Laipat ja niiden tyypit – mitä DN- ja PN-standardit tarkoittavat pumpuissa
Mitta ja laippatyyppien merkitys – mitä DN- ja PN-standardit tarkoittavat pumppujen yhteydessä
Kun tilaat ensimmäistä kertaa laippaliitännäisen kiertovesipumpun ja saat paketin, jossa on merkintä kuten DN 50 PN 6 tai DN 80 PN 16, useimmat tarkistavat vain putken läpimitan ja toivovat sen sopivan. Käytännössä tämä johtaa usein joko pidempiin asennuksiin tai – pahimmassa tapauksessa – tuotteen palautukseen, koska laipat eivät yksinkertaisesti sovi olemassa olevan järjestelmän laippoihin. Siksi tässä artikkelissa käydään läpi DN- ja PN-standardit syvällisesti – ei vain mitä nämä lyhenteet tarkoittavat, vaan myös miksi ne ovat ratkaisevan tärkeitä laippaliitännäisille kiertovesipumpuille ja miten niitä käsitellään oikein valinnassa, suunnittelussa ja asennuksessa.Mikä on laippa ja miksi sitä tarvitaan?
Lippa (englanniksi *flange*, saksaksi *Flansch*) on laajennettu levy tai reuna putken, venttiilin tai pumpun päässä, joka mahdollistaa vahvan, tiiviin ja irrotettavan liitoksen kahden komponentin välillä. Kierteellisten liitosten (joissa komponentit kierretään yhteen) sijaan laippaliitos tehdään sovittamalla kaksi vastakkain olevaa laippaa yhteen, asettamalla niiden väliin tiiviste ja kiristämällä ne pulttien avulla. Syy siihen, miksi laippaliitokset ovat yleisiä lämmityksen ja veden kiertovesipumpuissa, erityisesti korkeammissa teholuokissa, on yksinkertainen: irrotettavuus. Pumppu voidaan irrottaa järjestelmästä ilman, että putkia tarvitsee leikata. Tämä on suuri etu huoltotoimenpiteissä, laakerien vaihdossa tai koko laitteen vaihdossa. Siksi kaikki suuremmat kiertovesipumput teollisuusrakennuksiin, kattilahuoneisiin ja suurempiin lämmitysverkkoihin varustetaan vakiona laippaliitännöillä.Laipan liitoksen rakenne: kaksi laippaa, tiiviste ja pultit.
DN-standardi – nimelliskoko (Nominaalinen läpimitta)
Lyhenne DN tulee ranskan kielen sanoista Diamètre Nominal, suomeksi nimelliskoko tai nimellisläpimitta. Se on dimensioton luku, joka ilmaisee putken tai liittimen sisämitan likimääräisenä arvona millimetreissä. Sana ”likimääräinen” on tässä avainasemassa – DN ei ole tarkka sisämitta, vaan standardoitu luokka, joka takaa yhteensopivuuden laippojen välillä samassa luokassa valmistajasta riippumatta.
Standardi EN ISO 6708 määrittelee useita nimelliskokoja, joita esiintyy yleisimmin lämmitysjärjestelmissä:
- DN 25 – vastaa suunnilleen 1" putkea, yleinen pienemmissä järjestelmissä
- DN 32 – vastaa 5/4" putkea
- DN 40 – vastaa 6/4" putkea (1½")
- DN 50 – vastaa 2" putkea, hyvin yleinen keskikokoisten kattilahuoneiden yhteydessä
- DN 65 – sijoittuu standardien tuumakokojen väliin, yleinen eurooppalaisissa järjestelmissä
- DN 80 – vastaa 3" putkea, tyypillinen suurille kattilahuoneille ja teollisuusrakennuksille
- DN 100 – vastaa 4" putkea, soveltuu keskitetylle lämmönlähteelle
- DN 125 – suurempi teho, lämmönjakeluverkot
- DN 150 ja suuremmat – teollisuuden sovellukset, voimalaitokset, sairaalat, suuret kauppakeskukset
On tärkeää ymmärtää, että samalla DN-arvolla todellinen laipan ulkoläpimitta voi vaihdella PN-luokan mukaan. DN 50 PN 6 ja DN 50 PN 16 -laipoilla on sama sisähalkaisija, mutta laipat eroavat paksuudeltaan, pulttikehän halkaisijalta (PCD – Pitch Circle Diameter) ja pulttien määrältä. Tämä on yksi yleisimmistä virheistä rakennustyömailla.
