Eshop roka 2025 s vykurovacou technikou

Lämmityskattilan asennus lämminvesivaraajalla vaihe vaiheelta

Asennus matalan lämpötilan lämmityskattilan ja varastoaineen – täydellinen tekninen opas vaihe vaiheelta

Matalan lämpötilan lämmityskattilan ja lämminvesivaraajan yhdistelmä on yleinen ratkaisu suomalaisissa kodeissa. Vaikka kyseessä on suhteellisen standardi asennus, näemme käytännössä jatkuvasti samoja virheitä – putkien väärä mitoitus, kolmitieventtiilin väärä kytkentä, ilmanpoiston puute tai liian alhainen paine putkistossa. Mitä siitä seuraa? Lämmityskattila toimii, mutta varastoainetta ei lämmitetä, tai se lämpenee hitaasti ja tehottomasti. Tämä artikkeli opastaa sinut koko asennuksen läpi suunnittelusta käyttöönottoon, sisältäen tarkat mitat, arvot ja ammattilaisen vinkit, joita et löydä tavallisista ohjeista.

Sopivan lämmityskattilan ja varastoaineen valinta on käsitelty tarkemmin artikkelissa Miten valita matalan lämpötilan lämmityskattila varastoaineen kanssa, jossa on myös vertailu eri parametrien välillä. Tässä keskitymme ainoastaan itse asennusprosessiin ja siihen liittyviin teknisiin seikkoihin.

1. Mitä tarvitset ennen asennuksen aloittamista – suunnitelma ja materiaalit

Jokainen onnistunut asennus alkaa suunnittelulla ennen varsinaista työtä, paperilla (tai CAD-ohjelmassa). Ennen kuin tuomme lämmityskattilan paikalle, meidän on oltava selvillä muutamista asioista:

  • Lämmityskattilan teho ja varastoaineen tilavuus: 20 kW:n lämmityskattilalle (esim. Vaillant atmoTEC plus VU 200/3-5) suosittelemme vähintään 120–150 litran varastoainetta. 24 kW:n (malli Vaillant atmoTEC plus VU 240/3-5) yhteydessä käytämme yleensä 150–200 litran varastoainetta. Lisätietoja mitoituksesta löydät artikkelista Kuinka suuren lämminvesivaraajan tarvitsen matalan lämpötilan lämmityskattilalle.
  • Lämmityskattilan ja varastoaineen sijoituspaikka: Varastoaineen tulisi olla mahdollisimman lähellä lämmityskattilaa – ihanteellisesti 1–1,5 metrin päässä. Jokainen metri putkien välissä tarkoittaa lämpöhäviöitä ja pidempää lämmitysaikaa.
  • Lämmityskattilan tyyppi – ilmakehä- vai turbotyyppi: Tämä vaikuttaa savukaasujen poistoon, ilmanottoon ja asennuspaikkaan. Yksityiskohtainen vertailu löytyy artikkelista Ilmakehä- vs. turbomatala lämpötilan lämmityskattila – kumman valita varastoaineen kanssa.
  • Hydrauliikkakaavio: Ennen materiaalien hankintaa piirrä hydrauliikkakaavio – missä kolmitieventtiili, missä kiertovesipumput, missä paisunta-astia ja missä ilmanpoistoventtiilit sijaitsevat.

