Miten valita Viking-hanat kylpyhuoneeseen ja keittiöön
Vesipihan hanan valinta saattaa ensisilmäyksellä tuntua yksinkertaiselta asialta – sehän on vain hana, eikö vain? Käytännössä kuitenkin huomaa, että väärän hanan valinta on yksi yleisimmistä virheistä kylpyhuoneen tai keittiön remontissa. Asiakkaat ostavat hanan, joka sopii tyyliltään, mutta ei mitoiltaan. Tai valitsevat mallin, joka ei sovellu heidän vesipaineelleen. Tai aliarvioivat vipu- ja termostaattimallien välisen eron. Lopputulos? Turhia kuluja, hankala asennus ja joskus jopa rikkoutunut hana muutaman kuukauden kuluttua.
Tässä artikkelissa autamme sinua käymään läpi kaikki valintavaiheet järjestelmällisesti, jotta valitset Viking-hanan, joka toimii pitkäaikaisesti, vastaa tarpeitasi ja on asennettavissa oikein juuri sinun kotisi tilanteeseen. Tarkastelemme hanatyyppejä, teknisiä ominaisuuksia, asennusolosuhteita, muotoilua sekä taloudellisia ja ekologisia näkökulmia.
Miksi Viking? Lyhyt johdanto
Viking-hanat ovat tuotesarja, joka on suunnattu keskihintasegmenttiin ja jossa painotetaan luotettavuutta sekä varaosien saatavuutta. Asennusalan ammattilaisen näkökulmasta nämä hanat ovat huollettavia – mikä on paljon tärkeämpää hanan valinnassa kuin usein ajatellaan. Halvat, tuntemattomat aasialaiset merkit saattavat näyttää houkuttelevilta alussa, mutta vuoden käytön jälkeen huomaat etsiväsi patruunoja, joita ei löydy varastosta. Viking ratkaisee tämän ongelman varmistamalla, että varaosat – erityisesti patruunat ja tiivisteet – ovat todella saatavilla ja asiakkaat voivat tarvittaessa vaihtaa ne itse.
Jos olet kiinnostunut huoltamisesta, suosittelemme lukemaan myös aiheita Viking-hanan tiivisteen ja patruunan vaihto ja Yleiset Viking-hanan viat ja niiden korjaaminen, joissa nämä toimenpiteet on kuvattu käytännössä vaihe vaiheelta.
Asennuspaikan tyypit: kylpyhuone vs. keittiö vs. suihkunurkka
Ensimmäinen ja tärkein päätös on määrittää, minne hana tulee. Tämä saattaa vaikuttaa itsestään selvältä, mutta asiakkaat aliarvioivat sitä joskus – esimerkiksi he ostavat pesualtaan hanan, jossa on matala juoksuputki ja huomaavat sitten, ettei sen alla voi edes kunnolla pestä lasia. Tai he ostavat kiinteällä juoksuputkella varustetun hanan ilman kääntyvää vartta, mikä on hyvin epäkäytännöllistä keittiössä.
Hanoja pesualtaaseen
Pesualtaan hanat on tarkoitettu pesualtaan aukoille, joiden halkaisija on 35 mm (standardi DN35) tai joissain tapauksissa 25 mm. Tärkeät parametrit ovat hanan rungon korkeus ja juoksuputken pituus (ulosulkeuma). Tavallisella pesualtaan hanalla on 100–150 mm pitkä juoksuputki ja ulosulkeuma 80–120 mm pesualtaan yläpuolella. Jos sinulla on syvä tai korkea pesualta (esimerkiksi erillinen allas), tarvitset korkeamman juoksuputken tai niin sanotun korkeapaineisen pystysuuntaisen hanan, jossa on pitkä runko.
Tasoupotettujen pesualtaiden (counter-top) tai aukottomien pesualtaiden kanssa käytetään hanoja, jotka asennetaan seinään – niin sanottuja seinäasennushanoja. Tässä kriittisiä mittoja ovat liittimen akselin etäisyys seinästä ja liittimen korkeus pesualtaan yläpuolella. Sinulla on oltava nämä mitat tarkasti tiedossa ennen tilausta.