PN-standardi – nimellispaine (Nominaalinen paine)
Lyhenne PN tulee ranskan kielen sanoista Pression Nominale, suomeksi nimellispaine. Se ilmaisee suurimman sallitun ylipaineen (bareissa) viiteväliaineen lämpötilassa 20 °C. Standardi EN 1092-1 määrittelee seuraavat yleiset luokat:
- PN 6 – enimmäispaine 6 bar 20 °C:ssa; tyypillinen pienipaineisille juomaveden ja lattialämmityksen järjestelmille
- PN 10 – 10 bar 20 °C:ssa; yleinen lämmitysjärjestelmissä omakotitaloissa ja kerrostaloissa
- PN 16 – 16 bar 20 °C:ssa; yleisin luokka kattilahuoneissa, liiketiloissa ja teollisuuslämmitysjärjestelmissä
- PN 25 – 25 bar; korkeapaineiset teollisuuden sovellukset, höyryjärjestelmät
- PN 40 – 40 bar; erikoisteollisuuden ja energiateollisuuden sovellukset
Valitessasi laippaliitännäistä kiertovesipumppua laipaltaan asennettavat kiertovesipumput -kategoriasta, varmista aina, että pumpun PN-luokka vastaa järjestelmän muiden liittimien ja putkien paineluokkaa. Jos esimerkiksi suunnittelija on määrittänyt järjestelmään PN 16 -laipat ja pumppu on toimitettu PN 6 -luokituksella, laipat eivät yksinkertaisesti sovi – pulttien reikien välinen etäisyys on erilainen.
DN 50 ja DN 16 -putkissa on sama sisähalkaisija, mutta ulkohalkaisija ja pulttikehä ovat erilaiset – niitä ei voi vaihtaa keskenään.
Laipat EN 1092-1 -standardin mukaan
Tarkat mitat ovat standardoituja ja sitovia. Lämpökeskuksissa tärkeimmät arvot ovat (kaikki mitat millimetreissä, pultit metrisillä kierteillä):
| DN | PN | Laipan ulkohalkaisija D (mm) | Pulttikehä PCD (mm) | Reikien määrä | Reiän halkaisija (mm) | Pultit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| DN 40 | PN 6/10 | 150 | 110 | 4 | 18 | M16 |
| DN 40 | PN 16 | 150 | 110 | 4 | 18 | M16 |
| DN 50 | PN 6/10 | 165 | 125 | 4 | 18 | M16 |
| DN 50 | PN 16 | 165 | 125 | 4 | 18 | M16 |
| DN 65 | PN 6/10 | 185 | 145 | 4 | 18 | M16 |
| DN 65 | PN 16 | 185 | 145 | 8 | 18 | M16 |
| DN 80 | PN 6/10 | 200 | 160 | 8 | 18 | M16 |
| DN 80 | PN 16 | 200 | 160 | 8 | 18 | M16 |
| DN 100 | PN 6/10 | 220 | 180 | 8 | 18 | M16 |
| DN 100 | PN 16 | 235 | 190 | 8 | 22 | M20 |
| DN 125 | PN 16 | 270 | 220 | 8 | 26 | M24 |
| DN 150 | PN 16 | 300 | 250 | 8 | 26 | M24 |
Huomioithan: Mitat ovat suuntaa antavia EN 1092-1 tyyppien 01 ja 02 mukaisesti. Tarkista aina pumpun valmistajan mittatiedot, sillä jotkut valmistajat (erityisesti PN 6 ja PN 10) käyttävät samoja laittatiivisteitä molemmille paineluokille, kun taas toiset erottavat ne toisistaan.
Laipat EN 1092-1 -standardin mukaan – kaikki laitat eivät ole samanlaisia
EN 1092-1 -standardi määrittelee useita laittatyyppejä niiden rakenteen ja putkeen tai pumpun runkoon liittämisen mukaan. Lämpöteknisessä käytössä tärkeimmät ovat:
- Tyyppi 01 – tasainen laitta (Flat face): Tiiviste asetetaan laipan koko etupintaan. Käytetään matalissa paineissa (PN 6, PN 10) ja liitettäessä valurautaisiin vastalaipoihin. Tyypillinen valukohteissa.
