Lämmityskattilan tehon oikea mitoitus varastossäiliön tilavuuteen nähden
Oikean lämmitystehon ja lämminvesivaraajan koon yhdistäminen – täydellinen tekninen opas
Yksi yleisimmistä virheistä, joita näemme lämmitysjärjestelmien suunnittelussa lämpimän veden valmistuksella, on huono yhdistelmä: tehokas lämmityskattila ja pieni lämminvesivaraaja tai päinvastoin – ylisuuri varasto, jota heikko kattila ei koskaan ehdi lämmittää ajoissa. Molemmat tilanteet ovat tyytymättömiä käytön kannalta, puhumattakaan energian tuhlaamisesta. Lämmitystehon ja lämminvesivaraajan koon määrittäminen on yksi niistä näennäisen yksinkertaisista asioista, mutta käytännössä se on täynnä vivahteita, jotka ratkaisevat, onko kotitalous tyytyväinen vai odottaako joka ilta lämmintä vettä.
Tässä artikkelissa käymme koko ongelman läpi syvällisesti – fysikaalisesta peruslähtökohdasta laskentakaavoihin, tyypillisiin käytännön esimerkkeihin ja erityisesti Suomen markkinoilla saatavilla oleviin kokoonpanoihin. Jos harkitset lämmityskattilan ja lämminvesivaraajan hankintaa, lue tämä teksti ennen päätöksen tekemistä.
Miksi mitoituksella on väliä enemmän kuin luulet
Lämminvesivaraaja täyttää järjestelmässä kaksi pääasiallista tehtävää: se varastoi lämpöä ja toimii samalla puskurina veden välittömän kulutuksen ja lämmityskattilan tehon välillä. Lämmityskattila ei pysty tuottamaan riittävästi lämpöä useille samanaikaisesti suihkussa oleville ihmisille – siksi lämminvesivaraaja toimii ”energiavarastona”, josta vettä otetaan. Jos varasto on liian pieni, varasto tyhjenee nopeasti ja mukavuus heikkenee. Jos varasto on liian suuri ja kattila heikko, varaston täyttäminen kestää liian kauan ja energian kulutus kasvaa.
Fysikaalisesti tilanne on suhteellisen selvä. Veden lämmittämiseen tarvittava energia lasketaan kaavalla:
Q = m × c × ΔT
jossa Q on energia kilowattitunneissa, m on veden massa kilogrammoina (vedelle 1 litra = 1 kg), c on veden ominaislämpökapasiteetti (4 186 J/kg·K, eli noin 1,163 Wh/kg·K) ja ΔT on lämpötilaero kylmän tuloveden ja varaston tavoitelämpötilan välillä.
Käytännön esimerkki: Lämminvesivaraaja 150 litraa, tuloveden lämpötila 10 °C, tavoitelämpötila 65 °C. ΔT = 55 K. Q = 150 × 1,163 × 55 = 9 595 Wh ≈ 9,6 kWh. Tämä on energia, jonka lämmityskattilan on tuotettava, jotta lämminvesivaraaja lämmitetään täysin kylmästä vedestä käyttölämpötilaan.
Kuten kuvaajasta näet, 10 kW:n ja 25 kW:n lämmityskattilan välinen ero 150 litran lämminvesivaraajalla on lähes 35 minuuttia lämmitysaikaa. Aamulla töihin lähtiessä tämä on merkittävä ero.
Lämmityskattilan teho lämmitykseen vs. lämmitysteho lämpimän veden valmistukseen – mitä eroa on
Tässä kohtaa tehdään usein virhe. Lämmityskattilalla on yleensä yksi nimellisteho (esim. 25 kW), mutta tämä teho jakautuu kahden toiminnon välillä: tilojen lämmitys ja lämpimän veden valmistus lämminvesivaraajaan. Tavallisessa käyttötilassa lämmityskattila ei lämmitä ja samalla täysin lämmittää varastoa – järjestelmä vaihtaa prioriteetteja. Useimmat modernit lämmityskattilat toimivat niin sanotussa lämpimän veden prioriteettitilassa: kun varasto tarvitsee lämmitystä, lämmityskattila keskeyttää väliaikaisesti lämmityksen ja käyttää kaiken tehon varastoon.
