin putkien ensimmäinen asennus). Itse hanan asentaminen valmiisiin putkiin on kuitenkin helppoa: tiiviste, eksentrikit (tarvittaessa), muttereiden kiristys ja valmis. Yksityiskohtaiset ohjeet löydät artikkelista Stern-vesihanan asennus vaihe vaiheelta – tee-se-itse tai ammattilaisen kanssa.
Yleiset virheet hanatyyppiä valittaessa
- Suihkuhanan ostaminen pesualtaan: Suihkuhanassa ei ole juoksuputkea, vain letkun ulostulo – se ei toimi pesualtaassa.
- Pesualtahanan ostaminen ammeeseen: Virtausnopeus on liian pieni, amme täyttyisi tunteja.
- Putkien välin huomioimatta jättäminen: Jos seinässä oleva putkien väli on 120 mm eikä 150 mm, hana ei yksinkertaisesti sovi. Mittaa aina todellinen putkien väli ennen tilausta.
- Eksentrien unohtaminen: Remonteissa putket eivät ole harvoin ihanteellisessa asennossa. Eksentrit ovat edullisia ja ratkaisevat monia ongelmia.
- Vedenpaineen aliarviointi: Kerrostaloissa, joissa on painovoimainen säiliö, paine voi olla alle 1 bar. Tavalliset hanat eivät toimi hyvin tai eivät ollenkaan.
- Suunnittelulinjan yhteensopivuuden laiminlyönti: Pesualtahanan tilaaminen yhdestä sarjasta ja ammehanan toisesta sarjasta – lopputulos kylpyhuoneessa näyttää epäluonnolliselta.
Usein Kysytyt Kysymykset (UKK)
Voinko käyttää kylpyammeen hanaa suihkuna, jos kytken siihen vain letkun?
Teknisesti kyllä – kylpyammehanassa on yleensä ulostulo käsisuihkun letkulle. Siinä ei kuitenkaan ole suihkusetin korkeutta ja kiinteää suihkuvarsia suihkupäällä. Suihkukokemus jää tällöin vaatimattomammaksi ja ergonomisesti se on kompromissi. Jos kylpyhuoneessasi on sekä kylpyamme että suihku, valitse aina hana, joka on suunniteltu erityisesti tätä tarkoitusta varten (ns. kylpyammehana suihkusiirrolla ja suihkuvarren liitännällä).
Onko Stern-hanojen putkien välinen etäisyys 150 mm sama kaikissa kolmessa mallissa?
Kyllä, 150 mm (putkien keskeltä mitattuna) standardi pätee kaikkiin kolmeen Sternin seinäasennusmalliseen kylpyhuonehanaan – pesualta-, suihku- ja kylpyammehanaan. Pesualtaan alle asennettavien hanojen putkiliitännät tapahtuvat joustavien letkujen kautta, eikä pesualtaan putkien välinen etäisyys ole tässä tapauksessa relevantti – letkut ovat riittävän joustavat kompensoimaan eroja. Lisätietoja löydät aiheesta Mitä läpimittaa ja putkien välistä etäisyyttä tarvitset kylpyhuonehanalle.
Mikä on suuntaaja (divertor) ja kuinka kauan se kestää?
Suuntaaja (divertor) on kylpyammehanan mekanismi, joka ohjaa veden virtausta hanan ulostulosta käsisuihkun letkuun. Yleensä se on vedettävä tai käännettävä vipu. Suuntaaja on osa, joka kuluu nopeammin kuin hanaosa – sen tyypillinen käyttöikä on 5–10 vuotta normaalissa käytössä. Jos suuntaaja alkaa vuotaa tai ei toimi kunnolla, se on vaihdettava. Sternin hanoissa varaosia on yleensä hyvin saatavilla, mikä on yksi syy siihen, miksi asiakkaat valitsevat juuri tämän merkin.
Ota yhteyttä meihin, jos suunnittelet kylpyhuoneesi hanavalintoja ja kerro, millaisia saniteettitavaroita (pesuallas, kylpyamme, suihkunurkka) olet hankkimassa – autamme mielellämme valitsemaan sopivat Stern-mallit.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?
Etkö tiedä mitä valita tai tarvitsetko apua kodin tilanteeseen? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.