Hanoja keittiön tiskialtaaseen
Keittiön hanat on suunniteltu kestämään huomattavasti vaativampaa käyttöä kuin pesualtaan hanat – suurten kattiloiden täyttö, vihannesten pesu, veden roiskuminen eri toimintojen aikana. Siksi keittiön hanat ovat yleensä korkeampia (juoksuputki 200–350 mm tiskaltaan yläpuolella) ja niissä on pitkä kääntyvä varsi (150–220 mm ulosulkeuma). Joissakin malleissa on myös irrotettava suihku tai pyörivä helmiö – käytännöllisiä ominaisuuksia, joita arvostat päivittäin.
Tiskaltaan asennusaukko on sama kuin pesualtaassa – halkaisija 35 mm. Jos sinulla on vanha tiskalta, jossa on kaksi aukkoa (vanhalle kaksihanalliselle hanalle), tarvitset adapterin tai uuden tiskaltaan.
Hanoja suihkunurkkaan ja kylpyammeeseen
Suihku- ja kylpyammehanat on mitoitettu suuremmalle veden virtaukselle – keskimäärin 12–20 litraa minuutissa, kun taas pesualtaan hanoissa helmiö rajoittaa virtausta 5–8 l/min. Suihkussa haluat riittävästi vettä ja tasaisen lämpötilan, mikä on argumentti termostaattihanoille. Kylpyammehanoissa on lisäksi oltava kytkin veden johtamiseksi ammeeseen ja suihkuun.
Suihkuhanat asennetaan seinään – joko seinään (piilotettu asennus) tai seinälle (näkyvä asennus). Piilotettu asennus on esteettisesti puhtaampi, mutta vaatii seinän muokkausta remontin aikana. Näkyvä asennus on helpompi asentaa ja huoltaa, mutta liitännät näkyvät.
Vedenpaine kotona: olennainen tekninen parametri
Yksi useimmiten aliarvioiduista muuttujista hanan valinnassa on vedenpaine. Suurin osa Viking-hanoista on suunniteltu paineelle 0,5–10 baria, mikä kattaa valtaosan suomalaisista kotitalouksista, jotka on liitetty yleiseen vesijohtoon (tyypillinen paine on 3–6 baria). Ongelmia ilmenee kahdessa ääripäässä.
Matala vedenpaine – ongelmat ja ratkaisut
Vanhemmissa taloissa, korkeissa kerrostaloissa tai taloissa, joissa on oma kaivo, vedenpaine voi olla alle 1 barin. Tavalliset helmiöllä varustetut hanat käyttäytyvät epätyydyttävästi tällaisella paineella – virtaus on heikko, helmiö ei toimi oikein. Tällaisessa tapauksessa tarvitset hanan, joka on sertifioitu matalalle paineelle (ns. matalapainehana) tai suosittelemme vedenpaineen kohottimen käyttöä, jolla on oma ulostulopaine.
Suihkuihin, joissa on matalapainelaitteita, sopivat erityiset suihkuhanat, jotka on suunniteltu paineelle 0,1 barista alkaen – näissä on suurempi venttiilien läpimitta ja erilainen kartussi. Tavallinen hana toimii tässä järjestelmässä, mutta suihku on heikko ja epätyydyttävä.
Korkea vesipaine
Toisaalta, jos paine on yli 6 baria (mikä tapahtuu joissakin uudisrakennuksissa tai suorassa liitännässä vesijohtoon ilman paineenrajoitinta), hanan käyttöikä voi lyhentyä – erityisesti tiivisteet ja kartussit kuluvat nopeammin. Suosittelemme asennamaan paineenrajoittimen (pienennysventtiilin) pääsyöttöön, joka rajoittaa paineen 3–4 bariin. Tämä pidentää paitsi hanojen myös koko vesijohtoverkon ja laitteiden käyttöikää.
