Eshop roka 2025 s vykurovacou technikou

Lämminvesivaraajan asennus: ylä- vs. alapohja, asennus ja kytkentä

Sähkökäyttöisen vedenlämmitysvaraston asennus: kaikki mitä sinun tulee tietää ennen asennusta ja sen aikana

Sähkökäyttöinen vedenlämmitysvarasto on melko huomaamaton, mutta erittäin tärkeä laite jokaisessa kodissa. Kun se toimii, kukaan ei kiinnitä siihen huomiota. Kun se ei toimi tai kun se on asennettu väärin, ongelmat voivat olla todella epämiellyttäviä – homehtuneista seinistä rikkoutuneisiin putkiin ja palaneisiin sähköjohtoihin. Tämä artikkeli on tarkoitettu kaikille, jotka aikovat asentaa sähkökäyttöisen vedenlämmitysvaraston itse tai haluavat ymmärtää, mitä sähköasentaja ja putkimies tekevät heidän kotonaan – ja miksi.

Tarkastelemme yksityiskohtaisesti eroja ylä- ja ala-lämmityksessä, oikeaa hydraulista kytkentää, sähköasennukselle asetettuja vaatimuksia, laitteen sijoittamista ja kiinnittämistä sekä yleisimpiä asennuksessa tehtyjä virheitä. Jos olet kiinnostunut myös vedenlämmitysvaraston ja virtauslämmittimen vertaamisesta tai siitä, pitäisikö valita paineellinen vai paineeton järjestelmä, suosittelen lukemaan muita artikkeleita Tietokeskuksestamme – esimerkiksi Miten valita sähkökäyttöinen vedenlämmitysvarasto: varasto vs. virtaus tai Paineellinen vs. paineeton vedenlämmitysvarasto: mikä ero on ja mitä valita?

Sähkökäyttöinen vedenlämmitysvarasto – miten se toimii ja miten se eroaa virtauslämmittimestä

Sähkökäyttöinen vedenlämmitysvarasto toimii yksinkertaisella periaatteella: suljettuun astiaan täytettyyn veteen on upotettu sähkölämmitin – kela tai putkimainen lämmitin. Termostaatti seuraa veden lämpötilaa ja kun se laskee asetetun arvon alapuolelle (tyypillisesti 60–75 °C), se käynnistää lämmityksen. Kun vesi saavuttaa halutun lämpötilan, lämmitys sammuu. Koko varaston tilavuus on siten jatkuvasti valmis käytettäväksi.

Toisin kuin virtauslämmitin (esimerkiksi sähköinen virtauslämmitin MK1 3,5 kW tai virtauslämmitin PM 3,5 kW hydraulisen kytkennän kanssa) sähkökäyttöinen vedenlämmitysvarasto ei tarvitse suurta hetkellistä tehoa – 30 litran varaston lämmittämiseen riittää 2 kW, mikä selviytyy tavallisesta sähköasennuksesta. Lämpimän veden vaihto on nopeaa ja mukavaa, jos varasto ei ole tyhjä. Jos se tapahtuu, on odotettava seuraavaa lämmitystä, mikä voi kestää 1–2 tuntia.

lämmin vesi termostaatti lämmitin (alhaalla) ST TP ST = kylmä vesi, TP = lämmin vesi

Ylä-lämmitys vs. ala-lämmitys – peruserotus, joka vaikuttaa kaikkeen

Tämä on ensimmäinen ja tärkein asia, joka sinun on ratkaistava ennen ostoksen tekemistä. Sähkökäyttöiset vedenlämmitysvarastot myydään kahdessa peruskonfiguraatiossa sen mukaan, missä lämmitin ja hydrauliikkaliitännät sijaitsevat – ja nämä kaksi versiota on tarkoitettu täysin erilaiselle asennukselle.