Siksi lämminvesivaraajan mitoituksessa käytämme lämmityskattilan täyttä tehoa, emme vain sen osaa. Jos lämmityskattilalla on 25 kW ja lämminvesivaraaja 150 litraa, koko 25 kW on käytettävissä lämminvesivaraajan lämmittämiseen (niin kauan kuin varasto ei ole lämmennyt). Lämmitys hidastuu väliaikaisesti tämän aikana – hyvin säädetyssä järjestelmässä tämä ei tunnu kotitaloudelle, koska lattialämmityksen tai patterilämmityksen hitaus on kymmeniä minuutteja.
Perussäännöt mitoitusosuhteelle – mitä valmistajat ja standardit sanovat
Lämmitystekniikan maailmassa on useita hyväksi koettuja nyrkkisääntöjä, jotka kulkeutuvat sukupolvelta toiselle. Nämä ovat tietysti vain suuntaa antavia arvoja – jokaisella projektilla on omat erityispiirteensä – mutta ne ovat hyvä lähtökohta:
- 1 kW:n lämmityskattilan teho = noin 3–5 litraa lämminvesivaraajaa (tavallisille kotitalouksille suoralla lämmityksellä)
- Lämminvesivaraajan minimilämmitysaika tulisi olla alle 45 minuuttia (täysin kylmästä tilasta)
- Lämminvesivaraajan tulisi kattaa vähintään 70–80 % päivittäisestä lämpimän veden kulutuksesta yhdessä lämmityssyklin aikana
- Yhdistelmäjärjestelmille lattialämmityksellä suositellaan 20–30 % suurempaa varastoa lattialämmityksen hitaan vasteen vuoksi
Lämmityskattiloiden valmistajat, kuten Protherm tai Vaillant, ilmoittavat myös teknisessä dokumentaatiossaan suositellut lämminvesivaraajien koot jokaiselle mallille. Nämä tiedot ovat sitovia kuin yleiset säännöt ja niihin tulisi aina katsoa ensimmäisenä.
Konkreettisia laskelmia tavallisiin kotitalouksiin
Teoria on hyvä, mutta asiakastöissä lähdemme aina konkreettisista ihmisistä ja heidän tavoistaan. Tärkein lähtökohta ei ole talon pinta-ala tai lämmityskattilan teho – vaan kotitalouden henkilömäärä ja vedenkulutustottumukset. Veden normaali kulutus (lämpötila 55 °C) per henkilö ja päivä on noin 45–50 litraa. Suomalainen neljän hengen perhe kuluttaa siis arviolta 180–200 litraa lämmintä vettä päivittäin.
Lämminvesivaraajan tulisi ihanteellisesti kattaa koko illan tai aamun kulutus ilman välittömiä lisälämmityksiä – eli tyypillisessä neljän hengen perheessä tämä tarkoittaa 150–200 litran varaajaa. Alla on tyypillisiä laskennallisia skenaarioita:
Skenaario 1: Asunto, 2 henkilöä, lämmityskattila 12–15 kW
Kulutustarve: 2 × 45 = 90 litraa/päivä. 80–100 litran lämminvesivaraaja riittää hyvin. 12 kW:n lämmityskattilalla 100 litran varaajan lämmittäminen 10 °C:sta 65 °C:seen (ΔT = 55 K, Q = 100 × 1,163 × 55 = 6,4 kWh) kestää noin 32 minuuttia. Tämä on rajalla, mutta hyväksyttävää.
15 kW:n lämmityskattilalla sama varaaja lämpenee 25 minuutissa – huomattavasti mukavampi skenaario. Tähän tyyppiseen asiakkaaseen sopii hyvin esimerkiksi Vaillant atmoTEC plus VU 200/3-5 + VIH CK 70 -yhdistelmä, jossa 70-litrainen varaaja on kytketty 20 kW:n lämmityskattilaan – ihanteellinen pienempään asuntoon tai pariskunnalle, joiden kulutus on alhaisempi.