Perusmateriaaliluettelo ja työkalut tyypilliseen asennukseen

  • Matala lämpötilan lämmityskattila varastoainteen liittämistä varten (esim. Vaillant turboTEC plus VU 202/3-5)
  • Lämminvesivaraaja lämmönvaihtimella – tilavuus kotitalouden tarpeiden mukaan
  • Kolmitieventtiili (servo- tai moottorikäyttöinen) 1" tai 6/4"
  • Varastoaineen kiertovesipumppu (jos se ei ole integroitu lämmityskattilaan)
  • Paisunta-astia lämmityspiirille (vähintään 8–12 l tavalliselle talolle)
  • Turvaventtiili 3 bar lämmityspiirille, 6 bar varastoaineelle
  • Takaiskuventtiilit jokaisessa piirissä
  • Palloventtiilit jokaisessa liitännässä
  • Kupri- tai moniputkiputki DN 22 (3/4") pääputkistolle, DN 15 sivuliittämille
  • Putkieriste putkille – vähintään 13 mm sisäasennuksiin
  • Lämpömitta, painemittari, ilmanpoistoventtiili
  • Savupiipun liitos savukaasujen poistolle (ilmakehätotyypin lämmityskattilalla)
  • Elektroninen termostaatti tai säätölaite varastoainteen anturilla
LÄMMITYSKATTILA matalan lämpötilan VARASTOAINES TV lämmönvaihdin 3-tie venttiili lämmitys P paluuputki lämmityskattilan ulostulo varastoainepiiri

2. Asennuspaikan valmistelu

Lämmityskattila asennetaan kantavalle seinälle, joka kestää sen painon. Vaillant atmoTEC plus VU 280/3-5 (katso tuote tästä) painaa noin 38 kg, ja varastoaine veden kanssa voi 200 litran mallissa ylittää 240 kg – varastoaine seisoo siis lattialla, sitä ei ripusteta. Lattia varastoaineen alla on oltava tasainen ja kestävä.

Ilmakehätotyypin lämmityskattilalla (atmoTEC) on varmistettava ilmanotto huoneeseen vähintään 2 x 150 cm² – yksi alempana ja yksi ylempänä. Riittämätön palamisilman saanti voi aiheuttaa häiriöitä tai epätäydellistä palamista. Turbotyyppisessä lämmityskattilassa (turboTEC) ratkaisu on vain 60/100 mm tai 80/125 mm savupiipun liitos (koaksiaalinen), ja ilmanotto tapahtuu ulkopuolelta. Lisätietoja artikkelissa Ilmakehä- vs. turbomatala lämpötilan lämmityskattila – kumman valita varastoaineen kanssa.

Minimivaatimukset asennustilalle

  • Lämmityskattilan sivuväli seinään: vähintään 150 mm (huoltoaukko)
  • Lämmityskattilan alaväli lattiaan: vähintään 200 mm (ilmakehätotyypillä)
  • Tila lämmityskattilan edessä huoltoa varten: vähintään 700 mm vapaata tilaa
  • Varastoaineen etäisyys lämmityskattilasta: ihanteellisesti enintään 1 500 mm, enintään 3 000 mm (muuten kohtuuttomat lämpöhäviöt)
  • Lämmityskattilan korkeus lattiasta (asennuskiinnikkeiden keskikohta): tyypillisesti 1 400–1 600 mm – tarkista tarkka arvo konkreettisen mallin teknisestä dokumentaatiosta

3. Seinäkattilan asennus ja varastimen asennus

Seinäkattilan asennus tapahtuu aina valmistajan ohjeiden mukaan – käytä vain mukana tulevaa asennuskehystä tai kiinnikkeitä. Vaillant-malleissa kattilan asennuskehikko kiinnitetään seinään, merkitään porauskohdat, porataan 10 mm reiät (tulpat 10×60 mm, ruuvit M8), kehikko kiinnitetään ja sitten kattila ripustetaan kehyksen koukkuun. Tärkeää: tarkista vesivaa’alla, että kattila on täysin pysty- ja vaakasuorassa – muuten varoventtiilin ja paisunta-astian toiminta voi olla virheellistä.

Lämminvesivaraaja asennetaan lattialle. Tarkista ennen asennusta anodisuoja (magnesiumanodi) – useimmissa varastoissa se on suoraan liittimen kohdalla. Aseta varastin pystyasentoon ja varmista, ettei se pääse kaatumaan (korkeammissa malleissa 200+ l on suositeltavaa kiinnittää se seinään). Tarkista sisään- ja ulostuloliittimet – yleensä ne on merkitty nuolella tai R/S-tekstillä (return/supply).