Ylä-lämmityksen lämmitin (kylmän veden tulo ylhäältä)

Ylä-lämmityksessä lämmitin sijaitsee astian yläosassa. Kylmä vesi tulee myös ylhäältä (sisäisen liitäntäputken kautta, joka ulottuu astian pohjaan asti, jotta kylmä vesi ei työntäisi lämpimää vettä ulos), lämmin vesi poistuu myös ylhäältä. Sähköliitäntä on myös yläosassa. Tämä tyyppi on tarkoitettu asennettavaksi pesualtaan tai keittiön altaan alle, missä ei ole riittävästi korkeutta – astia roikkuu ylösalaisin. Kylmä vesi tulee siis todella ylhäältä ja lämmin vesi poistuu alhaalta (suhteellisesti, koska koko laitteen pää on alhaalla).

Esimerkkinä tällaisesta laitteesta on esimerkiksi sähkökäyttöinen vedenlämmitysvarasto BD 2,0 kW 30 l ylä – kompakti laite termostaattisella kytkennällä ja paineellisella toiminnalla, joka sopii juuri pieneen kylpyhuoneeseen tai altaan alle, missä asennus käännetyllä päällä on standardi.

Ala-lämmityksen lämmitin (kylmän veden tulo alhaalta)

Ala-lämmityksessä lämmitin sijaitsee astian alaosassa. Kylmä vesi tulee alhaalta, lämmin vesi poistuu ylös (missä on myös sähköpää). Tämä tyyppi on tarkoitettu perinteiselle pystysuoralle asennukselle pää ylöspäin – siis yleensä kylpyhuoneen tai kattilahuoneen seinälle, missä on riittävästi korkeutta. Fysiikka toimii meidän eduksemme: lämmitetty vesi nousee ylös, kylmä vesi laskee lämmityslaitteeseen – luonnollinen konvektio nopeuttaa lämmitystä ja parantaa sen tehokkuutta.

Suurin osa tavallisista kotitalousvarastoista (50 l, 80 l, 100 l ja enemmän) on juuri ala-lämmityksen kanssa – ne asennetaan pystysuoraan pää ylöspäin.

Ylä-lämmitys Ala-lämmitys pää / sähköliitäntä lämmitin TP↑ ST↓ pää / sähköliitäntä lämmitin TP↑ ST↓ TP = lämmin vesi, ST = kylmä vesi

Miksi asennusvaihtoehdot ovat tärkeitä – ja miksi niitä ei voi vaihtaa

Tämä on asia, jota näen käytännössä melko usein: asiakas ostaa alhaalta lämpiävän varaaja ja haluaa sen sitten kääntää ylösalaisin tiskipöydän alle. Tuloksena on, että lämmin vesi jää pohjalle (koska pää on alhaalla), kylmä vesi menee ylempään osaan ja ulos tulee sama kylmä vesi – tehokkaasti sinulla ei ole lainkaan lämmintä vettä tai vain satunnaisesti. Lisäksi lämmityselementti voi olla veden ulkopuolella ja palaa rikki. Varaajat eivät ole symmetrisiä – jokainen tyyppi on suunniteltu tiettyyn asennusasentoon eikä niitä voi kääntää mielivaltaisesti.

Ennen ostamista sinun on siis aina selvästi määritettävä: meneekö varaaja seinään pystyasennossa pää ylöspäin (alhaalta lämpiävä), vai tiskipöydän alle pää alaspäin (ylhäältä lämpiävä)?

Valmistelu ennen asennusta: mitä sinun on varmistettava etukäteen

Varaajan asennus ei ole monimutkaista, mutta se on suunniteltava hyvin. Huono valmistelu aiheuttaa suurimman osan ongelmista, joita sitten korjataan vasta asennuksen aikana tai pian sen jälkeen.

Seinän kantavuus ja kiinnikkeet

Täysi varaaja voi olla yllättävän painava. 30 litran varaaja painaa täynnä noin 33–36 kg (riippuu rakenteesta), 50 litran noin 55–60 kg, 80 litran jopa 85–90 kg. Nämä ovat kuormia, joille ei riitä pelkkä ruuvi laastissa. Kiinnikkeet on kiinnitettävä seinän kerroksiin, ei vain laastiin:

  • Täysrappu tai ontelolaasti: standardit Fischer tai Rawlplug -kiinnikkeet halkaisijaltaan vähintään 10 mm, pituus vähintään 80 mm. Yli 50 litran varaajille suosittelen 12 mm.
  • Ontelolaasti tai ohutseinäinen ontelolaasti: on käytettävä erityisiä ontelohakaimia tai kemiallista kiinnikettä – tavallinen laajennusruuvi vetää irti kuormituksessa.
  • Kipsilevy: ei riitä yksinään, on kiinnitettävä kantaprofiloihin tai käytettävä lautaskiinnikettä vähintään 4 kiinnityskohdalla ja kemiallisella kiinnikkeellä.
  • Betoni: luotettavin ratkaisu, riittää tavalliset laajennusruuvit 10 mm.