Skenaario 2: Omakotitalo, 4 henkilöä, lämmityskattila 20–25 kW
Kulutustarve: 4 × 50 = 200 litraa/päivä. 150–200 litran lämminvesivaraaja. 25 kW:n lämmityskattilalla ja 150 litran varaajalla: Q = 150 × 1,163 × 55 = 9,6 kWh. Lämmitysaika = 9,6 / 25 × 60 = 23 minuuttia. Erinomainen tulos – varaaja täyttyy nopeasti myös aamun piikkikulutuksessa.
Tyypillinen ratkaisu tähän asiakaskuntaan on esimerkiksi Protherm Aqua Complet Panther 25KOO + FE 120 BM – 25 kW:n lämmityskattila ja 120 litran varaaja. 120 litran varaaja on tässä alarajalla neljälle hengelle, mutta oikein säädettynä (yöllinen lämmitys, esilämmitys aamulla klo 5:00) se toimii ongelmitta. Jos kotitaloudessa on 5 tai enemmän henkilöä, suosittelemme vähintään 150 litran varaajaa.
Skenaario 3: Suurempi omakotitalo, 5–6 henkilöä, lämmityskattila 25–30 kW
Kulutus: 5 × 50 = 250 litraa/päivä. 200–250 litran lämminvesivaraaja. Tässä on tärkeää, että lämmityskattilalla on riittävä teho varaajan nopeaan täyttämiseen. 25 kW:n ja 200 litran varaajalla: Q = 200 × 1,163 × 55 = 12,8 kWh. Lämmitysaika = 12,8 / 25 × 60 = 31 minuuttia. Vielä hyväksyttävää. 30 kW:n lämmityskattilalla päästäisiin 25 minuuttiin.
Yhdistelmä Vaillant turboTEC plus VU 202/3-5 + VIH R 120 ja 120 litran varaaja on tälle luokalle rajalla – kuuden henkilön taloudessa harkitsisin suurempaa varaajaa tai taajuusohjattua lämmityskattilaa, jonka säätöalue on suurempi.
Lämpötilaparametrit varaajassa – hygienia vs. tehokkuus
Toinen tekijä, joka vaikuttaa mitoitukseen, on varaajan käyttölämpötila. Varaaja tulisi lämmittää vähintään 60–65 °C:seen, jotta estetään Legionella pneumophila -bakteerin kasvu. Tämä bakteeri lisääntyy nopeimmin 35–45 °C:n lämpötilassa ja kuolee muutamassa minuutissa 60 °C:ssa ja käytännössä välittömästi 70 °C:ssa.
Varaajan käyttölämpötila ei ole siis vain mukavuuskysymys, vaan myös hygieninen vaatimus. Siksi emme suosittele varaajan pitämistä ”säästö”lämpötilassa 45–50 °C – säästät ehkä muutaman euron öljyssä, mutta vaarannat perheesi terveyden. Nykyaikaiset lämmityskattiloiden säätimet (esim. Vaillant eBUS tai Protherm Celsius) mahdollistavat automaattisen ”anti-legionella” -syklin ohjelmoinnin kerran viikossa, jolloin varaaja lämmitetään 70 °C:seen.
Mitoituksen näkökulmasta tämä tarkoittaa: jos oletamme käyttölämpötilan olevan 65 °C ja sisään tulevan veden 10 °C, ΔT = 55 K. Joillakin Suomen alueilla (vuoristoalueet) sisään tuleva vesi voi olla jopa 8 °C, mikä nostaa ΔT:n 57 K:seen ja hieman pidentää lämmitysaikaa. Kesäisin sisään tuleva vesi on lämpöisempää (15–18 °C), mikä helpottaa lämmitystä.