- Tyyppi 02 – kohonnut laitta (Raised face, RF): Laipan keskiosa on hieman koholla (2 mm PN 6–16, 7 mm PN 25 ja sitä korkeammilla). Tiiviste lepää vain tällä koholla olevalla renkaalla. Tämä on yleisin tyyppi Euroopassa PN 16 ja sitä korkeammilla paineluokilla.
- Tyyppi 05 – rengastiiviste (Ring-type joint, RTJ): Erikoissovellus korkeille paineille ja lämpötiloille, ei yleensä käytössä tavallisessa lämmityksessä.
- Irrotettava laitta ja rengas (Loose flange): Laittaa ei ole hitsattu tai pultattu putkeen, vaan se pidetään kiristyskehässä. Mahdollistaa pyörityksen – asennuksessa kohdistetaan pulttien reiät. Hyödyllinen ahtaissa asennusolosuhteissa.
Putkisto- ja laippaliitosten pumppujen kohdalla pumppukotelossa on laipat valettuina tai työstettynä suoraan osaksi runkoa. Laipan tyyppi (pintaprofiili) määrittelee valmistaja ja sen tulee vastata putkiston vastalaipan tyyppiä. RF + FF (kohonnut ja tasainen) -yhdistelmä on teoriassa mahdollinen sopivalla tiivisteellä, mutta lämmityksessä suositellaan käytännössä samaa tyyppiä.
Miten tunnistat olemassa olevan laipan asennuspaikalla
Tämä on käytännön tilanne, jonka asennusmies kohtaa pumpun vaihdon yhteydessä olemassa olevassa kattilahuoneessa. Toimi näin:
1. Mittaa laipan ulkohalkaisija – mittaa laipan ulkoreuna mittanauhalla tai työntötangolla. Käytä EN 1092-1 -taulukkoa ja määritä todennäköinen DN.
2. Mittaa pulttikehä (PCD) – etäisyys yhden pultin keskipisteestä vastakkaisen pultin keskipisteeseen 4-reikäisissä laipoissa tai kulma 8-reikäisissä. 4 reiässä: PCD = etäisyys vastakkaisten reikien keskipisteiden välillä. 8 reiässä: PCD = etäisyys pultinreikien keskipisteiden välillä × 1/sin(22,5°).
3. Laske pultinreikien määrä – neljä reikää vastaa tyypillisesti pienempiin DN-arvoihin DN 80 asti, kahdeksan reikää on yleistä DN 65 PN 16 ja sitä suuremmissa DN-arvoissa.
4. Tarkista sisähalkaisija (läpivienti) – mittaa suoraan laipan keskeltä oleva aukko ja vertaa sitä DN-arvojen taulukkoarvoihin.
5. Tarkista PN – jos dokumentaatiota tai kylttiä ei ole, PN voidaan päätellä ulkohalkaisijan, PCD:n ja reikien halkaisijan yhdistelmästä. Jos PCD ja ulkohalkaisija vastaavat PN 10 -taulukkoa, mutta järjestelmä on alun perin suunniteltu lämmityskattilalle, jonka maksimipaine on 3 bar, kyseessä on todennäköisesti PN 10, mikä on turvallinen valinta tavalliseen lämmitykseen.
Laipan kolme keskeistä mittaa: ulkohalkaisija D, pulttikehä PCD ja sisähalkaisija d.
Miksi PN-luokka on tärkeä paitsi paineen, myös lämpötilan kannalta
Tässä kohtaa monet asentajat ja suunnittelijat tekevät virheen. Nimellispaine PN määritellään väliaineen lämpötilassa 20 °C. Korkeammilla lämpötiloilla – mikä on yleistä kattilahuoneessa – suurin sallittu käyttöpaine laskee.
Esimerkki: Valurautalaipan PN 16 voi toimia turvallisesti vain noin 10 barin paineella 120 °C:n lämpötilassa ja vain 6–7 barin paineella 150 °C:ssa. Tämä tekijä on huomioitu valmistajien pumppujen ja armatuurien mukana tulevissa paine-lämpötilakaavioissa.