Yksivipuhana vs. termostaattihana: tärkeä ero käyttömukavuuden ja turvallisuuden välillä
Tämä on yksi tärkeimmistä päätöksistä suihku- ja kylpyhanan valinnassa. Aihetta käsitellään myös erillisessä artikkelissa Vikingin yksivipuhana vs. termostaattihana: mikä sopii sinun tarpeisiisi, mutta keskitymme tässä käytännön päätöksentekoon.
Yksivipuhana (yhdenkahvahana)
Yksivipuhanalla lämpötilaa ja veden virtausta säädetään yhdellä vivulla – sivuttaisliike muuttaa lämpötilaa, ylös/alas-liike virtausta. Se toimii keraamisen kartussin periaatteella, joka sekoittaa kylmää ja lämmintä vettä asetettuun suhteeseen. Jokainen hanan avaus alkaa kohdalta, jossa vipu viimeksi jätettiin – käytännössä tämä tarkoittaa, että veden lämpötila on heti sama kuin edellisellä käyttökerralla (esim. 38 °C). Tämä on sekä etu että haitta: mukavaa, mutta myös riskialtista (esim. lapset, jotka avaavat hanan täysille).
Yksivipuhana on edullisempi, helpompi huoltaa ja riittää useimpiin kotitalouksiin, joissa on suhteellisen vakaa paine ja lämpimän veden lämpötila.
Termostaattihana
Termostaattihanassa on kaksi säätöä: yksi lämpötilalle (asetetaan kerran, esim. 38 °C, ja hana muistaa sen) ja toinen veden virtausta varten. Termostaatti kompensoi automaattisesti paineen ja lämpötilan vaihtelut putkistossa – kun joku talossa vetää vessan ja kylmän veden paine laskee hetkellisesti, termostaattihana säätää sekoitussuhdetta automaattisesti niin, että lämpötila pysyy vakiona. Yksivipuhanassa saisit tässä kohtaa kuumaa vettä suoraan kasvoillesi.
Termostaattihanat sopivat hyvin perheille, joissa on lapsia, vanhuksille tai aina kun turvallisuus ja mukavuus ovat etusijalla. Ne ovat kalliimpia ja niiden huolto (termostaattikartussin vaihto) on kalliimpaa, mutta ne kestävät hyvin pitkään normaalilla huollolla. Hygieenisestä näkökulmasta on myös hyvä, että termostaattihanoihin voidaan asettaa 60 °C (Legionella-ohjelma), joka satunnaisella putkiston lämmityksellä eliminoi Legionella-bakteerit.
Mitat ja liitäntä: mitä mitata ennen tilausta
Mitta-yhteensopivuus on yleisin ongelma hanan vaihdossa. Aihetta käsitellään tarkemmin artikkelissa Viking-hanan mitat ja liitäntä: mitä tarkistaa ennen ostoa, mutta tärkeimmät parametrit tiivistetään myös tähän.
Liitäntöjen välinen etäisyys
Useimmissa eurooppalaisissa pystyssä olevissa hanoissa on yksi liitäntä (keski-DN35), mutta seinä- ja kylpyhanoissa on yleensä kaksi liitäntää (kylmä ja lämmin vesi). Standardi liitäntöjen välinen etäisyys on 150 mm keskeltä keskelle. Tämä on niin sanottu eurooppalainen standardi, joka pätee useimpiin moderneihin asennuksiin. Vanhemmissa asennuksissa voi olla 130 mm etäisyys tai jopa muu – tällöin sinun on joko käytettävä riittävän pitkiä joustavia letkuja tai rakennettava liitännät uudelleen.
Liitäntäkierteen halkaisija
Standardi hanan ulkoinen liitäntäkierre on G1/2" (tuuma). Tämä vastaa hanan sisäistä kierrettä G1/2". Liitäntä tiivistetään hamppukierteellä ja tiivistysmassalla tai teflonilla. Joissakin kylpy- ja suihkuhanoissa on liitännät G3/4" – tämä on harvinaisempaa, mutta se on tarkistettava kyseisen mallin teknisestä dokumentaatiosta.