Varaajan tyypin vaikutus mitoitukseen – yksi vai kaksi lämmönvaihdinta
Lämminvesivaraajia on saatavilla yhdellä tai kahdella lämmönvaihtimella (putkirekisterillä). Tämä valinta vaikuttaa suoraan lämmityskattilan tehon mitoitukseen. Aihetta käsitellään tarkemmin artikkelissa Yksi vai kaksi lämmönvaihdinta – kumman valita, mutta käydään se tässä lyhyesti mitoituksen näkökulmasta:
- Yhdellä lämmönvaihtimella varustettu varaaja on standardiratkaisu järjestelmissä, joissa on yksi lämmönlähde (lämmityskattila). Teho kulkee lämmönvaihtimen kautta ja lämmittää veden varaajassa. Lämmönsiirron hyötysuhde riippuu lämmönvaihtimen pinta-alasta – suuremmassa varaajassa lämmönvaihtimella tulee olla suurempi pinta-ala, muuten lämmitysaika pitenee jopa samalla lämmityskattilan teholla.
- Kahdella lämmönvaihtimella varustettu varaaja on tarkoitettu kahden lämmönlähteen yhdistelmälle – tyypillisesti lämmityskattila + aurinkopaneelit. Alempi lämmönvaihdin on aurinkopaneelien (matalampi lämpötila) ja ylempi lämmityskattilan (korkeampi lämpötila). Tässä tapauksessa lämmityskattilaa käytetään vain täydentämiseen, mikä vähentää sen kuormitusta ja muuttaa mitoitusta. Lämmityskattilan ei tarvitse lämmittää koko tilavuutta, vaan vain ”täydentää” sen, mitä aurinkopaneelit eivät ole ehtinyt lämmittää.
Kun kytkentöjen ja varastojen mitoituksessa, joissa ei ole aurinkokeräimiä, lämmönvaihtimen koon tulisi olla vähintään 0,15–0,2 m² jokaista 100 litran varastotilavuutta kohti, jotta lämmönsiirto olisi hyvä. Valmistajat noudattavat tätä yleensä, mutta eri valmistajien varastojen ja lämmityskattiloiden yhdistelmissä se kannattaa tarkistaa teknisestä dokumentaatiosta.
Protherm vs. Vaillant – miten niiden kokoonpanot on mitoitettu?
Suomen markkinoilla suosituimpia ovat kahden valmistajan kokoonpanot: Protherm ja Vaillant (molemmat kuuluvat Vaillant Groupiin). Niiden lämmityskattila-varastojen mitoitukseen lähestymistavat eroavat hieman:
Protherm Panther on kondensoiva kaasukattila, jonka teho on moduloitu. Malli 25KOO (avoin savukaasujen poisto, ulkoilma) tai 25KTO (turbo) tuottaa 5–25 kW:n tehon moduloinnilla. FE 120 BM -varastossa on 120 litraa ja se on mitoitettu juuri tälle kokoonpanolle. Protherm ilmoittaa, että täydellä 25 kW:n teholla se lämmittää 120 litran varaston 10 °C:sta 65 °C:seen noin 17–19 minuutissa – todella nopeasti. FE 120 -varaston lämmönvaihtimen pinta-ala on 1,0 m², mikä on erittäin hyvä tälle tilavuudelle ja edesauttaa nopeaa lämmitystä.
Vaillant turboTEC plus -kokoonpanossa VIH R 120 (120 l) tai VIH CK 70 (70 l) -varastojen kanssa lähestymistapa on samankaltainen, mutta säädön filosofiassa on pieni ero. Malli turboTEC plus VU 202/3-5 + VIH R 120:ssa lämmityskattilan teho on 4,7–20 kW ja varaston 120 litraa. Lämmitysaika on samankaltainen kuin Prothermin kanssa, mutta maksimiteho on hieman alhaisempi (20 kW vs. 25 kW), mikä pidentää lämmitystä muutamalla minuutilla, jos varaston tilavuus on sama. Useimmille kotitalouksille tämä ei ole ongelma – varasto lämmitetään yleensä yöllä tai aamulla, kun aikaa on.
Vertailuan näitä kahta tyyppiä tarkemmin artikkelissa Protherm Panther vs. Vaillant turboTEC – kokoonpanojen vertailu.