Tarkista aina, toimittaako valmistaja kiinnikkeet vai onko ne ostettava erikseen. Jotkut varaajat sisältävät kiinnikkeet, toiset eivät. Kiinnikkeet on asennettava vaakasuoraan (käytä vesivaa’aa) ja etäisyydelle, jonka valmistaja määrää asennusohjeessa.

Valmistautuminen ja esteettömyys

Ennen porausten aloittamista mittaa varaajan ja sen varusteiden (varoventtiili, paineenvähennysventtiili, T-putki) mitat ja tarkista, mahtuuko se suunniteltuun tilaan. Varatajan on oltava saavutettavissa vähintään yhdeltä sivulta – mahdollisen anodin (magnesiumtanko, joka suojaa säiliötä korroosiolta) vaihtoa ja lämmityselementin tarkastusta ja huoltoa varten. Älä piilota varaajia täysin suljettuihin tiloihin tai kaappeihin ilman huoltoaukkoa.

Sähköasennus – vaatimukset ja ehdot

Varaajan sähkölämmitin vaatii erillisen suojattun sähköpiirin. Tämä ei ole suositus – se on standardien ja valmistajan vaatimus. Syyt ovat selvät: lämmitin toimii pitkään (tunteja), sillä on suhteellisen vakaa virrankulutus eikä sitä saa keskeyttää muiden laitteiden kautta.

  • 2 kW teho (esim. BD 2,0 kW): riittää yksivaiheinen piiri 230 V / 10 A, kaapeli CYKY-J 3×1,5 mm²
  • 2–3,5 kW teho: yksivaiheinen piiri 230 V / 16 A, kaapeli CYKY-J 3×2,5 mm²
  • Yli 3,5 kW – 6 kW teho: yksivaiheinen piiri 230 V / 25–32 A, kaapeli CYKY-J 3×4 mm² (tai kolmivaiheinen)

Kylpyhuoneessa on pakollinen suojaus vuotovirtauksella (RCD) 30 mA:n laukaisuvirralla. Pistorasia (jos varaaja liitetään pistokkeen kautta) on sijoitettava kylpyhuoneen vastaavaan vyöhykkeeseen standardin ČSN/STN 33 2000-7-701 mukaisesti – eli vähintään 60 cm kylvyn tai suihkunurkkauksen reunasta. Käytännössä on parempi liittää varaaja kiinteästi (ilman pistoketta), kautta klemmaripisteen tai suoraan jakokaappiin – se on turvallisempaa ja kestävämpää kosteutta vastaan.

Sähköasennuksen on suoritettava tai tarkastettava henkilö, jolla on asianmukainen pätevyys (§22 sähköasentajien määräyksen mukaan). Hydrauliikkaa voit hallita itse (jos sinulla ei ole kaasuasennusta), sähkö kannattaa jättää ammattilaiselle.

Hydraulisen asennuksen vaiheet

Varaaja on paineastia. Tavallisessa vesijohdossa paine on 2–6 baaria, joissakin alueilla jopa enemmän. Varaajan on oltava oikein suojattu, muuten lämmetessä (veden tilavuus kasvaa) voi syntyä ylipainetta ja säiliön vikaantuminen.

1. Ripustuskiinnikkeet ja varaajan asennus

Tee kiinnikkeiden sijainti asennusohjeen mukaan (väli, korkeus). Porataan reiät, asennetaan ruuvit, ruuvataan kiinnikkeet ja tarkistetaan vesivaa’alla. Ripusta varaaja. Varaajan on oltava tasapainossa – se ei saa heilua eikä olla vino.