Varastimen liitäntöjen valmistelu – ohjeet

Varastimessa on yleensä seuraavat liitännät (ylhäältä): lämminvesi ulos (käyttövesi laitteisiin), kylmävesi sisään (verkosta) ja sivulla tai alhaalla lämmityksen liitännät (lämmityksen kierto). Varastimen sivulla on liitin uppopumppujen lämpötila-anturille – tämä anturi on ehdottoman tärkeä lämmityksen prioriteetin oikealle säätämiselle. Jos varastimessa ei ole anturin liitäntää, sinun on käytettävä kiinnitettävää anturia, joka on kiinnitetty suoraan varastimen runkoon lämmöneristyssuojuksella.

  • Asenna varoventtiili suoraan varastimen kylmävesiliitäntään – suositeltu avauspaine 6 bar, varoventtiilin ulostulo johdetaan lattiakaivoon tai keräysastiaan.
  • Älä unohda takaiskuventtiiliä varoventtiilin jälkeen (varastimen puolelle) – se estää lämpöveden takaisinvirtauksen kylmävesijärjestelmään lämpölaajenemisen aikana.
  • Lämminvesiliitäntä – suora haara laitteiden vesijohtoihin, lämmönlaskuri (jos vaaditaan).
  • Lämmityksen liitännät – tuloputki (kattilasta, korkeampi lämpötila) ja menoputki (kattilalle, alempi lämpötila). Oikea kytkentä näkyy ensimmäisessä käyttökokeessa – varastimen pitää lämmetä.

4. Hydraulinen liitäntä – kolmitieventtiilin ja pumpun asennus

Tämä on koko asennuksen teknisesti kriittisin osa. Matalalämpökatila, jossa on liitäntä varastimelle, käyttää kolmitieventtiiliä kahden piirin välillä: varastimen lämmitys (etusijalla) ja lämmitys. Käytännössä törmäämme kahteen pääasialliseen järjestelmään:

  • Katila, jossa on sisäänrakennettu säätö ja kolmitieventtiili – joissakin Vaillant-malleissa varastimen säätö on integroitu suoraan (esim. järjestelmäsäätöjen kautta). Kolmitieventtiili kytketään varastimen hydrauliseen sarjaan suoraan kattilan jälkeen.
  • Katila, jossa ei ole integroitu varastimen säätöä – kolmitieventtiili on ulkoinen, ja sen ohjaus tulee kattilan säätölaitteesta tai ulkoisesta ohjaimesta. Varastimen kiertovesipumppu voi olla integroitu katilaan tai ulkoinen.

Tyypillisessä asennuksessa malleilla Vaillant turboTEC plus VU 122/3-5 tai Vaillant turboTEC plus VU 202/3-5 varastimen kiertovesipumppu on integroitu suoraan katilaan, ja kolmitieventtiili asennetaan ulkoisesti – yleensä valmistajan tai kolmannen osapuolen toimittamaan varastimen hydrauliseen sarjaan. Lämmityspiirin pumppu on myös katilassa. Ulkoinen pumppu varastimen kiertoon lisätään vain pitkissä putkiliitännöissä tai varastoissa, joilla on korkea hydraulinen vastus (≥ 1 500 mm putkia, suuret varastimet yli 300 l).

KATILA ulos 80°C 3CV venttiili VARASTIN LÄMMITYS takaiskuputki (yhteinen) varastimen prioriteetti (aktiivinen lämmitettäessä käyttövesi) lämmitys (aktiivinen kun varastin on lämmennyt)

Kuinka asennat kolmisuuntaisen venttiilin oikein – vaihe vaiheelta

  1. Asenna venttiili lämmityskattilan lähtöputkeen – yleensä suoraan kattilan lähdön jälkeen, ennen kuin putki jakautuu lämmitykseen ja varaajaan.
  2. Tarkista virtaussuunta venttiilin rungossa olevan nuolen mukaan – virtaus tulee kulkea venttiilin läpi, ei sen ympäri.
  3. Kiinnitä venttiilin servomoottori tai moottorikäyttö venttiilin runkoon tarkasti ohjeiden mukaan (yleensä lukitusruuvi tai napsautus).
  4. Vedä servomoottorin sähköjohdot lämmityskattilan säätökeskukseen tai ulkoiseen säätöön – käytä vähintään 0,75 mm²:n 2-johtimista johtoa, pituus enintään 10 m, pidemmässä johtimessa 1,5 mm².
  5. Testaa venttiilin manuaalinen käyttö ennen järjestelmän täyttämistä – useimmissa venttiileissä on servomoottorissa manuaalinen kytkin.

