Eshop roka 2025 s vykurovacou technikou

Kuinka suuri teho SLOKOV-sähkökattilalle tarvitsen kotiini?

Miksi lämmitystehon laskeminen on tärkeää ennen jokaista hankintaa

Yksi yleisimmistä virheistä, jonka näen asiakkaiden tehdessäessä sähkökattilan hankintaa, on tarvittavan tehon aliarviointi tai yliarviointi. Molemmat ääripäät ovat ongelmallisia – liian heikko lämmityskattila ei lämmitä kotia riittävästi, jolloin se joutuu toimimaan täydellä teholla jatkuvasti, lyhentäen sen käyttöikää ja silti jääden jälkeen lämmitystarpeista. Liian suuri lämmityskattila taas nostaa tarpeettomasti asennuskustannuksia (vahvempi sulake, suurempi johto, suurempi sähkönsyöttö) ja toimii lyhyissä sykleissä, mikä ei ole sen kannalta hyväksi.

Sähkökattilat SLOKOV ovat saatavilla useissa tehovaihtoehdoissa – 10 kW:sta aina 26 kW:iin asti – ja jokaisella on oma paikkansa. Tässä artikkelissa autamme sinua ymmärtämään, miten arvioit oikein, mikä teho sopii juuri sinun kotiisi, ilman että sinun tarvitsee heti ottaa yhteyttä lämmitystekniikan suunnittelijaan.

Perusperiaate: mitä lämmityskattilan teho oikeastaan tarkoittaa

Lämmityskattilan teho ilmoitetaan kilowateissa (kW) ja se kertoo, kuinka paljon lämpöenergiaa lämmityskattila pystyy tuottamaan lämmitysjärjestelmään yhden tunnin aikana. Mitä suurempi teho, sitä enemmän lämpöä – mutta samalla myös suurempi sähkönkulutus. Sähkökattila muuttaa sähköenergian lämmöksi lähes 100 %:n hyötysuhdeella, mikä yksinkertaistaa laskemista: 10 kW sähkötehoa = 10 kW lämpötehoa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos lämmityskattila toimii täydellä teholla tunnin ajan, se kuluttaa 10 kWh sähköä (10 kW:n lämmityskattilalla). Siksi oikea mitoitus on suoraan yhteydessä sekä lämmitysmukavuuteen että kuukausittaisiin energiakustannuksiin.

Tärkeimmät tekijät, jotka vaikuttavat tarvittavaan lämmityskattilan tehoon

Kotisi tarvitsema teho ei ole yksi kaikille sopiva luku. Se riippuu useiden muuttujien yhdistelmästä, jotka on otettava huomioon yhdessä:

  • Lämmitystilan koko (tilavuus tai pinta-ala) – suurempi koti tarvitsee enemmän tehoa, se on selvää.
  • Rakennuksen lämmöneristysominaisuudet – uusi matalaenergiarakennus ja vanha eristämätön talo samalla koolla voivat tarvita jopa kolme kertaa enemmän tehoa.
  • Ilmastovyöhyke – Suomessa laskennallinen ulkolämpötila vaihtelee -11 °C:sta (etelä-Suomen lämpimät alueet) -18 °C:seen (vuoristo- ja pohjoisalueet). 7 °C:n ero vaikuttaa merkittävästi lämpöhäviöihin.
  • Rakennuksen suunta ja ikkunat – suuret ikkunapinnat pohjoiseen lisäävät lämpöhäviöitä, kun taas etelään suuntautuvat ikkunat voivat auttaa auringon lämmityksellä.
  • Huoneiden korkeus – mitä korkeammat huoneet, sitä suurempi ilmamäärä on lämmitettävä.
  • Lämmitysjärjestelmän tyyppi – lattialämmitys, patterit tai konvektorit vaativat erilaisia vesilämpötiloja ja vaikuttavat myös lämmityskattilan toimintapisteeseen.
  • Käyttöveden lämmitys – jos lämmityskattila lämmittää myös vettä kotitalouskäyttöön, se tarvitsee lisätehoa.

Huomio: Alla olevassa kuvassa näkyy suuntaa antava teho riippuen talon pinta-alasta ja eristyksestä.