Yleisiä virheitä mitoituksessa, joita näemme käytännössä
Olemme vuosien varrella nähneet lukuisia kohteita, joissa mitoitus ei ole ollut oikea. Tässä yleisimmät virheet:
Virhe 1: Varasto on liian pieni henkilömäärään nähden
Klassikko: 80 litran varasto 3 lapsen perheelle. Tulos? Viimeinen suihkussa käyjä (yleensä vanhemmat) saa kylmää vettä. Varasto tyhjenee aamuisin nopeammin kuin lämmityskattila ehtii täyttää sen. Ratkaisu: mitoita varasto aina todellisen henkilömäärän mukaan, äläkä luota optimistiseen versioon „emme kylve joka päivä".
Virhe 2: Lämmityskattila on liian heikko varaston nopeaan täyttämiseen
Asiakas osti 200 litran varaston ja siihen 15 kW:n lämmityskattilan, koska „lämmityskattila lämmittää vain 120 m²". Ongelma: 15 kW:n lämmityskattila lämmittää 200 litran varaston 10 °C:sta 65 °C:seen peräti 51 minuutissa. Illan kylvyn jälkeen koko perheelle varasto on käytännössä tyhjä ja aamulla (8 tuntia) se lämmitetään useita kertoja, mutta jos joku nousee kello 6 ja varasto on viimeksi lämmitetty kello 3, tilanne voi olla epämiellyttävä. Ratkaisu: 200 litran varastolle suosittelemme vähintään 20 kW:n lämmityskattilaa, mieluiten 24–25 kW.
Virhe 3: Unohdetaan varaston lämpöhäviöt
Jokaisella varastolla on lämpöhäviöitä myös silloin, kun vettä ei käytetä – eli kun vettä ei oteta varastosta. Laadukas varasto hyvällä eristyksellä menettää noin 1–2 kWh vuorokaudessa. Halvempi varasto huonolla eristyksellä voi menettää 3–4 kWh päivässä. Vuodessa tämä tarkoittaa 360–730 kWh lisää – puhdasta rahan tuhlausta. Siksi tarkista aina varaston „lämpöhäviöt" -parametri, älä vain sen tilavuutta ja hintaa.
Virhe 4: Varaston huono sijainti ja putkiston lämpöhäviöt
Varasto sijoitettu kauas käyttöpisteistä (esim. varasto kattilahuoneessa alakerrassa, kylpyhuone yläkerrassa, 15 metriä toisistaan) aiheuttaa sen, että joudut odottamaan aamuisin muutaman minuutin lämpimän veden tuloa – putkistossa oleva kylmä vesi pitää ensin tyhjentää. Tämä ei vaikuta suoraan tehon mitoitukseen, mutta se vaikuttaa todelliseen mukavuuteen ja veden kulutukseen. Ratkaisu: kiertovesipiiri kiertovesipumpulla ja oikein säädetty kiertoaika.
Akumulaation ja huippukulutuksen vaikutus – miksi varasto ei riitä vain „keskiarvoon"
Yksi käsitteistä, jonka monet unohtavat mitoituksessa, on niin sanottu huippukulutus. Kotitalous ei kuluta lämmintä vettä tasaisesti koko päivän. Käytännössä on tyypillisesti kaksi huippua: aamulla (6:00–8:00) ja illalla (18:00–21:00). Aamuhuippuna 4 hengen kotitalous voi kuluttaa 60–80 litraa lämmintä vettä 30 minuutin aikana – jos suihkussa käydään vuorotellen.
Varaajan täytyy pystyä kattamaan nämä hetkelliset kulmahuipput, ilman että hanasta tulevan veden lämpötila laskee liian alhaiseksi (yleensä 40 °C sekoitustilassa). Tämä tarkoittaa, että varaston todellinen, "käytettävissä oleva" tilavuus on vain osa kokonaistilavuudesta – 150 litran varasto 65 °C:ssa ja 10 °C:n tulovesilämpötilalla antaa sekoitustilassa (40 °C:een) jopa noin 240 litraa käyttövesivaraa, koska sekoitetaan kylmän veden kanssa suhteessa noin 60:40. Tämä on tärkeä asia muistaa – 150 litran varasto ei tarkoita, että voit vain käyttää 150 litraa lämmintä vettä!