Asennuskorkeus seinähanoille
Seinähanojen asennuskorkeus pesualtaan yläreunan yläpuolella on yleensä 180–250 mm. Suihkuhanoille suositellaan liitäntöjen korkeutta 100–120 cm lattiasta (perinteisessä suihkutilassa), ja suihkun ulostulo on eri korkeudella. Kylpyhanojen liitännät ovat yleensä 15–25 cm kylpyammeen reunasta.
Pintojen viimeistely ja muotoilu: mikä todella kestää
Hanapin pinnan valinta ei ole pelkästään esteettinen kysymys – eri pintakäsittelyillä on erilainen kestävyys kosteutta, puhdistusaineita ja mekaanista kulutusta vastaan. Jos haluat lisätietoja, tutustu myös artikkeliin Viking-hanojen pintakäsittelyt: kromi, musta, kulta – mikä kestää kylpyhuoneessa.
Kromi (galvanointikromi)
Kromipinta on klassikko syystä. Galvanointikromi (ei höyrypinnoitus) kestää kosteutta, on helppo puhdistaa ja kestää normaalikäytössä 15–25 vuotta ilman näkyvää kulumista. Heikkous ovat vesitahrat, jotka ovat hyvin näkyviä kiiltokromissa – kovan veden alueilla (tyypillisesti Bratislava ja lähialueet) hanaa täytyy pyyhkiä lähes päivittäin, jotta se näyttäisi uudenveroiselta.
Matta musta (PVD tai jauhemaalaus)
Mustat hanat ovat nykyinen trendi ja näyttävät todella hyvältä kylpyhuoneessa. Tässä on tärkeää erottaa pintakäsittelytekniikat: PVD (Physical Vapour Deposition) on metallin kerrostustekniikka tyhjiössä – tuloksena on erittäin kestävä, kova ja pitkäikäinen pinta. Edullisempi vaihtoehto on jauhemaalaus tai tavallinen lakattu pinta – nämä ovat vähemmän kestäviä hankausaineita sisältäviä puhdistusaineita vastaan ja voivat lohkeilla tai naarmuuntua.
Mustat PVD-hanat ovat hyviä, koska niissä vesitahrat eivät näy yhtä helposti – mikä on hyvä asia kovan veden alueilla. Mutta varo: mustan hanan puhdistaminen voimakkailla aineilla voi vahingoittaa sitä nopeammin kuin kromia.
Kulta ja pronssi -pinnat
Kultaiset tai pronssiset hanat ovat tyylikkäitä yhdistettynä tummiin laattoihin tai puukuvioihin. Teknologisesti ne on ratkaistu samalla tavalla kuin mustat – joko PVD:llä tai lakkauksella. PVD-kultapinnat ovat kestäviä ja pitkäikäisiä. Lakattuja kultapintoja on puhdistettava varovasti – ei voimakkaita aineita, ei hankaavia sieniä.
Hanojen sovittaminen muihin varusteisiin
Käytännössä suositellaan valitsemaan yksi pintakäsittely ja sovittamaan muut kylpyhuonevarusteet (pyyhekoukut, pidikkeet, peili, hyllyt) sen mukaan. Kromin ja mustien elementtien sekoittaminen yhteen kylpyhuoneeseen voi toimia suunnittelullisesti, mutta koordinoimaton yhdistelmä näyttää sekavalta.
Ekologinen ja taloudellinen näkökulma: vettä säästävät hanat
Nykyaikaiset Viking-hanat on suunniteltu vedenkulutusta silmällä pitäen. Tähän aiheeseen perehdytään tarkemmin artikkelissa Viking-hanat, jotka säästävät vettä: ekologiset ja taloudelliset vaihtoehdot, mutta perusperiaatteet ovat seuraavat.
Perlaattori (ilmastin) on pieni osa hanan suussa, joka sekoittaa vettä ilmaan – tuloksena on täyteläinen, pehmeä vesisuihku alhaisemmalla todellisella virtausnopeudella. Tavallinen virtausnopeus ilman perlaattoria on 12–15 l/min, perlaattorin kanssa 5–8 l/min säilyttäen subjektiivinen mukavuus. Vuodessa tämä tarkoittaa tuhansia litroja säästettyä vettä tavalliselle perheelle. Perlaattorit ovat vaihdettavissa, saatavilla eri virtausnopeuksilla (2 l/min, 4 l/min, 6 l/min, 8 l/min) ja niitä voi ostaa varaosina.