2. Varoventtiili

Tämä on ehdottoman kriittinen osa asennusta. Varoventtiili on asennettava kylmän veden tuloon, mahdollisimman lähelle varaajia (ei kauempana kuin ensimmäisessä putkessa ennen varaajia). Se avautuu ylipainetta – tyypillisesti 6–8 baaria mallista riippuen. Venttiilin on oltava:

  • oikea avautumispaine sama kuin varaajan suurin käyttöpaine (katso laitteen teknistä tietolomaketta)
  • viemäriputki johdetaan viemäriin tai keräysastiaan – pisarat turvallisuusventtiilistä ovat normaaleja (jokaisessa lämmityksessä hieman vettä tippuu – se on laajeneva tilavuus)
  • ei saa olla turvallisuusventtiilin jälkeen mitään sulkua varaajan suuntaan

Jos turvallisuusventtiiliä ei asenneta tai se asennetaan väärin (sulkujen jälkeen, väärinpäin), varaaja voi vaurioitua ensimmäisellä lämmityksellä. Äärimmäisessä tapauksessa voi tapahtua säiliön rikkoutuminen.

3. Paineenvähennysventtiili (jos tarpeen)

Jos talon putkistossa paine on yli 3–4 baaria (mikä on tavallista kerrostaloissa ja joissakin kerrostaloissa), suositellaan paineenvähennysventtiilin asentamista ennen varaajia. Se asetetaan 3–4 baariin ja suojaa sekä varaajan että koko putkiston ylipainetta vastaan.

4. Sulkuventtiili kylmän veden tuloon

Kylmän veden tuloon ennen varaajia on oltava sulkuventtiili – mahdollisuuden varataajan irrottamiseksi huollon aikana ilman koko putkiston irrottamista. Se asennetaan turvallisuusventtiilin eteen (eli järjestys putkistosta: sulkuventtiili → varoventtiili → varaaja).

5. Lämpimän veden liittäminen hanoihin

Varaajan lämpimän veden ulostulo liitetään olemassa olevaan lämpimän veden putkistoon (tai suoraan hanaan/hanaan, joita varaaja palvelee). Tärkeää: lämpimän veden ulostulossa ei saa olla sulkua eikä takaiskuventtiiliä – veden on voitava virrata laajenemisessa turvallisuusventtiilin kautta.

Varaajan hydraulisen asennuksen kaavio VARAAJA SV TV tyhjennys/viemäri lämmin vesi → hana kylmän veden putkisto SV = sulkuventtiili, TV = varoventtiili

6. Lämminvesivaraajan täyttö ja ilmanpoisto

Ennen sähkökytkennän käynnistämistä tulee lämminvesivaraaja olla täynnä vettä. Toimi seuraavasti:

  1. Avaa kylmän veden tulo (sulkuhana).
  2. Avaa lämpimän veden ulostuloventtiili (esim. hana) – ilma poistuu varastosta veden mukana ja tulee ulos tästä aukosta.
  3. Odota, kunnes lämpimän veden hanasta alkaa tulla jatkuva virta ilman ilmakuplia. Vasta silloin varasto on täynnä.
  4. Sulje lämpimän veden hana.
  5. Tarkista, ettei liitoskohdista tai liittimistä tihku – jos tihkuu, kiristä tai tiivistä uudelleen.

Älä koskaan käynnistä sähkölämmitysvastusta tyhjässä lämminvesivaraajassa! Lämmitysvastus, joka ei ole veden alla, ylikuumenee välittömästi ja palaa. Tätä vikaa ei voi korjata – vastus on vaihdettava ja asiakkaat huomaavat yleensä vasta, kun varasto ei toimi.