Tavallisessa matalalämpöisessä lämmityksessä (lämmönjakoväliaineen lämpötila enintään 90 °C) PN 10 -luokka riittää yleensä lämpötilan suhteen, mutta useimmat kattilahuoneet suunnitellaan tänä päivänä PN 16 -luokalla, koska:
- Painevaraa mahdollisissa siirtymätiloissa (käynnistys, paisuntaastian vika)
- Yhteensopivuus yleisimpien armatuurien ja sulkuventtiilien kanssa markkinoilla
- Mahdollisuus liittää lämmityskattiloita, joiden maksimipaine on korkeampi (10–12 bar)
- PN 10 ja PN 16 -luokkien välinen hintaero on yleisissä kokoluokissa minimaalinen
Käytännön esimerkkejä – miltä se näyttää kentällä
Esimerkki 1 – Asuntoyhtiö, olemassa olevan pumpun vaihto: Asuntoyhtiön isännöitsijä huomasi, että pumppu kattilahuoneessa oli käyttöikänsä lopussa. Paikalla olevissa laipoissa ei ole mitään kylttiä. Asentaja mittasi ulkohalkaisijan 185 mm, pulttikehän 145 mm, 4 pultinreikää, joiden halkaisija on 18 mm ja sisähalkaisijan (läpivienti) noin 63 mm. Taulukko kertoo: DN 65, PN 6/10. Järjestelmä on vanha, matalalämpöinen ja paine ei varmasti ylitä 4 bar. Uusi pumppu tilattiin DN 65 PN 10 -luokalla – se sopi täydellisesti ilman putkiston muutoksia.
Esimerkki 2 – Teollisuushalli, uusi asennus: Suunnittelija suunnitteli jakojärjestelmän teollisuushallille, jossa on 12 barin maksimipaineella toimiva lämmityskattila. Kaikki armatuurit projektissa ovat PN 16 -luokkaa. Pumppu tilattiin DN 80 PN 6 -luokalla, mikä on täysin virheellinen – ei vain paineenkestävyydeltään riittämätön, vaan laipat eivät myöskään sopisi yhteen asennuksessa (PCD-eron voi olla jopa 15 mm). Tilaus keskeytettiin ja pumppu vaihdettiin oikeaan DN 80 PN 16 -luokkaan. Tämä on klassinen esimerkki siitä, miten kustannusten säästö alhaisemmassa paineluokassa aiheutti viivästyksiä ja lisäkustannuksia kuljetuksesta.
Esimerkki 3 – Koulun kattilahuoneen saneeraus: Saneerauksen yhteydessä vaihdettiin DN 50 -pumppu. Olemassa olevat laipat olivat valurautaisia, tyyppiä 01 (tasainen pinta). Uuteen pumppuun tuli laipat tyyppiä 02 (kohonnut pinta). Oli tarpeen käyttää erityistä täysipintatiivistettä tavallisen rengastiivisteen sijaan, jotta kohonnut pinta ei tarvitsisi hiota. Vaihtoehtoinen ratkaisu – hankkia siirtotiivisteitä – oli halvempi ja nopeampi.
Esimerkki 4 – Hotelli, pumpun vaihto sesonkiaikana: Hotellin johtaja halusi vaihtaa pumpun mahdollisimman nopeasti. Pumppu oli asennettu suoraan putkistoon ilman sulkuventtiilejä pumpun välittömään läheisyyteen (vain etäinen sulku oli olemassa). Laipan pumpun irrottaminen ilman lyhyitä sulkuventtiilejä tai laippaliitäntöjä heti pumpun laippojen jälkeen vaati koko järjestelmän tyhjentämistä. Johtopäätös: ammattimainen standardi on asentaa DN-luokan sulkuventtiilit, jotka ovat samat kuin pumppu, suoraan pumpun eteen ja taakse – juuri tulevaa helppoa vaihtoa varten.
Yhteensopivuus amerikkalaisten standardien ANSI/ASME B16.5 kanssa
Suomessa ja Ruotsissa tämä on harvoin relevantti aihe, mutta teknologian tuonnissa Yhdysvalloista tai erikoisteollisuusprojekteissa se tulee tärkeäksi. Amerikkalainen standardi ANSI/ASME B16.5 käyttää tuumamittaisia nimellishalkaisijoita (NPS – Nominal Pipe Size) ja paineluokkia, jotka merkitään Class 150, Class 300, Class 600 jne.