5. Paisunta-astian, varoventtiilin ja ilmastuksen asennus

Paisunta-astian koko tulee määräytyä lämmitysjärjestelmän kokonaisvesimäärän mukaan. Tavalliseen omakotitaloon, jonka järjestelmässä on 80–120 litraa vettä ja paine-ero 1–2,5 bar, riittää yleensä 12–18 litran paisunta-astia. Paisunta-astian esipaine tulee vastata järjestelmän staattista korkeutta – lisää 1 bar jokaista 10 metrin järjestelmän korkeutta kohti. Yleensä esipaine on 0,5–1 bar yhdessä kerroksessa olevalle talolle ja 1–1,5 bar kaksikerroksiselle talolle.

Asenna lämmityspiirin varoventtiili (asetus 3 bar) mahdollisimman lähelle lämmityskattilaa, lähtöputkeen, ilman mitään sulkuventtiilejä kattilan ja varoventtiilin välille. Varoventtiilin poistoputki tulee johtaa näkyvään paikkaan – vesilukkoon, astiaan tai ulos, ei missään tapauksessa seinän sisään tai eristyksen alle.

Asenna ilmastusventtiili (automaattinen tai manuaalinen) jokaisen hydraulisen haaran korkeimpaan kohtaan. Automaattiset ilmastusventtiilit ovat käteviä, mutta ne voivat päästää läpi korkeammilla paineilla – yhdistä ne siksi aina pallohanaan niiden alle (pidä hana normaalisti auki).

6. Järjestelmän täyttö, hydrauliset testit ja ilmastaminen

Ennen järjestelmän täyttämistä vedellä tarkista kaikki liitokset silmämääräisesti – ruuviliitosten tulee olla tiukalla, putkiosat oikein puristettu tai juotettu. Täytä järjestelmä hitaasti täyttöventtiilin kautta, vesijohtovedellä (vesijohtopaine 2,5–3 bar riittää useimpien järjestelmien täyttöön).

Avaa ilmastusventtiilit alhaalta ylöspäin täytön aikana – ensimmäisen veden mukana tuleva ilma on normaalia. Tarkista paine manometrista täytön jälkeen – sen tulisi olla 1–1,5 bar (kylmällä vedellä). Kun järjestelmä lämpenee käyttölämpötilaan, paine nousee 1,5–2,5 bariin, mikä on normaalia.

Painetestaus: Sulje täyttöventtiili ja pidä järjestelmä täydellä paineella 30 minuuttia. Paineen lasku yli 0,1 barin osoittaa vuodon – tarkista kaikki liitokset. Jos järjestelmä on tiivis, voit jatkaa sähköliitäntöjen kanssa ja käynnistää sen.

LÄMMITYSKATTILA ILM1 ILM2 VARAJA 1 2 3 4 ilmastuksen järjestys (1–4)

7. Sähköliitännät ja säätökeskuksen asetukset

Lämmityskattilan ja varaajan sähköliitännät ovat yhtä tärkeitä kuin hydrauliset liitännät. Vaillantin matalalämpökattilat atmoTEC plus ja turboTEC plus -sarjoissa on säätökortilla varattu liittimet varaajan lämpötila-anturille, kolmisuuntaiselle venttiilille (tarvittaessa myös varaajan kiertovesipumpulle) ja ulkoiselle huonetermostaatille.