Lämminvesivaraajan sähkökytkentä

Lämminvesivaraaja on yleensä yksivaiheinen laite (230 V). Sähkökytkentä sisältää:

  • Fasi (L): ruskea tai musta johto
  • Nolla (N): sininen johto
  • Maadoitusjohdin PE (maa): vihreä-keltainen johto – on liitettävä aina, lämminvesivaraajan on oltava maadoitettu

Kytkentärasia on lämminvesivaraajan sähköpäässä (kansi, joka ruuvataan auki). Johdot liitetään asennusohjeen mukaisesti. Termostaatti on useimmissa tapauksissa lämminvesivaraajan osa ja manuaalisesti säädettävä (kierrettävä säädin) – tehtaan asetus on yleensä 60–65 °C. Lämpötila alle 60 °C ei ole suositeltavaa hygieniasyistä (Legionella-bakteerin lisääntymisriski).

Lämminvesivaraajan sähköliitäntäkaavio KATKAISIJAT + RCD 30 mA L – vaihe (ruskea) N – nolla (sininen) PE – maadoitus (viherkeltainen) KYTKENTÄRASIA lämminvesivaraajasta termostaatti + lämmitysvastus Katkaisija vähintään 10 A (2 kW) / 16 A (3,5 kW) – aina oma piiri

Jotkin lämminvesivaraajat mahdollistavat yöajan tariffipiirin liittämisen (HDO – kauko-ohjaus), jossa sähkönjakelija käynnistää lämmityksen halvemmalla yöaikana. Jos sinulla on sopimus tariffilla D45N tai vastaava, se on taloudellisesti kannattavaa – lämminvesivaraaja lämpiää yöllä ja käytät päivän aikana varastoitua lämpimää vettä. Tällaiseen kytkentään tarvitaan oma piiri, jonka sähköasentaja asentaa tarkastuksen yhteydessä.

Lämminvesivaraajien asennuksen yleisimmät virheet

Vuosien kokemuksen perusteella olen nähnyt todella erilaisia asennuksia – hyviä ja katastrofaalisia. Tässä yleisimmät toistuvat virheet:

  • Puuttuva tai väärin liitetty turvaventtiili: Vaarallisin virhe. Turvaventtiilin on oltava oikean luokan, oikein suunnattu (virtaussuunta) ja poistoputki johdettava viemäriin.
  • Käynnistys ennen veden täyttöä: Lämmitysvastus palaa välittömästi. Asiakkaat tekevät tämän, koska haluavat "testata" lämminvesivaraajan ennen vesijohtojen valmistumista.
  • Väärä asennusjärjestys (alhaalta lämmitettävä lämminvesivaraaja asennettu ylösalaisin): Lämminvesivaraaja toimii teknisesti, mutta ei lämmitä vettä tehokkaasti ja lämmitysvastus voi olla tyhjässä tilassa.
  • Yhteinen katkaisija muiden laitteiden kanssa: Lämminvesivaraajan on oltava oma katkaisija. Jos se jakaa katkaisijan pyykinpesukoneen tai muun tehokkaan laitteen kanssa, katkaisija sammuu tai kaapeli ylikuumenee.
  • Puuttuva sulkuhana tuloaukossa: Kun lämminvesivaraajaa täytyy korjata tai vaihtaa, joudut pysäyttämään koko kylmän veden jakelun asunnossa/talossa.
  • Vanhan tiivisteen käyttö (silikonin sijaan teflon tai hampputahna): Silikoni ei ole sopiva painevesiliitäntöihin. Oikea tiiviste on teflonnauha, hampputahna tai puristusliitin.
  • Liian alhainen lämpötila termostaatilla (alle 60 °C): Legionella pneumophila -bakteerin lisääntymisriski. 40–50 °C lämpötiloissa bakteeri lisääntyy aktiivisesti. Suositeltu vähimmäiskäyttölämpötila on 60 °C.

Paine- ja paineettoman lämminvesivaraajan asennuksen erot

Lämminvesivaraaja toimii useimmissa tapauksissa painejärjestelmässä – se on liitetty suoraan vesijohtoon, vesi on paineen alla ja se toimittaa kaikki ulostulopaikat kerralla. Paineettomat lämminvesivaraajat ovat olemassa, mutta ne ovat harvinaisempia (käytännössä paineettomat ovat yleensä pieniä laitteita muutamaan litraan, esim. 5–10 l, suoraan ulostulopisteen yläpuolella).