Arvioitu lämmitysteho talon pinta-alan ja eristyksen mukaan Lämmityspinta-ala (m²) Lämmityskattilan teho (kW) 80 120 150 200 250 300 5 10 15 20 25 30 Vanha eristämätön talo (~100 W/m²) Osittain kunnostettu talo (~60 W/m²) Matalaenergiarakennus (~35 W/m²)

Nopea arviointi: W/m² – yksinkertainen laskukaava

Karkean arvion saamiseksi käytetään usein lämpöhäviöitä ilmaisevaa arvoa watteina neliömetriä kohti (W/m²). Tämä arvo riippuu siitä, kuinka hyvin rakennus on eristetty:

  • Vanha eristämätön talo (ennen vuotta 1980, ei eristystä): 80–120 W/m²
  • Osittain kunnostettu talo (lisättyä eristystä, ikkunat uusittu): 50–70 W/m²
  • Vuosina 2000–2010 rakennettu talo: 40–55 W/m²
  • Uusi matalaenergiarakennus (vuoden 2015 jälkeen): 25–40 W/m²
  • Passiivitalo: 10–20 W/m²

Laskentatapa: Tarvittava teho (kW) = Lämmityspinta-ala (m²) × Lämpöhäviö (W/m²) ÷ 1000

Esimerkki 1 – omakotitalo 150 m², rakennettu vuonna 1985, ei eristystä:
150 × 100 = 15 000 W = 15 kW. Tällaiselle kodille sopisi esimerkiksi SLOKOV SL ELEKTRO 15, tai hieman varmemmin SLOKOV SL ELEKTRO 18.

Esimerkki 2 – uusi 180 m² talo, standardi eristys (vuosi 2018):
180 × 40 = 7 200 W = 7,2 kW. Tässä tapauksessa 10 kW:n lämmityskattila – SLOKOV SL ELEKTRO 10 – riittäisi teoreettisesti, sillä sähkökattilan pieni tehovaraa on etu, ei haitta.

Esimerkki 3 – suurempi vanha talo 280 m², osittain kunnostettu:
280 × 65 = 18 200 W ≈ 18 kW. Tällöön sopii SLOKOV SL ELEKTRO 18, mutta jos talossa on myös lämminvesivaraaja, joka on kytketty lämmityskattilan kautta, kannattaa harkita SLOKOV SL ELEKTRO 23.

Miten huomioida lämpimän veden valmistus

Rakennuksen lämpöhäviöiden laskeminen antaa sinulle tarvittavan tehon vain lämmitykseen. Jos haluat lämmittää myös käyttövettä sähkökattilalla – ja useimmissa kotitalouksissa näin tehdään – lämmitystehoon on lisättävä lisäteho veden lämmitykseen.

Varaajalla varustetussa vedenlämmityksessä (100–200 litran lämminvesivaraaja) tavallisessa omakotitalossa (3–5 henkilöä) lasketaan tehoa, joka tarvitaan varaajan nopeaan lämmitykseen. Lämmityksen nopeus riippuu tehosta:

  • 150 litran varaaja, lämmitys 10 °C:sta 55 °C:seen: Tarvittava energia ≈ 7,9 kWh. 10 kW:n teholla (kun ei lämmitetä) = lämmitys kestää noin 50 minuuttia.
  • Jos kattilan täytyy lämmittää sekä lämmittää että lämmittää vettä samanaikaisesti, kokonaisteho piikin aikana lasketaan yhteen.

Siksi suuremmissa taloissa, joissa lämminvesi lämmitetään kattilan kautta, on hyvä varata 3–5 kW ylimääräistä laskettuun lämmitystehoon nähden. Tämä on yksi yleisimmistä syistä, miksi asiakas, jonka talo on teoriassa 15 kW:n tehoinen, päätyy 18 tai 23 kW:n malliin.

