Pakkokiertoiset kaksiputkiasennukset mahdollistavat riittävän tasaisen lämpöisen veden syötön yksittäisiin lämpöpattereihin, joten nämä laitteet eivät altistu jatkuville lämpötilan laskuille, jotka ovat tyypillisiä yksiputkijärjestelmille. Edellytyksenä on luonnollisesti asennuksen oikea lämpötekninen ja hydraulinen mitoitus.
Kuvassa 1.1 on havainnollinen asennuskaavio suorapaluisesta kaksiputkiasennuksesta.

Yleisesti tällä tavoin asennetut piirit eivät pysty takaamaan paine-erojen optimaalista hallintaa (ne näet kasvavat sitä mukaa, mitä kauemmas viimeksi palvellusta haarasta – lämpöpatterista – siirrytään).
Esimerkki: Jotta kaukaisimmassa lämpöpatterissa saavutettaisiin nimellisvirtaama, lähimpään lämpöpatteriin on syötettävä paljon enemmän väliainetta kuin olisi tarpeen (jos lämpöpatterit sijaitsevat useassa kerroksessa, ongelma moninkertaistuu). Väliaineen virtaama, joka ei vastaa vaadittua arvoa, voi johtaa suunnitellusta arvosta poikkeavaan lämpötehoon, meluun, eroosioon jne.
Putkiverkon epätasapainon aste riippuu pääasiassa palveltavien kulutuslaitteiden määrästä. Jos niitä on vähän, vaaditun ja saavutettavan virtaaman erot voivat olla hyväksyttäviä. Jos niitä taas on paljon, poikkeamat voivat osoittautua merkittäviksi. Tällaisissa tapauksissa on ryhdyttävä lisätoimenpiteisiin.
Edellä kuvatun suorapaluisen kaksiputkijärjestelmän muunnelma on käänteispaluinen kaksiputkiasennus (katso kuva 1.2). Tämä ratkaisu takaa tasapainon järjestelmän oman kompensoinnin avulla (eli näin voidaan saavuttaa likimain samat paine-erot kaikille palveltaville kulutuslaitteille samalla putkipituudella) käytetyistä säätölaitteista riippumatta.

Perusyhteenveto:
• Keskikokoisissa ja pienissä vakiovirtaamaisissa asennuksissa piirien hydraulisen tasapainon varmistamiseen (eli siihen, että lämmönkuluttajat saavat sen määrän lämmönsiirtoainetta, joka takaa vaaditun lämmitystason) riittää putkiston hyvä mitoitus.
• Laajoissa tai vaihtelevan virtaaman asennuksissa hydraulisesti tasapainotettujen piirien toteuttamiseen tarvitaan veden virtaaman säätöön tarkoitettuja laitteita. Vaikka kaksiputkijärjestelmät toimivat yksiputkijärjestelmiä paremmin, piirin geometrinen muoto ja ratkaisu eivät aina pysty takaamaan painetasapainoa lämpöpatterien tulo- ja lähtöliitännöissä. Siksi edellä mainitut parametrit on ”tasapainotettava” asianmukaisilla ”linjasäätöventtiileillä” tai sopivilla vakautuslaitteilla (säätimet tai kaksi- ja kolmitiesäätöventtiilit).
Esimerkkejä linjasäätöventtiileillä varustetuista piireistä
Näissä piireissä voidaan linjasäätöventtiilien avulla asettaa piirin lämpöpatterien läpi kulkevan lämmönsiirtoaineen virtaama. Näin väliaine jakautuu tasaisesti myös hyvin monimutkaisissa asennuksissa ja laajoissa putkiverkostoissa (katso kuva 1.3).

Näiden piirien moitteeton toiminta edellyttää:
• Asianmukaista suunnittelua, jossa lasketaan kunkin venttiilin kuristimen tarkka asento.
• Huolellista kalibrointia.
• Säännöllistä, jatkuvaa kunnossapitoa ja asetusten tarkistamista.
Linjasäätöventtiilien vaihtoehtona voivat olla ”autoflow”-laitteilla varustetut piirit, jotka säätävät automaattisesti väliaineen virtaamaa kunkin lämmönkuluttajan läpi. Näiden säätölaitteiden etuna on, että ne yksinkertaistavat piirien hydraulisten parametrien laskentaa eivätkä vaadi kalibrointia.
Esimerkkejä kolmitiesäätöventtiilillä varustetuista piireistä
Näissä piireissä voidaan sopivien kolmitieventtiilien avulla muuttaa lämmönkuluttajien läpi virtaavan veden määrää tai lämpötilaa. Piirit voivat olla rakenteeltaan yksinkertaisia, ja niissä voi olla kompensoitu paluu, linjasäätöventtiilejä, autoflow-laitteita jne. (katso kuva 1.4).