Suoraa vastaavuutta ei ole – Class 150 ei ole sama kuin PN 16, vaikka ne ovatkin lähellä toisiaan. Pultinreikien välinen etäisyys on erilainen ja laipat eivät ole suoraan yhteensopivia. Jos olemassa olevien laippojen alkuperästä on epävarmuutta, on välttämätöntä tarkistaa, onko kyseessä EN- vai ANSI-standardi, muuten voi olla seurauksena vuoto tai jopa mekaanisesti epävakaa liitos.
Tiivisteet laippaliitoksissa – materiaali ja valinta
Laippa ei ole mitään ilman oikeaa tiivistettä. Lämmitysjärjestelmissä, joissa käytetään puhdasta vettä, yleisimmät tiivisteet ovat:
- Nitriilikumi (NBR) – kestää jopa 100–120 °C lämpötiloja, sopii lämpövedelle, ei pidä hyvin mineraaliöljyistä eikä glykolista (ei sovellu glykoliseoksille aurinko- tai jäähdytysjärjestelmissä)
- EPDM (etyleeni-propyleeni-dieenikumi) – kestää jopa 150 °C lämpötiloja, erinomainen kuumalle vedelle ja höyrylle, yhteensopiva glykoliseosten kanssa, mutta ei sovellu hiilivedyille
- Grafiittitiivisteet – korkeampiin lämpötiloihin (höyry, kuuma vesi yli 150 °C), kemiallisesti inertti, erinomainen puristettavuus
- PTFE (teflon) – erittäin kemiallisesti kestävä, aggressiivisille aineille, hinta on korkeampi
Tiivisteen paksuus tavallisissa laipoissa PN 6–16 on yleensä 2–3 mm. Raised face (tyyppi 02) laipoissa tiiviste asennetaan vain kohonneen renkaan päälle, ei koko pinnalle. On tärkeää säätää pulttien kiristysmomentti oikein – liian suuri kiristys voi murskata tiivisteen, liian pieni kiristys aiheuttaa vuotoja. Pultit kiristetään tähtäjärjestyksessä, ei ympyränä, useissa momenttivaiheissa.
Oikea pulttien kiristysjärjestys estää tiivisteen epätasaisen puristumisen ja vuodot.
DN/PN -suhteen vaikutus pumpun tehoon ja virtausnopeuteen
DN-koon valinta vaikuttaa suoraan väliaineen virtausnopeuteen pumpun kurkussa ja siten myös hydraulisiin häviöihin ja meluun. Kiertovesipumpuille lämmityksessä suositellaan, että virtausnopeus kurkussa ei ylitä 1,5–2,0 m/s täydellä teholla. Suuremmilla nopeuksilla melu ja kavitaatio riski kasvavat.
Yksinkertainen laskukaava: Q (m³/h) = v (m/s) × A (m²) × 3600, jossa A on kurkun poikkipinta-ala. DN 50:lle (sisähalkaisija noin 54 mm, pinta-ala ≈ 22,9 cm²) ja v = 1,5 m/s saadaan virtaus Q ≈ 1,5 × 0,00229 × 3600 = noin 12,4 m³/h. DN 65:lle (sisähalkaisija noin 70 mm, pinta-ala ≈ 38,5 cm²) samalla nopeudella Q ≈ 20,8 m³/h.
Tämä on syy siihen, miksi suuria laippapumppuja, joilla on korkea virtausnopeus, ei asenneta liian pienellä DN-kurkulla – nopeus kasvaisi, hydrauliset häviöt olisivat kohtuuttomia ja kavitaatio tuhkaisi pumpun nopeasti. Lisätietoja virtauksen ja nostokorkeuden suhteesta löydät artikkelista Kuinka paljon virtausta ja nostokorkeutta tarvitsen laippapumppulleni.