Sähkökattilan 18 kW:n todellinen kuormitus 0 5 10 15 20 kW Vain lämmitys (13 kW) Lämmitys + lämminvesi (13+5 kW) Vain lämminvesi (5 kW) Lämmitys Lämminvesi

Suomen ilmasto ja laskennallinen lämpötila

Suomi ei ole ilmastoiltaan yhtenäinen maa. Etelä-Suomen alavilla alueilla laskennallinen ulkolämpötila (eli lämpötila, jolla lämmityksen suunnittelussa lasketaan pahimmaksi mahdolliseksi) on –11 °C. Pohjois- ja Keski-Suomen vuoristoalueilla tämä lämpötila voi olla jopa –18 °C. Tavallisille kaupungeille kuten Helsinki, Espoo, Vantaa pätee –12– –13 °C, ja Jyväskylä, Kuopio –14– –16 °C.

Miksi tämä on tärkeää? Koska lämmityskattila mitoitetaan kattamaan suurin lämpöhäviö pahimmassa mahdollisessa säässä. Erot suunnitellun sisälämpötilan (20 °C) ja ulkolämpötilan (esim. –15 °C) välillä muodostavat lämpöeron 35 °C. Jos lasket –11 °C:lla, lämpöero on vain 31 °C – eli lämpöhäviö on noin 11 % pienempi.

Käytännön seuraus: Talo Jyväskylässä tarvitsee saman rakennuksen osalta noin 10–15 % tehokkaamman lämmityskattilan kuin sama talo Helsingissä. Siksi sijainti ei ole yksityiskohta, vaan relevantti tekijä tehon valinnassa.

Suomen ilmastovyöhykkeet – laskennallinen ulkolämpötila Etelä-Suomi (HEL, ESP, VAN, TUR): –11– –13 °C Keski-Suomi (JYL, KPO, JYV): –13– –15 °C Pohjoinen ja vuoristo (ROV, KEM, KII): –15– –18 °C kylmempi → * Scheemaattinen teho. Tarkkaa laskentaa varten käytä SFS-EN 12831 -standardia.

SLOKOV SL ELEKTRO -mallien yleiskatsaus ja tyypillinen käyttö

SLOKOV SL ELEKTRO -sarja kattaa tehoalueen 10–26 kW. Katsotaan, mihin tilanteisiin kukin malli on tyypillisesti sopiva:

SLOKOV SL ELEKTRO 10 – pienempiin taloihin ja asuntoihin

SLOKOV SL ELEKTRO 10, jonka teho on 10 kW, sopii hyvin uusiin rakennuksiin ja pienenergiataloihin, joiden pinta-ala on enintään 200 m², tai vanhempiin pienempiin taloihin, joiden pinta-ala on noin 80–100 m² ja joissa on keskimääräinen eristys. Käytämme sitä käytännössä korkeatasoisissa asunnoissa kerrostaloissa (joissa viereisten asuntojen tilat eivät siirrä lämpöhäviötä ulkopuolelle) tai toisena lähteenä yhdessä muun päälämmityksen kanssa.

SLOKOV SL ELEKTRO 15 – yleisin valinta tavalliseen omakotitaloon

SLOKOV SL ELEKTRO 15, jonka teho on 15 kW, on käytännössä myydyin malli tavallisille suomalaisille omakotitaloille. Se kattaa 120–180 m²:n lämmitysalueen standardieristyksellä tai pienemmät vanhemmat talot, joissa on lisäeristys. Se on tehon ”sweet spot” – riittävän tehokas useimpiin tavallisiin tilanteisiin, mutta silti sähköisesti suhteellisen vaatimaton sähköverkkoon kytkettynä.

SLOKOV SL ELEKTRO 18 – sopii suurempiin tai vanhempiin taloihin

SLOKOV SL ELEKTRO 18, jonka teho on 18 kW, on hyvä valinta 150–250 m² kotiin, jossa on keskitasoista eristystä, tai kotiin, jossa lämminvesivaraaja lämmitetään kattilan avulla ja tarvitaan tehoreservia. Tämä sopii tyypillisesti vanhempiin taloihin, joissa ikkunat on uusittu ja seinät lämpöeristetty, mutta alkuperäiset katot ja lattiat ovat ilman eristystä.

SLOKOV SL ELEKTRO 23 – suurille taloille tai vaativiin olosuhteisiin

SLOKOV SL ELEKTRO 23, jonka teho on 23 kW, sopii hyvin suurempiin omakotitaloihin, joiden pinta-ala on yli 200 m², vanhoihin eristämättömiin taloihin tai kaikkiin kohteisiin, joissa kattila kattaa myös suuren lämminvesimäärän. Tämä sopii myös tilanteisiin, joissa sinulla on mökki tai loma-asunto, jota lämmitetään ajoittain ja tarvitset nopean lämmityksen pidemmän tauon jälkeen.