Toisaalta, varasto ei tietenkään ole rajaton. Kun varasto tyhjenee alle 40 °C:n lämpötilaan, lämmityskattilan täytyy käynnistyä ja täyttää se uudelleen. Siksi suurten kulutushuippujen aikana on tärkeää myös se, kuinka nopeasti lämmityskattila reagoi ja alkaa lämmittää – modernit termostaatit ja säätölaitteet ratkaisevat tämän ennakoivasti, seuraamalla varaston lämpötilaa jatkuvasti ja käynnistämällä lämmityksen ennen kuin lämpötila laskee liian alhaiseksi.
Erityistilanteet: pienlämpötilajärjestelmät ja kondensoivat lämmityskattilat
Pienlämpötilajärjestelmissä on yksi erityispiirre: lämmityskattila toimii matalalämpötilaisessa lämmityspiirissä (esim. lattialämmitys 35/30 °C), mutta varaston täytyy olla lämmitetty 65 °C:seen. Tämä on 30 K:n lämpötilaero – ja juuri tässä ongelma piilee. Lämpöpumpun, joka on optimoitu mataliin lämmityspiirin lähtölämpötiloihin, täytyy varaston lämmitystä varten siirtyä korkeampaan lämpötilavyöhykkeeseen.
Kondensoivat lämmityskattilat (Protherm Panther, Vaillant turboTEC jne.) selviävät tästä ongelmitta – ne pystyvät toimimaan myös korkeammilla lämpötiloilla. Mutta kondensointiprosessin hyötysuhde on alhaisempi korkeammilla lämpötiloilla, mikä on otettava huomioon käyttökustannusten laskelmissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että varaston lämmityksen aikana lämmityskattila poikkeaa hetkellisesti kondensointitilasta ja sen kausittainen hyötysuhde on hieman alhaisempi kuin valmistajan ilmoittama puhtaasti kondensoivassa käytössä.
Ratkaisuna on joko lyhyempi varaston lämmitysaika (vähemmän aikaa ei-kondensoivassa tilassa) – mikä tukee tehokkaampaa lämmityskattilaa ja suurta varastoa – tai varaston esilämmitys aurinkokeräimillä, jolloin lämmityskattila vain täydentää lämmitystä 40–50 °C:sta 65 °C:seen, mikä vähentää kondensointitehon menetystä merkittävästi.
Suositeltujen yhdistelmien taulukko yleisiin tilanteisiin
| Kotityyppi | Henkilömäärä | Päivittäinen lämminvesikulutus | Suositeltu varasto | Vähimmäisteho lämmityskattilalle | Lämmitysaika |
|---|---|---|---|---|---|
| Pieni asunto | 1–2 | 50–100 l | 70–100 l | 12–15 kW | 25–35 min |
| Asunto / pieni talo | 2–3 | 100–150 l | 100–120 l | 15–18 kW | 22–30 min |
| Omakotitalo | 3–4 | 150–200 l | 120–150 l | 20–25 kW | 18–25 min |
| Suurempi omakotitalo | 4–5 | 200–250 l | 150–200 l | 24–28 kW | 22–30 min |
| Iso talo / mökki | 5–7 | 250–350 l | 200–300 l | 28–35 kW | 25–35 min |
Säätö ja älykäs ohjaus – kuinka modernit järjestelmät optimoivat mitoituksen
Modernit säätöjärjestelmät (Vaillant multiMATIC, Protherm Celsius, Bosch EasyControl ja muut) voivat merkittävästi kompensoida "puutteellista" mitoitusta ennakoivan säädön avulla. Järjestelmä oppii kulutushistoriasta ja esilämmittää varaston juuri silloin, kun se ennustaa lisääntyneen kulutuksen – yleensä aamulla ennen heräämistä ja iltapäivällä kotiin tulon jälkeen.
Tämä niin sanottu "älykäs" varaston ohjaus voi käytännössä tehokkaasti vähentää lämmityskattilan tehotarvetta 10–15 %, koska varasto on aina valmis kulutushuippua varten ja lämmityskattilan ei tarvitse täyttää varastoa kriisitilanteessa. Samalla tämä vähentää varaston lämpöhäviöitä – varastoa ei lämmitetä turhaan koko päivän, vaan vain silloin, kun se on tarpeen.