Sähköliitäntöjen vaiheet:

  1. Varaajan lämpötila-anturi (NTC): Työnnä anturi varaajan lämmityskierteeseen tai kiinnitä se varaajan runkoon. Vedä anturin johto (yleensä valkoinen 2-johtiminen) kattilaan ja liitä se säätökortin liittimiin, jotka on merkitty ”SP” tai ”Ths” (riippuu mallista). Anturin vastus 25 °C:ssa on tyypillisesti 10 kΩ – voit tarkistaa sen yleismittarilla ennen kytkemistä kattilaan.
  2. Kolmisuuntainen venttiili (servomoottori): Liitä venttiilin servomoottori kattilan säätökeskukseen kaavion mukaisesti – yleensä liittimet ovat 230 V AC servomoottorille (vaihe, nolla ja mahdollisesti takaisinkytkentäsignaali). Moottorikäyttöisessä venttiilissä, jossa on potentiometri, huomioi oikea napaisuus.
  3. Ulkoinen termostaatti / säätölaite: Liitä huonetermostaatti säätökortin eBUS-liittimiin tai potentiaalivapaaseen relekontaktiin (riippuu säätöjärjestelmästä). Digitaalisissa Vaillantin säätölaitteissa (esim. VRT 50, VRT 350) käytetään eBUS-väylää – 2-johtiminen 0,75 mm²:n johto, ei polariteettia.
  4. Maadoitus: Lämmityskattilan tulee olla maadoitettu – PE-johto vedettynä sähkökeskuksesta, tarkista maadoituksen olemassaolo kattilan pistorasiasta tai suoralla johdolla.

Varaajan parametrien asetus kattilan säätökeskuksessa

Kun olet liittänyt johdot ja ennen ensimmäistä käynnistystä, aseta seuraavat parametrit kattilan säätökeskukseen (esimerkki Vaillant atmoTEC plus / turboTEC plus):

  • Varaajan tavoitelämpötila: Tyypillinen asetus 55–60 °C. Alle 50 °C:ssa on legionellabakteerien lisääntymisen riski (Legionella pneumophila), yli 65 °C:ssa turhaa energian tuhlausta ja palovammojen riski. Aseta enintään 55 °C, jos taloudessa on pieniä lapsia, ja asenna termostaattinen hana vesihanaan.
  • Varaajan hystereesi: Lämpötilaero kytkemisen ja sammuttamisen välillä. Suositeltu asetus 5–8 K (astetta). Kun varaajan lämpötila laskee 5–8 K tavoitelämpötilan alapuolelle, kattila käynnistää varaajan prioriteettilämmityksen.
  • Varaajan lämmityksen enimmäisaika: Jotkut säätölaitteet mahdollistavat lämmityksen enimmäisajan asettamisen prioriteetin aikana (esim. 30 minuuttia) – suojaus siltä, että varaaja estää lämmityksen anturin vian vuoksi.
  • Antibakteerinen toiminto (Legionella-suoja): Lämmitä varaaja 70 °C:seen 30 minuutin ajaksi kerran viikossa. Aktivoi se säätövalikossa – tätä toimintoa suositellaan erityisesti hygieniasäännöksissä.

Yksityiskohtainen tieto varastosäiliön prioriteetin säätämisestä ja säätöskenareista on käsitelty erillisessä artikkelissa Varastosäiliön lämmitysprioriteetin säätäminen matalalämpökattilassa.

8. Käyttöönotto ja toiminnan tarkistus

Kattilan ensimmäinen käyttöönotto tulisi suorittaa valtuutetun huoltoasentajan läsnäollessa – Vaillant-kattiloiden osalta ensimmäinen käyttöönotto on sidottu takuuehtoihin ja sen tulee suorittaa rekisteröity huoltosopimuspartneri. Silti on hyvä tietää, mitä käyttöönotossa tarkistetaan.