SLOKOV SL ELEKTRO 26 – tehokkaimpiin kohteisiin

SLOKOV SL ELEKTRO 26, jonka teho on 26 kW, on tarkoitettu suurille omakotitaloille, joiden pinta-ala on yli 250 m², vanhoihin eristämättömiin rakennuksiin tai teollisuus- ja liiketiloihin, joissa on suurempi lämmöntarve. Käytämme tätä harvoin omakotitaloissa – yleensä taloihin, joissa on historiallisesti huono rakennuseristys ja joita ei haluta tai voida eristää.

Lattialämmitys vastaan patterit – vaikuttaako se kattilan tehon valintaan?

Kattilan teho ei suoraan riipu lämmitysjärjestelmän tyypistä – rakennuksen lämmönhukka on sama riippumatta siitä, onko sinulla lattialämmitys vai patterit. Mutta epäsuora yhteys on olemassa:

Patterit toimivat korkeammalla veden lämpötilalla (tyypillisesti 60–80 °C syötössä), lämmitysjärjestelmä reagoi nopeammin, mutta kattilan on tuotettava vettä korkeampaan lämpötilaan. Tämä ei ole ongelma sähkökattilalle – se lämmittää veden haluttuun lämpötilaan yhtä tehokkaasti.

Lattialämmitys toimii matalalla veden lämpötilalla (25–40 °C syötössä), järjestelmä reagoi hitaammin (betonian lämpöinen hitaus), mutta se on ihanteellinen matalalämpöisille lähteille. Sähkökattilalle tämä tarkoittaa pienempiä lämpöhäviöitä putkistossa ja pienempää rasitusta järjestelmälle.

Käytännössä: Uudisrakennuksessa lattialämmityksen kanssa voit harkita hieman pienempää huipputehoa, koska järjestelmä toimii jatkuvasti eikä tarvitse nopeaa lämmitystä. Pattereiden kanssa pätee päinvastoin: yön jälkeen järjestelmä tarvitsee lyhyen tehovaiheen – tässä kannattaa varata hieman tehoa.

Lämmönvarastussäiliön vaikutus kattilan mitoitukseen

Jos suunnittelet käyttäväsi yö- tai halpaa sähköä (ns. kaksitarifinen sähkösopimus, HDO), lämmönvarastussäiliö (puskurivarasto) tulee harkintaan. Tällöin kattilan tehon ei tarvitse kattaa rakennuksen välitöntä lämmönhukkaa, vaan sen on pystyttävä lataamaan säiliö tariffin D aikana ja säiliön on katettava kulutus kalliimman tariffin V aikana.

Tämä lähestymistapa voi muuttaa valintastrategiaa – joskus on hyödyllistä hankkia tehokkaampi kattila pienemmän varastosäiliön kanssa, toisinaan riittää keskitehoinen teho ja suuri varastosäiliö. Lisätietoja tästä lähestymistavasta löydät artikkelista Sähkökattila SLOKOV ja yötariffi – miten ohjelmoida lämmitys, jossa aihetta käsitellään yksityiskohtaisesti.

Askeltamalla: miten lasket tarvittavan tehon itse

Sähkökattilan tehon valinnan vaiheet VAIHE 1 Mittaa lämmitettävä pinta-ala (m²) VAIHE 2 Arvioi eristystaso (W/m²) VAIHE 3 Pinta-ala × W/m² = lämmitysteho VAIHE 4 Lisää varaus lämminvedelle (+3–5 kW) VAIHE 5 Valitse lähin suurempi SLOKOV-teho

Koko prosessi siis näyttää tältä:

  1. Selvitä kaikkien kerrosten kokonaislämmityspinta-ala (m²).
  2. Määritä talon eristysluokka ja liitä siihen lämmönhukan arvo (W/m²) taulukon mukaan.
  3. Laske: Pinta-ala × lämmönhukka = lämmitysteho W, muunna kW:ksi.
  4. Lisää ilmastokorjaus: lisää 10–15 % Pohjois-Suomen kylmemmille alueille.
  5. Jos aiot lämmittää lämminvesivaraajan kattilan avulla, lisää 3–5 kW.
  6. Pyöristä tulos ylöspäin lähimpään saatavilla olevaan SLOKOV-tehotasoon.