Toinen tapa säästää vettä on ns. Eco-painike – joissakin hanoissa on mekaaninen pysäytys vivun keskellä, joka rajoittaa maksimilämpötilaa ilman tietoista ponnistusta. Tavallisessa käsienpesussa hana tuottaa automaattisesti viileää tai haaleaa vettä täysin sekoitetun lämpimän veden sijaan, mikä säästää lämpöenergiaa.
Suihkuhanoissa myös suihkupäiden virtausnopeudella on suuri vaikutus – mutta se on suihkujen oma aiheensa. Viking-suihkuhanat mahdollistavat yleensä minkä tahansa virtausnopeuden suihkupään liittämisen, joten hanan ja ekologisesti säästävän suihkupään valinta ovat toisistaan riippumattomia päätöksiä.
Asennus: mitä osaat tehdä itse ja milloin tarvitset putkimiehen
Hanen vaihtaminen saman tyyppiseen ja samoilla liitännöillä varustettuun hanaan on periaatteessa yksinkertaista ja sen voi suorittaa tavallinen talon omistaja ilman erityistä pätevyyttä. Yksityiskohtaiset ohjeet löydät artikkelista Viking-vesihanan asennus vaihe vaiheelta. Tässä vain lyhyesti:
- Sulje veden tulo ennen työn aloittamista – joko hanan kohdalta (kulmaventtiilit pesualtaan alla) tai pääsulussa.
- Irrota vanha hana, puhdista pinta vanhasta teflonista ja tiivisteistä.
- Kierrä uuteen hanan kierteeseen teflonia (3–5 kierrosta kierteen suuntaan) tai käytä hamppukuitua tiivistetahnan kanssa.
- Kiristä hana käsin ja sitten avaimella – ei liian tiukalle (hanan runko voi halkeilla).
- Avaa vesi, tarkista tiiviys, kiristä tarvittaessa.
Piilotettavan hanan, liitäntöjen muutoksen tai muiden töiden päävesijohdoissa tulisi tehdä pätevä putkimies – tässä on kyseessä paitsi tekniset riskit myös lakisääteinen vastuu vesivuodoista.
Käytännön esimerkkejä remonttiprojekteista
Kokemustemme pohjalta kuvaamme muutamia tyypillisiä tilanteita, joita asiakkaat kohtaavat.
Skenaario 1: Vanhojen kahvahanoiden vaihtaminen kerrostaloasunnossa
Yleisin tapaus Suomessa. Kerrostaloasunnoissa on usein vanhat asennukset kahdella liitännällä (väli 150 mm tai 130 mm), ja haluat korvata vanhat kahvahanat modernilla vipuhanalla. Tärkeintä on mitata liitäntöjen väli – jos se on 150 mm, olet standardin mukainen ja valinta on helppo. Jos se on 130 mm, tarvitset joko joustavat letkut suuremmalla liikkeellä tai pyydä putkiasentajaa siirtämään liitännät.
Toinen ongelma kerrostaloasumisessa: vanhat seinäliitännät ovat joskus käännettynä lämpimän/kylmän veden suhteen – vanhoissa asennuksissa lämmin vesi ei aina ollut vasemmalla. Testaa ennen hanan asennusta, mikä liitäntä on lämmin, ja säädä sen mukaan suihkusuuttimen säätö tai letkut.
Skenaario 2: Koko kylpyhuoneen remontti – pinnan valinta
Täydellisessä remontissa sinulla on vapaa valinta. Hanan pinnan päätös on tehtävä varhain, koska se vaikuttaa muiden lisävarusteiden valintaan. Erittäin hyvä yhdistelmä on: mattamusta hana + mattamusta suihku + puukoristeet + vaalea laatta. Tämä yhdistelmä näyttää ajattomalta ja pysyy trendikkäänä pidempään kuin kultaiset yksityiskohdat, jotka voivat nopeasti näyttää vanhanaikaisilta.