  1. Järjestelmän paineen tarkistus: Ennen kattilan käynnistystä paineen tulee olla 1,0–1,5 bar (kylmä vesi). Jos paine on alhaisempi, täytä vettä täyttöventtiilin kautta.
  2. Ilmanpoiston tarkistus: Tarkista ilmanpoistoventtiilit ensimmäisen lämmityksen jälkeen – veden mukana kulkeutuva ilma kerääntyy järjestelmän yläosiin.
  3. Kolmiventtiilin toiminnan tarkistus: Jos säätö käynnistää varastosäiliön prioriteettilämmityksen, kolmiventtiili siirtyy varastosäiliön asentoon (tarkista sähkömoottorin virrankulutuksella tai tarkkailemalla suoraan moottoria). Varastosäiliön lämpötilan tulee alkaa nousta – varastosäiliön anturin lämpötilan tulee nousta.
  4. Lämpötilojen tarkistus: Mitattu lämpötila kattilan lähdössä (85–80 °C kattilarežiimissä varastosäiliön lämmityksen aikana) ja varastosäiliön tulolämpötila (40–50 °C lämmityksen alussa, nousten 55–60 °C:een syklin lopussa).
  5. Kaasuputkien tarkistus: Manuaalinen kaasuvuodon tarkistus kattilan kaasuliitännöissä – käytä saippualiuosta tai kaasuvuodon tunnistinta. Vuotoja ei saa olla.
  6. Kirjaus huoltokirjaan: Asennuspäivämäärä, kaikki mitatut arvot, tiedot varastosäiliöstä ja käytetyistä komponenteista. Tämä on pohja tulevalle huollolle ja mahdolliselle takuukorjaukselle.

9. Yleisiä asennusvirheitä ja niiden välttäminen

Samankaltaisissa projekteissa näemme jatkuvasti toistuvia virheitä, jotka johtavat ongelmiin käytössä:

  • Varastosäiliön lämmönvaihtimen liitännät väärin kytkettynä: Tulopuoli ja paluupuoli vaihdettu – varastosäiliö lämpenee erittäin hitaasti tai ei lämpene ollenkaan. Ratkaisu: Tarkista virtaus ja vaihda tarvittaessa putket.
  • Puuttuva varastosäiliön anturi tai viallinen anturin kosketin: Kattila ei tunnista varastosäiliön lämpötilaa ja joko lämmittää varastosäiliötä jatkuvasti tai ei ollenkaan. Tarkista aina anturin vastus ja koskettimet liittimessä.
  • Alimitoitettu paisunta-astia: Järjestelmä tyhjenee säännöllisesti varoventtiilin kautta. Suuri varastosäiliö ja suuri lämmönvaihtimen tilavuus lisäävät merkittävästi järjestelmän kokonaistilavuutta – muista sisällyttää varastosäiliön lämmönvaihtimen tilavuus paisunta-astian laskentaan.
  • Riittämätön virtaus varastosäiliön piirissä: Liian pitkä tai alimitoitettu putki (esim. DN 15 DN 22:n sijaan) aiheuttaa hitaan lämmityksen. Käytä DN 22 (3/4") suuremmissa varastosäiliöissä (yli 150 l).
  • Ilmava kattila ilman ilmansyöttöä: Kattila pysähtyy tai palaa epätasaisesti – huone ei ole riittävästi tuuletettu. Tarkista ilmanottoaukot.
  • Varastosäiliö ilman anodisuojausta tai kulunut anodi: Säiliön korroosio muutaman vuoden kuluessa, tyypillinen ”muna-hajua” (vetyrikkis). Anodi on tarkastettava kahden vuoden välein.

Tyypilliset häiriöt ja niiden systemaattinen diagnosointi on käsitelty yksityiskohtaisesti artikkelissa Yleiset häiriöt matalalämpökattiloissa, joissa on liitetty varastosäiliö ja niiden korjaaminen.