Miksi hieman ylimitoitus on parempi kuin alimitoitus

Tämä on kysymys, jota asiakkaat kysyvät usein: ”Eikö pienempi kattila riittäisi? Säästäisin ostopäältä.” Vastaus on yleensä ei, ja siihen on useita syitä:

Turvallisuusvaraus äärimmäisiä pakkasia varten: Rakennuksen lämmönhukat lasketaan laskennalliselle ulkolämpötilalle, joka on tilastollinen arvo. Käytännössä lämpötila voi laskea tämän laskentapisteen alle. Alimitoitettu kattila ei pysty ylläpitämään haluttua sisälämpötilaa.

Eristyksen heikkeneminen ajan myötä: Talojen eristys heikkenee ajan myötä – ikkunat menettävät tiiviyttä, katon eristys painuu. 10 vuoden kuluttua talolla voi olla 5–10 % huonompi lämmöneristys kuin tänään.

Uudisrakennukset ja lisärakennukset: Suunnitteletko lähitulevaisuudessa talvipuutarhaa, autotallin rakentamista lämmityksellä tai ullakon muuttamista asuintiloiksi? Tehoreserva säästää kattilan vaihdolta.

Kattilan pidempi käyttöikä: Kattila, joka ei koskaan toimi 100 % teholla, kestää pidempään. Sähkölämmityselementit kuluvat syklisen lämmityksen ja jäähdytyksen vuoksi – vähemmän intensiivinen käyttö on niille edullisempi.

Toisaalta liiallinen mitoitus (esim. 26 kW:n kattila taloon, joka tarvitsee 8 kW) ei ole järkevää. Kattila toimisi vain pienellä teholla, mikä ei ole ongelma kulutuksen kannalta (sähkökattila kuluttaa vain tarvittavan määrän), mutta lisää tarpeettomasti alkusijoitusta ja sähköliittymän vaatimuksia.

Sähköiset vaatimukset eri tehotasoille

Tämä on näkökulma, jota asiakkaat eivät usein mieti etukäteen: tehokkaampi kattila vaatii vahvemman sähköliittymän. SLOKOV-sähkökattilat ovat kolivaiheisia laitteita (400 V, 3+N+PE), mikä on standardi puutarha- ja omakotitaloille, mutta sulakekapasiteetti ja johtojen poikkipinta-ala muuttuvat:

  • 10 kW: Virta noin 14,5 A perusvaihe – tyypillinen sulake 3×16 A, johto vähintään 4 mm² Cu
  • 15 kW: Virta noin 21,7 A perusvaihe – tyypillinen sulake 3×25 A, johto vähintään 6 mm² Cu
  • 18 kW: Virta noin 26 A perusvaihe – tyypillinen sulake 3×32 A, johto vähintään 6–10 mm² Cu
  • 23 kW: Virta noin 33,3 A perusvaihe – tyypillinen sulake 3×40 A, johto vähintään 10 mm² Cu
  • 26 kW: Virta noin 37,7 A perusvaihe – tyypillinen sulake 3×40–50 A, johto vähintään 10–16 mm² Cu

Ennen lämmityskattilan tehon valintaa, tarkista aina sähköliittymäsi kapasiteetti. Jos pääsulakkeesi on 3×25 A, et saa lupaa kytkeä 23 kW:n lämmityskattilaa ilman liittymän kapasiteetin kasvattamista – ja tämä voi olla monimutkainen ja kallis toimenpide (riippuu sähköyhtiöstä ja sähköverkon kunnosta).

Lisätietoa sähköasennuksista ja kytkentävaatimuksista löydät artikkelista SLOKOV sähkökattilan asennus – ohjeet ja vaatimukset.