Skenaario 3: Uusi suihkuhana lapsiperheeseen
Lapsiperheille suosittelemme ehdottomasti termostaattista suihkuhanaa, joka on säädetty enintään 38–40 °C:seen. Lapsi, joka avaa veden itse, ei voi saada palovammoja, koska termostaatti estää kuumemman veden pääsyn (ellei lämpörajaa ole aktiivisesti poistettu käytöstä). Vipuhanaan tulisi asentaa vähintään lämpöraja 38 °C:seen, mutta sen voi helposti ohittaa – mikä ei onnistu termostaatin kanssa.
Skenaario 4: Keittiöhanan vaihto – miksi hanan korkeus on tärkeä
Asiakkaat ostavat joskus keittiöhanan, jonka hanan korkeus on alhainen (150 mm) klassiseen kaksialtaiseen tilaan, jonka syvyys on 200 mm. Tulos: ei voi täyttää kattilaa kunnolla, kädet lyövät hanan kylkeen. Oikeassa keittiöhanassa on hanan korkeus vähintään 200–220 mm tason yläpuolella, mieluiten pitkällä kääntyvällä varrella (180–200 mm ulottuma), jotta molemmat altaan osat ovat helposti käytettävissä.
Viking-hanan puhdistus ja pitkäaikainen hoito
Viking-hana kestää oikealla hoidolla 15–20 vuotta ilman suurempia ongelmia. Tärkeimmät säännöt ovat yksinkertaisia. Puhdista suihkusuutin vähintään 3–6 kuukauden välein – poista kalkki upottamalla se 5 %:n etikkaliuokseen 30 minuutiksi. Puhdista hanan runko pehmeällä liinalla ja mietolla puhdistusaineella – älä käytä hankaavia sieniä, teräsvillaa tai voimakkaita happoja (ne vahingoittavat pintaa). Tiivisteet ja O-renkaat ovat vaihdettavissa – ensimmäinen merkki kulumisesta on tippuminen suuttimesta tai hanan rungosta sulkemisen jälkeen. Aihetta käsitellään artikkelissa Viking-hanan puhdistus ja huolto: kuinka pidentää niiden käyttöikää.
Kovavesialueilla (Länsi-Uusimaa, Helsinki, Turku) on suuri apu vedenpehmentimen asentaminen (deionisaattorisuodatin tai suolapohjainen vedenpehmennin pääputkeen). Vesi, jonka kalsiumpitoisuus on yli 20 °dH, aiheuttaa kalkin kertymistä patruunoihin, suuttimiin ja hanan pintaan ja lyhentää niiden käyttöikää huomattavasti.
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Miten saan selville kotini vesipaineen ja sopiiko Viking-hana minulle?
Helpoin tapa on ostaa halpa painemittari (manometri) G1/2" -kierteellä – ruuvaa se ulostuloon ja mittaa nykyinen paine. Vaihtoehtoisesti putkiasentaja mittaa paineen ensimmäisellä käyntikerralla. Useimmat Viking-hanat sopivat 0,5–10 barin alueelle, mikä kattaa lähes kaikki suomalaiset kodit. Jos sinulla on kaivo ja hydrofori, paine riippuu hydroforin painemittarin asetuksista – tyypillisesti 2–4 baria, mikä on kunnossa.
Voinko vaihtaa Viking-hanan itse ilman putkiasentajaa?
Seisovan hanan vaihtaminen samantyyppiseen (sama sijainti, sama liitäntätyyppi) on taitavalle asunnon omistajalle suoritettavissa. Tarvitset säädettävän kiintoavaimen, teflon-teippiä tai hamppukuitua tiivistyspastan kanssa ja 30–60 minuuttia aikaa. Jätä alaseinään asennettava hana, liitäntöjen siirto tai pääputkiston työt putkiasentajan tehtäväksi.
Kuinka kauan Viking-hana kestää ja milloin on aika vaihtaa se?