10. Putkien eristys ja energiatehokkuus

Putkien eristys kattilan ja varastosäiliön välillä on investointi, joka maksaa itsensä nopeasti. Eristämättömät DN 22 -putket 70 °C:n lämpötilassa 20 °C:n huoneenlämmössä menettävät noin 15–20 W per juoksumetri. 8 tunnin päiväkäytöllä ja 200 päivän lämmityskaudella se on 24–32 kWh/m vuodessa – 0,20 €/kWh:n hinnalla se tarkoittaa 5–6 € vuodessa per metri eristämätöntä putkea. 3–5 €/m eristys maksaa itsensä takaisin yhdessä vuodessa.

Käytä valmiiksi eristettyjä joustavia moniputkia tai elastomeerivaahtoa (Armaflex, Kaiflex) paksuudeltaan vähintään 13 mm DN 22 -putkiin, 19 mm DN 28 ja suurempiin putkiin. Putkissa, jotka kulkevat ulkoseinän tai lämmittämättömässä tilassa, kaksinkertaista eristyksen paksuus.

Lisätietoja kattilan ja varastosäiliön yhdistelmän energiatehokkuudesta löydät artikkelista Energian säästö matalalämpökattilan ja lämminvesivaraajan yhdistelmässä.

11. Työn luovutus ja asiakkaan koulutus

Oikea asennus ei pääty kattilan käynnistämiseen. Asiakkaan tulee saada riittävä koulutus – kaikki eivät tiedä, mitä tehdä, kun kattila näyttää virhekoodin tai miksi varastosäiliö lämpenee kerran viikossa 70 °C:seen jopa yöllä. Luovuta asiakkaalle:

  • Kattilan ja varastosäiliön tekninen ja käyttöohje
  • Molempien laitteiden takuukortit
  • Kirjaus ensimmäisestä käyttöönotosta ja mitatuista arvoista
  • Yhteystiedot huoltoasentajaan
  • Ohjeet perustoimintoihin: paineen täyttö, patterin manuaalinen ilmanpoisto, kattilan nollaus vikatilanteessa
  • Suositeltu ensimmäisen huollon ajankohta (yleensä 12 kuukauden kuluttua asennuksesta)

Mitä ja milloin tarkistetaan säännöllisessä huollossa, on käsitelty yksityiskohtaisesti artikkelissa Matalalämpökattilan ja varastosäiliön huolto ja tarkastus – mitä ja milloin tarkistetaan.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Tarvitsenko aina ulkoisen kierrätyspumpun varastosäiliön piiriin matalalämpökattilan kanssa?

Ei välttämättä. Mallit, kuten Vaillant turboTEC plus VU 202/3-5 tai VU 122/3-5, sisältävät integroidun kierrätyspumpun suoraan kattilassa. Ulkoista pumppua tarvitaan vain, jos etäisyys kattilan ja varastosäiliön välillä on suurempi kuin 1,5–2 m tai jos varastosäiliössä on korkealla hydraulisella vastuksella varustettu lämmönvaihdin. Useimpiin tavallisiin asennuksiin lyhyellä yhteydellä sisäinen pumppu riittää täysin.

Mihin lämpötilaan lämminvesivaraajan tulisi olla asetettu?

Suositeltu käyttölämpötila varastosäiliölle on 55–60 °C. Tämä lämpötila riittää mukavuuteen, mutta säilyttää myös turvallisen hygieenisen tason. Alle 50 °C:ssa luodaan olosuhteet Legionella-bakteerin kasvulle. Useimmissa moderneissa säätöjärjestelmissä on mahdollista asettaa myös automaattinen viikoittainen lämmitys 70 °C:seen (antibakteerinen toiminto) – aktivoi tämä toiminto aina. Suosittelemme termostaattista sekoitusventtiiliä hanoihin, joka alentaa ulosvirtaavan veden lämpötilan turvallisiin 45 °C:seen.

Varastosäiliö lämpenee liian hitaasti – mikä voi olla syynä?