Todellisia esimerkkejä käytännöstä – konkreettiset projektit

Tapaus A: Tiukasti rakennettu talo vuodelta 1950, Žilina, 135 m²

Talossa ei ollut lämmöneristystä ja siinä oli alkuperäiset puuikkunat, jotka asiakas vaihtoi juuri ennen lämmityskattilan asennusta. Seinät 40 cm tiiltä ilman eristystä, yläpohja käyttämätön. Ilmastovyöhyke, jonka laskennallinen lämpötila on –15 °C. Arvioitu lämmönhukka ikkunoiden vaihdon jälkeen: noin 85 W/m². Teho: 135 × 85 = 11 475 W ≈ 11,5 kW pelkästään lämmitykseen. Koska asiakas halusi myös lämmittää 150 litran lämminvesivaraajan ja talo sijaitsi kylmässä alueessa, suositeltiin SLOKOV SL ELEKTRO 18. Käytännössä osoittautui, että tämä oli oikea valinta – tammikuun pakkasilla –18 °C:n alapuolella lämmityskattila toimi täydellä teholla ja talo pysyi miellyttävänä.

Tapaus B: Uudisrakennus, vähäenergiastandardi, Trnava, 192 m²

Talo rakennettiin vuonna 2021, seinien eristyspaksuus 20 cm, kolmilasi-ikkunat, lämmöntalteenotto. Lämmönhukka: 30 W/m². Teho: 192 × 30 = 5 760 W ≈ 5,8 kW. Asiakkaalla oli myös 200 litran lämminvesivaraaja. Suositeltiin SLOKOV SL ELEKTRO 10, koska myös lämminvesivaraajan tarve huomioiden teho oli riittävä. Asiakas oli erittäin tyytyväinen alhaisiin sähkölaskuihin – taloa lämmitettiin keskimääräisellä talvikuukauden kulutuksella noin 900 kWh/kk.

Tapaus C: Loma-asunto, Liptov, 80 m²

Loma-asuntoa käytettiin vain viikonloppuisin ja pyhäpäivinä. Puurakenne, ikkunat yksinkertaiset, laskennallinen lämpötila –16 °C. Arvioitu lämmönhukka: 110 W/m². Teho vakiotilassa: 80 × 110 = 8 800 W. Mutta kun asiakas saapuu loma-asunnoille, hän tarvitsee nopean lämmityksen 7–10 °C:sta 20 °C:een – tämä vaatii huomattavasti suuremman tehon. Suositeltiin SLOKOV SL ELEKTRO 15 juuri tämän käynnistysvaran vuoksi.

Yleiset virheet tehon valinnassa

  • Lattiatilan laskeminen lämmitysalaksi: Autotalli, tekninen tila ilman lämmityselementtejä, lämmittämätön kellari – nämä eivät ole lämmitystiloja. Älä sisällytä niitä laskelmaan.
  • Ilmastovyöhykkeen huomioimatta jättäminen: Koti Kysytsissä ja sama koti Dunajská Stredassa tarvitsevat erilaisen lämmityskattilan tehon.
  • Luottaminen naapurin suositukseen: Jokainen talo on erilainen – ikä, eristys, suuntaus, ilmatiiviys.
  • Lämmönvarauksen unohtaminen: Jos lämmityskattila lämmittää myös vettä, se on otettava huomioon tehon mitoituksessa.
  • Sähköasennuksen vaatimusten aliarviointi: Tehokkaampi lämmityskattila voi vaatia muutoksia talon sähkökeskukseen ja johtoihin.

Yhteenvetotaulukko

Malli Teho Tyypillinen lämmityspinta-ala (normaali eristys) Tyypillinen lämmityspinta-ala (hyvä eristys) Suositeltu sulake
SL ELEKTRO 10 10 kW 70–100 m² 120–180 m² 3×16 A
SL ELEKTRO 15 15 kW 100–150 m² 180–250 m² 3×25 A
SL ELEKTRO 18 18 kW 130–180 m² 250–320 m² 3×32 A
SL ELEKTRO 23 23 kW 160–230 m² yli 300 m² 3×40 A
SL ELEKTRO 26 26 kW yli 200 m² (vanha talo) – 3×40–50 A

Huomautus: Pinta-alat ovat suuntaa-antavia tavalliselle ilmastovyöhykkeelle (laskennallinen lämpötila –13 °C). Kylmemmillä alueilla oleta 10–15 % pienempi pinta-ala samalle teholle.