Jos olet kiinnostunut paine- ja paineettoman järjestelmän eroista tarkemmin, suosittelen artikkelia tietopankissamme: Paineellinen vs. paineeton lämminvesivaraaja: mikä ero on ja mitä valita? Siellä löydät myös vertailun laitteisiin kuten 4,5 kW virtauslämmitin paineettomalla järjestelmällä, joka toimii täysin eri periaatteella.

Säännöllinen huolto asennuksen jälkeen

Lämminvesivaraaja ei ole laite, jonka asennat ja unohdat. Se vaatii säännöllistä huoltoa, erityisesti kovavesialueilla (ja Suomessa useimmat vesilaitokset ovat kovavetisiä, 2–3 mmol/l, keskikovaa tai kovaa vettä).

  • Turvaventtiilin tarkastus (kerran vuodessa): Avaa turvaventtiili käsin (vivusto tai ruuvattava nuppi) ja tarkista, että vettä tulee ulos ja venttiili sulkeutuu uudelleen. Tukkunut tai ruostunut venttiili on vaihdettava.
  • Magnesiumuhrielektrodin vaihto (joka 2–3 vuotta, riippuen veden kovuudesta): Elektrodi suojaa säiliötä sähkökemialliselta korroosiolta. Kun elektrodi kuluu loppuun, säiliö alkaa ruostua sisältä. Elektrodin vaihto on tärkein huoltotoimenpide lämminvesivaraajalle.
  • Lämminvesivaraajan kalkinpoisto (joka 2–5 vuotta): Kovassa vedessä kalkkia kertyy lämmitysvastukseen, mikä heikentää lämmityksen tehokkuutta ja lyhentää vastuksen elinikää. Lisätietoja artikkelissa Lämminvesivaraajan huolto ja kalkinpoisto: miten pidentää sen käyttöikää.

Varaajakattila vs. hetkellislämmitin: lyhyt vertailu päätöksentekoa varten

Jos vielä mietit, pitäisikö valita varaajakattila vai hetkellislämmitin, tässä on lyhyt käytännön vertailu. Hetkellislämmitin, esimerkiksi MK1 4,5 kW elektronisella kytkimellä, lämmittää veden heti ilman säiliötä, mutta vaatii huomattavasti suuremman tehon (3,5–5,5 kW) ja vahvemman sähköasennuksen. Varaajakattila toimii pienemmällä teholla, mutta varastoi lämpimän veden etukäteen ja tarvitsee aikaa lämmitykseen.

Pienelle kylpyhuoneelle yhdellä hanalla ja rajoitetuilla sähköasennuksilla (vanha asunto) on 30–50 litran varaajakattila ihanteellinen. Uudelle asunnolle, jossa tarvitaan samanaikaisesti sekä suihkua että pesuallasta, on edullisempi hetkellislämmitin riittävällä teholla tai suurempi säiliö. Lue lisää aiheesta artikkelista Miten valita sähkölämmitin: varaajakattila vai hetkellislämmitin?

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Voiko yläkierukoilla varustetun varaajakattilan asentaa pystyasentoon pää ylöspäin?

Ei. Yläkierukoilla varustettu säiliö on suunniteltu erityisesti alaspäin asennettavaksi – pesuallas- tai pesualtaan alle. Jos asennat sen ylösalaisin, hydrauliset liittimet ovat väärässä asennossa, lämmin vesi ei nouse oikein ja lämmityselementti voi toimia veden ulkopuolella. Pystyasennukseen pää ylöspäin valitse aina säiliö, jossa on alaskierukoilla varustettu lämmitys.

Pitääkö minun soittaa sähköasentaja vai voinko tehdä sähköliitännän itse?

Laissa (asetus 508/2009 Z. z.) edellytetään, että asuinhuoneistojen sähkölaitteet asentaa henkilö, jolla on asianmukainen ammattipätevyys. Kylpyhuoneessa pätevät lisäksi tiukemmat turvallisuusvaatimukset (vyöhykkeet, RCD). Hydrauliikka (vesijohdot) voit tehdä itse, mutta sähköliitännän ja tarkastuksen tulisi tehdä sähköasentaja – sekä turvallisuuden että vakuutuksen voimassaolon vuoksi.