Laippapumput ja välikappaleet (Montagestücke)
Pumpun vaihdon yhteydessä on käytännössä hyvin yleistä, että uudella pumpulla on sama DN ja PN, mutta erilainen rakennepituus (Baulänge – pumpun kokonaispituus istukkapintojen välillä). Esimerkiksi alkuperäisen pumpun rakennepituus oli 450 mm ja uuden 420 mm. Tässä tapauksessa ratkaisut ovat:
- Välikappale (etäisyysholkki) – teräs- tai valurautainen sylinteri, jolla on oikea DN/PN, joka pidentää kokoonpanoa haluttuun väliin
- Putkien siirtäminen – jos toista putken liitäntää voidaan siirtää (joustava putkien asennus)
- Aaltoilmaisuletkut (laajennusliitännät) – kumi- tai metallikompensoijat, jotka vaimentavat myös rakennepituuden eroa
Siksi ennen varapumpun tilaamista mittaa aina paitsi DN ja PN, myös rakennepituus L (istukkapintojen välinen koko). Suuret valmistajat ilmoittavat rakennepituudet standardien EN 1151 tai EN ISO 2858 mukaisesti ja yhteensopivia vaihtoehtoja eri merkeiltä voidaan löytää, jos DN/PN/L ovat samat.
Laipan kiertovesipumpujen kannalta olennaiset standardit – yleiskatsaus
Tässä on yleiskatsaus standardeista, joita laippakiertovesipumpujen kanssa kohdataan:
- EN ISO 6708 – nimellisen halkaisijan DN määrittely
- EN 1092-1 – laipat ja laippaliitokset, teräslaipat (tyypit 01–15)
- EN 1092-2 – valurautalaipat
- EN 1092-3 – kupuseoslaipat
- EN 13480 – teollisuuden putkistojärjestelmät
- EN ISO 2858 – yhdistelmäsentrifugaalipumppujen mitat (koskee joitain laippapumpputyyppejä)
- EN 1151-1 – kiertovesipumput juomavedelle ja lämmitykselle, rakennepituudet
- DIN 24255 – vanhempi saksalainen standardi rakennepituuksille (edelleen relevantti vanhoissa asennuksissa)
Lisätietoja oikean pumpun valintaprosesseista tiettyyn järjestelmään löydät artikkelista Kuinka valita laippakiertovesipumppu lämmitysjärjestelmään, jossa valintakriteerit käydään läpi kattavasti myös hydraulisten parametrien osalta.
Yleiset virheet DN- ja PN-arvojen valinnassa
Kokemuksemme perusteella useimmat ongelmat laippapumppujen asennuksessa johtuvat muutamista toistuvista virheistä:
- PN 6 ja PN 16 sekoittaminen – samassa koossa laipoilla voi olla identtiset mitat (esim. DN 50 PN 6 = DN 50 PN 10 = DN 50 PN 16:lla on sama ulkohalkaisija 165 mm ja sama PCD 125 mm), mikä johtaa väärään turvallisuudentunteeseen. Muissa koissa (esim. DN 100) mitat ovat erilaiset.
- Rakennepituuden huomiotta jättäminen – pumppu sopii paineen ja halkaisijan suhteen, mutta „lyhentää” järjestelmää 3 cm, mikä aiheuttaa jännitystä putkiin tai putkien pidentämisen tarpeen.
- Väärä tiivisteen tyyppi – NBR-tiivisteen asentaminen järjestelmään, jossa on glykolia (aurinkojärjestelmä, pakkasnestelämmitys), aiheuttaa sen nopean hajoamisen ja vuodon.
- Momenttiavainten käytön laiminlyönti – pultit kiristetty „tuntumalla” johtavat epätasaiseen tiivistykseen ja välittömiin tai myöhempiin vuotoihin.
- Amerikkalaisen ja eurooppalaisen standardin sekoittaminen – tuotujen pumppujen kohdalla Aasian markkinoilta, jotka on joskus sertifioitu ANSI:n eikä EN:n mukaan.
Yksityiskoaisempi kuvaus tyypillisistä asennusvirheistä ja niiden korjaamisesta löytyy artikkelista Laippakiertovesipumpun asennus – prosessi ja yleiset virheet.