Milloin tarkempi laskelma on tarpeen – milloin kannattaa teettää energiatutkimus

Suuntaa antava W/m² -menetelmä on hyvä useimpiin tavallisiin tapauksiin, mutta ei kaikkiin. Joissakin tilanteissa kannattaa investoida ammattimaiseen lämmönhukan laskelmaan standardin STN EN 12831 mukaisesti:

  • Historialliset rakennukset, joissa on epätavallinen rakenne (hirsirunko, hiekkabetoni, vanha kivi)
  • Rakennukset, joilla on epätavallinen muoto tai suuri ikkunapinta-ala
  • Kohteet, jotka sijaitsevat haastavissa paikoissa (rinteet, laaksot, joissa inversio, tuuliset paikat)
  • Projektit, joissa haetaan julkista rahoitusta tai tukea (esim. Energiaa säästävä koti) – silloin ammattimainen laskelma on pakollinen
  • Lämmityskattilan ja lämpöpumpun tai aurinkokeräinten yhdistelmässä, jossa tarkan mitoituksen merkitys on suuri järjestelmän taloudellisuuden kannalta.

Energiatodistus, jos se on saatavilla, sisältää tiedon rakennuksen lämmöntarpeesta kWh/(m²·vuosi), josta voidaan melko tarkasti päätellä tarvittava lämmityskattilan teho.

Tehon valinta vanhan lämmityskattilan vaihdon yhteydessä – se ei ole aivan sama asia

Erityistapaus on olemassa olevan lämmityskattilan vaihto. Asiakkaat luulevat toisinaan, että riittää ostaa saman tehoinen lämmityskattila kuin vanha. Tämä ei aina pidä paikkaansa:

Jos vaihdat 24 kW:n kaasulämmityskattilan sähköiseksi, et voi automaattisesti valita 24 kW:n sähköistä – kaasulämmityskattilat mitoitettiin perinteisesti huomattavasti suuremmalla varalla (kerroin 1,3–1,5 oli yleinen), koska ne ovat halvempi käyttää suuremmalla teholla ja asiakkaat sitä vaativat. Sähkölämmityskattilan tehoa voi mitoittaa tarkemmin, koska jokainen ylimääräinen kilowatt maksaa enemmän käytössä ja sähköisen suojauksen kannalta.

Toisaalta: jos vanhan lämmityskattilan teho ei riittänyt ja talo oli kylmä, saman tehon omaavaan uuteen kattiilaan päivittäminen ei ratkaise ongelmaa.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Riittääkö SLOKOV SL ELEKTRO 10 -sähkökattila 160 m²:n uuteen kotiin?

Jos talo on todella vähäenergiatasoa (lämmönhukka alle 35 W/m²), 10 kW:n sähkökattila voisi teoriassa riittää: 160 × 35 = 5 600 W = 5,6 kW. Mutta jos suunnittelet myös käyttöveden lämmitystä kattilalla, lisää 3–5 kW, jolloin pääset 9–11 kW:iin. Tässä tapauksessa 10 kW:n sähkökattila on rajalla – suosittelen SLOKOV SL ELEKTRO 15:tä, jolloin sinulla on mukava varamarginaali sekä käyttövedelle että kylmemmille talville. Muista, että tehovaranto sähkökattilassa ei tarkoita suurempaa kulutusta – se kuluttaa täsmälleen sen verran kuin tarvitaan.

Voinko käyttää SLOKOV SL ELEKTRO 26 -sähkökattilaa taloon, jossa laskelmien mukaan tarvitaan 12 kW?

Teknisesti kyllä, mutta se ei ole optimaalista. Huomattava ylisuunnittelu (26 vs. 12 kW) nostaa tarpeettomasti alkusijoitusta kattiilaan, sulakkeisiin ja johtoihin. Sähkövastukset kyllä toimivat lyhyemmissä sykleissä, kun niitä säädetään alhaiseen tehoon, mutta se ei sinänsä ole suuri ongelma – moderneissa kattiiloissa on porrastettu teho. Pääongelma on taloudellinen: maksat tehosta, jota et koskaan käytä, ja sinulla on ylisuuri sähkösuojaus.

Taloni on kaksikerroksinen – miten lasken pinta-alan?