Miksi varoventtiilistä joskus tippuu vettä – onko se vika?

Ei, se on normaalia ja oikein. Jokaisella lämmityksellä veden määrä säiliössä laajenee (vesi laajenee lämmetessään noin 3–4 %). Tämä ylimääräinen tilavuus poistuu varoventtiilin kautta. Jos tippuu vain lämmityksen aikana tai sen jälkeen, venttiili toimii oikein. Jos tippuu jatkuvasti myös ilman lämmitystä, venttiili on vaurioitunut tai paine putkistossa on liian korkea – tällöin on asennettava paineenalennusventtiili ja vaihdettava varoventtiili.

Minkä lämpöiseksi tulisi asettaa termostaatti?

Suositeltava minimilämpötila on 60 °C – tällä lämpötilalla Legionella-bakteerit, jotka voivat aiheuttaa vakavan hengitystiesairauden, kuolevat. Useimpien säiliöiden maksimilämpötila on 75–85 °C. Korkeampi lämpötila tarkoittaa enemmän vedenkiveä, mutta myös suurempaa lämpimän veden varastoa (seoksen jälkeen kylmällä vedellä). Käytännössä 65–70 °C on hyvä kompromissi hygienian, energiansäästön ja laitteen käyttöiän välillä.

Mikä on varaajakattilan käyttöikä?

Oikein asennettuna ja säännöllisellä huollolla (venttiilin tarkistus, anodin vaihto) on todellinen käyttöikä 10–15 vuotta. Ilman anodin vaihtoa säiliö voi ruostua sisältäpäin 5–7 vuodessa, erityisesti kovassa tai aggressiivisessa vedessä. Lämmityselementti on myös vaihdettava osa – jos se tukkeutuu vedenkivellä, huoltomies voi vaihtaa sen muutamalla kymmenellä eurolla.

Voiko varaajakattilan liittää aurinkolämmitykseen?

Tavallinen sähköinen varaajakattila (yksi- tai kaksikerroksinen, vain sähköisellä lämmityselementillä) ei ole suoraan sopiva yhdistettäväksi aurinkokeräimeen – siihen on tarkoitettu kaksikerroksiset säiliöt kahdella lämmönvaihtimella. Sähköinen säiliö voidaan kytkeä aurinkosäiliön jälkilämmityslaitteeksi, mutta ei primääriseksi säiliöksi aurinkopiirissä. Aurinkolämmityksen ja sähköisen jälkilämmityksen yhdistämiseen suositellaan konsultointia lämmityssuunnittelijan kanssa.

Johtopäätös: varaajakattilan asennus ei ole raketti, mutta vaatii järjestystä

Varaajakattilan asennus on hallittavissa oleva tehtävä, jos tiedät mitä teet ja mihin kiinnittää huomiota. Avainkohdat ovat: oikean tyyppinen valinta (ylä- vai aläkierukoilla varustettu asennusasennon mukaan), luotettava kiinnitys täysinäisen säiliön painolle, pakollinen varoventtiili, erillinen sähköpiiri RCD 30 mA:lla ja säiliön täyttäminen vedellä ennen ensimmäistä käynnistystä. Jos et ole varma jostakin – erityisesti sähköosassa – soita sähköasentaja. Sähköisen tarkastuksen ja ammattimaisen asennuksen hinta on murto-osa siitä, mitä maksaisi korjaaminen huonosti kytketyn laitteen aiheuttamista vahingoista.

Jos olet kiinnostunut siitä, miten hetkellislämmittimet toimivat ja milloin ne ovat edullisempia kuin säiliö, tutustu artikkeliin Hetkellislämmittimen asennus: askel askeleelta, liittäminen ja sähkövaatimukset tai Hydraulinen vs. elektroninen hetkellislämmittimen kytkentä: mitä se tarkoittaa ja kumpi on parempi? tietopankissamme.

Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?

Etkö osaa päättää tai käsittelet tiettyä tilannetta kotonasi? Kirjoita meille – autamme mielellämme.

Älä täytä tätä kenttää:
Vytvořil Shoptet | Design Shoptak.cz.