Oikealla huollolla (säännöllinen suuttimen puhdistus, mieto puhdistusaine, normaali vesipaine) Viking-hanat kestävät 15–20 vuotta. Vaihdon merkkejä ovat: jatkuva tippuminen patruunan vaihdon jälkeen, näkyvä korroosio pinnalla, löysä tai jumittunut vipu ja halkeilleet tiivisteet. Joskus on taloudellisempaa vaihtaa koko hana kuin korjata – erityisesti vanhemmissa malleissa, joissa varaosia ei ole helposti saatavilla.
Mikä on suihkusuutin (aeratori) ja miksi se on tärkeä?
Suihkusuutin (aeratori) on pieni metallinen tai muovinen elementti, joka on ruuvattu hanan suuttimen sisään. Se sisältää siivilöitä, jotka hajottavat vesivirran ja sekoittavat siihen ilmaa – tuloksena on pehmeä, täyteläinen virtaus ilman roiskeita. Suihkusuutin vähentää vedenkulutusta (12–15 l/min 4–8 l/min) huomaamattomasti. Suihkusuuttimet vaihdetaan veden kovuuden mukaan 6–24 kuukauden välein ja niitä on saatavilla eri virtausarvoilla.
Ovatko mustat Viking-hanat naarmuuntumattomia kylpyhuoneessa?
Se riippuu pinnan teknologiasta. Viking-hanat, joissa on PVD (Physical Vapour Deposition) -pinnoite, ovat erittäin kestäviä – pinnan kovuus on verrattavissa keramiikkaan. Lakatuilla mustilla pinnoilla varustetut hanat ovat vähemmän kestäviä ja vaativat varovaisempaa käsittelyä puhdistuksessa (ei hankaavia aineita). Löydät tiedot pinnan tyypistä teknisestä tiedotteesta tai tietyn mallin kuvauksesta. Epäselvissä tapauksissa älä käytä mustien hanojen puhdistukseen muuta kuin pehmeää kosteaa liinaa ja mietoa neutraalia puhdistusainetta.
Mikä on ero pesuallashanojen ja keittiöhanoiden välillä – ovatko ne vaihdettavissa?
Teknisesti liitännät ovat samat (DN35, G1/2"), joten asennus on mahdollista. Mutta käytännössä – keittiöhanoissa on huomattavasti korkeampi ja pidempi hanan suutin kääntyvällä varrella, mikä on välttämätöntä tiskialtaassa. Pesuallashana keittiössä on epämukava (matala suutin, lyhyt varsi). Keittiöhana pesualtaassa voi taas olla liian korkea ja visuaalisesti epätasapainoinen. Siksi suosittelemme valitsemaan aina hanan, joka on tarkoitettu tiettyyn paikkaan.
Loppupäätelmä: järjestelmällinen valinta säästää aikaa ja rahaa
Viking-hanan valinta ei ole siitä, mikä näyttää kauneimmalta luettelossa. Se on yhdistelmä teknisiä parametreja (vesipaine, liitäntöjen mitat, hanan korkeus, patruunan tyyppi), käytännön vaatimuksia (lasten turvallisuus, mukavuus, veden säästö) ja pitkäaikaisia käyttökustannuksia (vara-osien saatavuus, helppo huolto). Jos vastaat näihin kysymyksiin ennen tilaamista, voit olla melko varma, että uusi hana toimii täsmälleen kuten odotat – eikä aiheuta huolta seuraavien 15–20 vuoden aikana.
Jos et ole varma jostakin teknisestä yksityiskohdasta, lue suositellut artikkelit tässä Tietokeskuksessa – jokainen niistä käsittelee tiettyä aluetta yksityiskohtaisemmin kuin tässä yleiskatsauksessa. Ja jos etsit tiettyä mallia, tutustu ajankohtaiseen tarjontaan Viking-hanat atria.fi, josta löydät koko valikoiman teknisten tietojen kanssa.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?
Etkö osaa päättää tai ratkaisetko tiettyä tilannetta kodissasi? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.