Yleisimmät syyt ovat: varastosäiliön lämmönvaihtimen liitännät väärin kytkettynä (tulopuoli ja paluupuoli vaihdettu), alimitoitettu putki (DN 15 DN 22:n sijaan), kolmiventtiilin virheellinen toiminta (ei avaudu täysin varastosäiliön asentoon) tai kattilan sisäisen kierrätyspumpun toimintahäiriö. Tarkista jokainen kohta yksi kerrallaan. Jos kattilan lähtölämpötila nousee, mutta varastosäiliö ei lämpene, ongelma on lähes aina hydrauliikassa tai kolmiventtiilin asennossa.

Tarvitaanko varoventtiili sekä varastosäiliöön että lämmityspiiriin?

Kyllä, jokaisella piirillä on oltava oma varoventtiili, joka on asetettu asianmukaiseen paineeseen. Lämmityspiiri: 3 bar. Varastosäiliö (saniteettipuoli – juomavesi): 6 bar. Molemmat venttiilit ovat pakollisia STN EN -standardien mukaan ja ovat valmistajan takuun edellytys. Varoventtiili varastosäiliössä asennetaan varastosäiliön kylmään tuloon ja sen on oltava näkyvissä (vesilukko, viemäri).

Voinko liittää varastosäiliön olemassa olevaan matalalämpökattilaan, joka ei ole alun perin suunniteltu siihen?

Riippuu kattilan mallista. Jotkut vanhemmat matalalämpökattilat eivät sisällä varastosäiliön säätöä ja niistä puuttuvat liittimet varastosäiliön anturille ja kolmiventtiilin moottorille. Tällöin on mahdollista lisätä ulkoinen varastosäiliön säätö (esim. digitaalinen säätölaite varastosäiliön prioriteetilla), joka ohjaa kolmiventtiiliä ja varastosäiliön pumppua riippumatta kattilan säätöjärjestelmästä. Tämä ratkaisu on toimiva, mutta monimutkaisempi. Jos aiot vaihtaa kattilaa, valitse malli, jossa on sisäänrakennettu tuki varastosäiliölle – esimerkiksi matalalämpökattiloiden luettelosta, joissa on mahdollisuus varastosäiliön liittämiseen.

Kuinka kauan lämmityskattilan ja varastoainesäiliön tyypillinen asennus kestää?

Kokeneelle asennusmiehelle, kun kaikki materiaalit ovat valmiina, vanhan lämmityskattilan suora vaihto uuteen (olemassa olevat putkistot säilyttäen) kestää realistisesti yhden päivän – noin 6–8 työtuntia. Täysin uuden asennuksen kohdalla, johon sisältyvät kaikki putkistot, savupiipun asennus ja sähköasennus, kannattaa varautua 2–3 työpäivään riippuen rakennustöiden laajuudesta. Ensimmäinen käyttöönotto ja lopputarkastus vievät vielä 1–2 tuntia.

Yhteenveto – muista nämä jokaisessa asennuksessa

Matalalämpötilaisen lämmityskattilan asennus, jossa on liitäntä varastoainesäiliöön, on teknisesti ja organisatorisesti vaativampi kuin pelkän lämmityskattilan vaihto. Se vaatii huolellista hydrauliikan suunnittelua, kaikkien komponenttien oikean mitoituksen ja säätöjen huolellista määrittämistä. Lämmityskattilat, kuten Vaillant atmoTEC plus VU 200/3-5 tai Vaillant turboTEC plus VU 202/3-5, tukevat varastoainesäiliötä integroituna, mikä helpottaa asennusprosessia huomattavasti – mutta myös näissä malleissa oikea asennusjärjestys on tärkeä.

Keskeiset periaatteet loppuhuomautuksena: hydrauliikka ennen elektroniikkaa, jokaisen putken eristys, painetestaus ennen käyttöönottoa, varastoainesäiliön anodin vaihto kahden vuoden välein ja asiakkaan koulutus perustoimintoihin. Nämä asiat erottavat laadukkaan asennuksen siitä, johon asiakas valittaa vuoden kuluttua.

Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?

Etkö tiedä mitä valita tai tarvitsetko ratkaisua tiettyyn ongelmaan kotona? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.

Älä täytä tätä kenttää:
Vytvořil Shoptet | Design Shoptak.cz.