Laske yhteen lämmitettävä lattia-ala kaikista kerroksista. Jos alakerrassa on 80 m² ja yläkerrassa 70 m², lämmitettävä pinta-ala on 150 m². Älä sisällytä lämmittämättömiä tiloja – autotalli, kellari, tekninen tila ilman lämmityselementtiä. Huomioi myös vinot katto-osat – jos niissä on lämmityselementti ja niitä voidaan käyttää, laske mukaan vain se osa, jonka korkeus on vähintään 1,2 m.

Voiko SLOKOV 18 kW:n sähkökattila lämmittää talon, jos laskelmien mukaan tarvitaan 16 kW?

Kyllä, ja se on jopa tavallinen tilanne. Saatavilla olevat tehot ovat 10, 15, 18, 23, 26 kW – tarkalleen 16 kW:n sähkökattilaa ei ole olemassa. Tällaisessa tapauksessa valitaan aina lähin suurempi teho, joka on 18 kW. Kattiila toimii suurimman osan ajasta alemmalla teholla, mikä on täysin hyväksyttävää. Etuna on myös mainittu varamarginaali äärimmäisiä pakkasia tai käyttövettä varten.

Mitä jos suunnittelen talon eristämistä vuoden-kahden kuluttua? Pitäisikö minun ostaa pienempi kattiila nyt?

Tämä on klassinen ongelma. Suosittelen ostamaan kattiilan, joka sopii talon nykyiseen tilaan, äläkä aliarvioi tulevaa eristystä (koska suunnitelmat muuttuvat). Eristys kyllä vähentää huomattavasti lämmönhukkaa, mutta suurempi kattiila ei ”kuole” – se vain toimii alemmalla teholla. Lisäksi paremmalla eristyksellä lyhenee kattiilan toiminta-aika ja sähkönkulutus pienenee. Kattiilan vaihtaminen pienempään eristyksen jälkeen ei yleensä ole taloudellisesti kannattavaa.

Minulla on vanha talo, jossa laskelmien mukaan tarvitaan noin 24 kW – onko SLOKOV SL ELEKTRO 26:ta suurempia kattiiloita?

SLOKOV SL ELEKTRO -sarja päättyy 26 kW:iin, mikä kattaa lähes kaikki omakotitalot Suomessa. Jos todella tarvitset enemmän (esimerkiksi suurempiin liiketiloihin), kannattaa harkita joko muuta tekniikkaa (lämpöpumppu, kondensoiva kaasukattila) tai kahden sähkökattilan kytkemistä sarjaan – mikä on teknisesti mahdollista, mutta vaatii suunnitteluratkaisun. Lisätietoja vertailusta muihin ratkaisuihin löydät artikkelista SLOKOV SL ELEKTRO vs muut sähkökattilat – vertailu.

Yhteenveto: tehon mitoitus on perusta, ei yksityiskohta

Oikean tehon valinta SLOKOV-sähkökattilalle ei ole vain muodollinen vaihe ennen tilausta – se on perusta sille, että talosi pysyy lämpimänä talvella, sähkölaskut ovat kohtuulliset ja kattiila kestää vuosia ilman ongelmia. Laskelma ei ole monimutkainen, mutta se vaatii, että tiedät kotisi perusparametrit: lämmitettävän pinta-alan, iän ja eristyksen kunnon, maantieteellisen sijainnin ja suunnitellun tavan lämmittää vesi.

Jos et ole varma laskelmista, suosittelen aina valitsemaan suuremman tehotason – pieni ylisuunnittelu on käytännössä paljon vähemmän ongelmallista kuin alisuunnittelu. Äläkä unohda tarkistaa sähköliittymäsi ja kotisi sähkökeskuksen kapasiteettia, koska se voi olla rajoittava tekijä tehokkaammilla malleilla.

Jos et ole varma tehon laskemisesta, kirjoita meille pinta-ala, talon ikä ja eristyksen kunto – autamme mielellämme valitsemaan oikean mallin.

Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?

Etkö tiedä mitä valita tai onko sinulla erityinen tilanne kotona? Kirjoita meille – autamme mielellämme.

Älä täytä tätä kenttää:
Vytvořil Shoptet | Design Shoptak.cz.