Jos suunnittelet investoivasi älykkääseen kotiin tai haluat optimoida käyttökustannukset, modernin säätölaitteen valinta on yhtä tärkeä päätös kuin lämmityskattilan teho ja varaston koko.
Mitä tehdä, kun lämmityskattilan teho ja varaston koko eivät ole tasapainossa – korjaustoimenpiteet
Käytännössä tapahtuu, että olemassa olevassa asennuksessa varasto ja lämmityskattila eivät sovi yhteen. Tässä on joitain korjausvaihtoehtoja ilman järjestelmän täydellistä vaihtoa:
- Varasto on liian pieni: Jos sitä ei voida korvata suuremmalla, auttaa toisen varaston lisääminen rinnakkain (jos tilaa ja hydrauliikkaa on), tai pienen lämpövesivaraajan asentaminen lisäksi yhteen vesipisteeseen.
- Lämmityskattila on liian heikko: Lyhennä varaston lämmitysväliä – varasto lämmitetään 70 °C:seen 65 °C:n sijaan, mikä lisää energiavarantoa. Tämä kuitenkin lisää varaston lämpöhäviöitä eikä ole ihanteellinen ratkaisu.
- Huono säätö: Ohjelmoi termostaatin ajastin uudelleen – varasto lämmitetään yötariffan aikana ja aamulla klo 5:00 ennen suurta kulutusta. Tämä on edullinen ratkaisu, joka usein riittää.
- Aurinkokeräimen esilämmitys: Aurinkokeräinten asentaminen varaston esilämmitykseen helpottaa lämmityskattilan taakkaa ja voi kompensoida heikkoa lämmityskattilaa huhti-lokakuun kaudella.
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Voinko asentaa 25 kW:n lämmityskattilan yhteen 300 litran varaston, jotta minulla olisi suurempi lämpimän veden varasto?
Teknisesti kyllä, mutta se on tarpeetonta ja tehotonta. 300 litran varaston lämmittäminen tyhjästä kestää 25 kW:n lämmityskattilalta lähes 75 minuuttia. Varastossa on suuret lämpöhäviöt ja lämmityskattila käy pitkiä lämmityssyklejä, mikä ei ole hyvä sen käyttöiälle eikä energiakuluillesi. 25 kW:n lämmityskattilalle sopiva varaston koko on enintään 200 litraa, ihanteellinen on 150 litraa. Jos tarvitset suuremman lämpimän veden varaston, ratkaise ongelma mieluummin varaston eristyksellä ja älykkäällä lämmityksen ohjauksella.
Kannattaako lämmityskattilan ja varolämmityssäiliön hankkia samalta valmistajalta, vai voin yhdistellä Protherm-lämmityskattilaa ja Vaillant-varolämmityssäiliötä?
Yhdistellä voi, sillä useimpien valmistajien varolämmityssäiliöiden hydrauliset liitännät (ensisijaisen piirin sisään- ja ulostulo, NTC 10 kΩ -anturi) ovat yhteensopivia. Yhden valmistajan kokonaisuuden etu on se, että se on valmiiksi säädetty ja mitoitettu toimimaan yhdessä – valmistaja takaa oikean latauspumppun tehon ja säätöjärjestelmän toiminnan varolämmityssäiliön lämmityksen aikana. Eri valmistajien tuotteita yhdistellessäsi vastaat itse oikeasta mitoituksesta (tai sen voi hoitaa asennusliike) ja takuu koskee vain yksittäisiä laitteita, ei kokonaisuutta. Tavalliseen kotitalouteen suosittelemme yhden valmistajan kokonaisuutta – yhdistelemällä saatavasta säästöstä ei yleensä ole hyötyä verrattuna yhtenäisen takuun ja saumattoman yhteistyön tuomaan mielenrauhaan.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?
Etkö tiedä mitä valita tai tarvitsetko apua kodin lämmitysjärjestelmän suunnittelussa? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.