Kuinka lukea putkiston pumppujen tyyppikilpiä
Jokaisella putkiston kiertovesipumpulla on tyyppikilpi, jossa kerrotaan suorituskyvyn ja virtausnopeuden lisäksi myös putkiston tiedot. Tyypillinen merkintä näyttää esimerkiksi tältä:
DN 65 / PN 16 / Putken pituus 340 mm / Tmax 130 °C / pmax 10 bar
Tämä merkintä tarkoittaa: putken halkaisija DN 65, putkiston paineluokka PN 16, putken pituus (putkiliitos) 340 mm, väliaineen maksimilämpötila 130 °C, maksimikäyttöpaine 10 bar (mikä on alle PN 16 = 16 bar, koska korkeammassa lämpötilassa pumpun paineraja on alempi kuin putkiston nimellinen paineluokka – rajoittimena on pumpun runko, ei putkisto).
Huomaa, että pumpun maksimikäyttöpaine ei välttämättä ole sama kuin putkiston PN-arvo. Putkiston PN-arvo on putkiston yläraja 20 °C:ssa; pumpulla voi olla alempi raja johtuen juoksupyörän rakenteesta, laakerien tiivisteistä tai pumpun rungosta. Aina ratkaisevin on matalampi arvo.
Yhteenveto – mitä muistaa DN- ja PN-standardeista
Opetustarkoituksiin tiivistämme olennaisen muutamaan käytännössä välittömästi hyödynnettävään kohtaan:
- DN = nimellishalkaisija (likimääräinen sisähalkaisija), ei tarkka sisähalkaisija. Se takaa putkiston yhteensopivuuden eri valmistajien kanssa.
- PN = nimellispaine 20 °C:ssa. Korkeammissa lämpötiloissa maksimikäyttöpaine laskee paine-lämpötila -taulukoiden mukaan.
- Saman DN:n, mutta eri PN:n putkistot eivät aina ole kooltaan erilaisia – se riippuu DN:stä ja kyseisestä standardista.
- Pumpun vaihdon yhteydessä mittaa aina DN, PN ja putken pituus L.
- Putkiston tyyppi (RF, FF) on yhteensopiva vastakkaisen putkiston kanssa tai käytä oikeaa tiivistetyyppiä.
- PN 16 on turvallinen ja yleinen standardi tavalliseen lämmitykseen kattilahuoneissa.
- Virtausnopeus putkessa ei saa ylittää 1,5–2 m/s – tarkista tämä DN:n valinnan yhteydessä laskemalla.
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Voinko liittää DN 50 PN 16 -pumpun olemassa olevaan putkistoon, jossa on DN 50 PN 6 -putkistot?
Monissa tapauksissa kyllä – DN 50 -koon PN 6 ja PN 16 putkistojen mitat ovat EN 1092-1 -standardin mukaisesti samat (ulkohalkaisija 165 mm, PCD 125 mm, 4 M16-reikää). Putkistot sopivat fyysisesti yhteen. Järjestelmää on kuitenkin käytettävä vain maksimipaineella, joka on turvallinen heikommalle osalle – eli PN 6 -putkistolle (6 bar 20 °C:ssa, vähemmän korkeammissa lämpötiloissa). Jos järjestelmä toimii 3–4 barin paineella, se on turvallista. Tarkista aina mittataulukot tietylle DN-koolle, koska DN 100 ja sitä suuremmilla PN 6/10 ja PN 16 mitoissa on eroja.
Mitä tarkoittaa, kun pumpun luettelossa on DN 50/32?
Tämä merkintä tarkoittaa, että pumpun imuputki (sisääntulo) on halkaisijaltaan DN 50 ja lähtöputki (ulostulo) on halkaisijaltaan DN 32. Tämä on yleistä joissakin pumpuissa, joissa on radiaali- tai aksiaalinen juoksupyörän rakenne, jossa imukanavaa tarkoituksellisesti laajennetaan virtausnopeuden vähentämiseksi ja kavitaation riskin minimoimiseksi imussa. Tilaa kaksi eri kokoa putkistoja, sulkuventtiileitä ja tiivisteitä.
Jos et ole varma putkistojen yhteensopivuudesta järjestelmässäsi, kirjoita meille nimellishalkaisijat ja paineluokat molemmilta puolilta liitosta – autamme mielellämme.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?
Etkö osaa päättää tai ratkaisetko tiettyä tilannetta kodissasi? Ota meihin yhteyttä – autamme mielellämme.
