Eshop roka 2025 s vykurovacou technikou

Kuinka suuri teho ORAVA-sähkökattilalle tarvitsen kotiini?

Kuinka suuren tehon lämmityskattilan tarvitsen kotiini?

Tämä on luultavasti yleisin kysymys, jonka asiakkaat esittävät ennen sähkökattilan hankintaa. Ja se on täysin perusteltu kysymys – liian pienitehoinen lämmityskattila ei lämmitä kotia edes leutoina talvina, liian suuri kuluttaa turhaan sähköä, voi ylikuormittaa sähköverkkoa ja paradoksaalisesti ei välttämättä toimi tehokkaasti, koska se käynnistyy ja sammuu jatkuvasti lyhyin väliajoin. Oikea tehon mitoitus on perusta, johon koko lämmitysmukavuus ja sähkölaskun suuruus riippuvat.

Tässä artikkelissa käymme läpi koko laskentaprosessin alusta alkaen – karkeasta arvioinnista aina korjauskertoimiin (kodin lämmöneristys, rakennustyyppi, ilmasto, rakennuksen suunta) ja käytännön esimerkkeihin. Näytän sinulle, missä mitoituksessa yleensä tehdään virheitä, ja autan sinua valitsemaan oikean mallin ORAVA sähkökattiloiden valikoimasta.

Miksi oikea mitoitus on niin tärkeää?

Kokemukseni perusteella asiakkaat lähestyvät kattilan valintaa kahdella äärimmäisellä tavalla: joko he ajattelevat, että "enemmän tehoa = parempi" ja valitsevat suurelementeisen kattilan, tai he yrittävät säästää ja valitsevat heikomman mallin, koska se on halvempi. Molemmissa lähestymistavoissa on omat riskinsä.

Ylimitoitettu lämmityskattila käy lyhyemmissä sykleissä päälle ja pois. Tämä tarkoittaa suurempia lämpötilan vaihteluita järjestelmässä, säädinten ja termostaattien suurempaa kulumista ja sähkökattilassa, jossa on useita lämmityselementtejä – tarpeetonta kapasiteettia, jota ei koskaan hyödynnetä. Lisäksi suurempi lämmityskattila voi vaatia vahvemman sähköliitännän, mikä nostaa asennuskustannuksia.

Alimitoitettu lämmityskattila sen sijaan toimii täydellä teholla jatkuvasti vuoden kylmimpinä päivinä eikä saavuta haluttua lämpötilaa. Huoneissa on kylmä, asukkaat eivät saa lämpöä ja lämmityskattila kuluu ennenaikaisesti, koska se ei koskaan saa "hengähdystaukoa".

Oikea mitoitus tarkoittaa, että lämmityskattila toimii 90–100 %:lla tehollaan, kun ulkolämpötila on noin –15 °C (suunnittelulämpötila useimmille Suomen alueille) ja noin 50–60 %:lla tehollaan tavallisissa syksyn lämpötiloissa noin 0 °C. Tämä on ihannetila.

Peruslaskelma: kuinka monta kilowattia neliömetriä kohti?

Yksinkertaisin arvio perustuu lämmitystehon määrään neliömetriä kohti, jonka haluat lämmittää. Tämä ei ole tarkka menetelmä – se on tarkoitettu vain ensimmäiseen karkeaan arvioon. Todellinen luku riippuu monista tekijöistä, joita käsittelen alla.

Arvioitu lämmitysteho (W/m²) lämmöneristyksen mukaan 30–40 Passiivinen talo 50–60 Uusi rakennus 70–90 Lämmöneristetty vanha talo 100–150 Osittain lämmöneristetty 0 40 70 130 W/m²

Kuviosta ilmenee, että arvioidut arvot tavalliseen käyttöön ovat seuraavat:

  • Passiivinen talo tai uusi rakennus erittäin pienillä lämpöhäviöillä: 30–40 W/m²
  • Uusi rakennus, joka täyttää nykyiset standardit (vuodesta 2012 alkaen): 50–60 W/m²
  • Vanha talo peruskorjauksen jälkeen (lämmöneristys, ikkunat, katto): 70–90 W/m²
  • Vanha talo osittain kunnostettuna (uudet ikkunat, mutta ei eristettyjä seiniä): 90–110 W/m²
  • Vanha eristämätön talo ennen korjausta: 110–150 W/m² ja enemmän

Esimerkki karkeasta laskelmasta: Sinulla on omakotitalo vuodelta 1985, alkuperäinen rakenne, ikkunat on uusittu 5 vuotta sitten, mutta seiniä ei ole vielä eristetty. Lämmitysalue on 120 m². Käytämme arvoa 100 W/m²:

120 m² × 100 W/m² = 12 000 W = 12 kW

Tämä on arvioitu tarvittava teho. Nyt on kuitenkin tärkeää tarkistaa ja korjata tämä luku korjauskertoimien avulla.

Korjauskertoimet, jotka vaikuttavat merkittävästi tarvittavaan tehoon

1. Huoneiden korkeus

Peruslaskelma olettaa standardin huonekorkeuden 2,5–2,7 m. Jos sinulla on vanhempi talo korkeilla kattokorkeuksilla (3,0–3,5 m on tyypillistä 1950–1970-luvun taloille), sinun on lisättävä tulos. Lämmin ilma nousee ylöspäin, joten korkeammilla kattokorkeuksilla sinun on lämmitettävä suurempi tilavuus, ei vain suurempi pinta-ala.

Korjaus: Jos kattokorkeus on 3,0 m, lisää laskettu teho 15–20 %. Jos 3,5 m, lisää 30–40 %.

2. Rakennuksen suunta ja ilmasto

Suomi ei ole ilmastoiltaan yhtenäinen. Erot Länsi-Suomen leudon ilmaston (keskimääräinen tammikuun lämpötila noin –3 °C) ja Lapin tai Pohjois-Suomen ankaramman talven (suunnittelulämpötila –18 °C – –22 °C) välillä ovat merkittäviä. Jos asut vuoristoalueella tai syvänteissä, joissa pakkanen pysyy pitkään, lisää tehoa 20–30 % arvioituun laskelmaan verrattuna.

Sillä on myös merkitystä, miten talo on sijoitettu suhteessa ilmansuuntiin. Talolla, jonka pohjoispuoli on pieni-ikkunainen ja eteläpuoli suurikokoinen, on lämpöhyötyjä verrattuna taloon, jossa on pienet ikkunat etelään – talvikuukausina aurinko lämmittää eteläikkunoiden kautta.

3. Rakennustyyppi

Itsenäinen omakotitalo (erillistalo) altistuu ulkolämpötilalle kaikilta ulkoseiniltään. Rivitalo on naapureiden puolilta suojassa, mikä vähentää lämpöhäviöitä merkittävästi – saman kokoinen rivitalo tarvitsee 15–25 % vähemmän tehoa kuin erillistalo.

4. Lattian ja katon eristys

Lattia ja katto ovat vanhoissa taloissa suurimmat lämpöhäviöiden lähteet ikkunoiden jälkeen. Jos sinulla on lämmittämätön yläpohja ilman lämmöneristystä tai lämmittämätön kellari asuintilojen alla, ota huomioon suuremmat häviöt. Sitä vastoin hyvin eristetty tasakatto tai asuinkeltainen ullakko, jossa on yli 200 mm mineraalivillaa, parantaa tilannetta huomattavasti.

5. Lämmitysjärjestelmä – lämpöpatterit vai lattialämmitys

Sähkökattila ORAVA toimii yhtä hyvin minkä tahansa lämmitysjärjestelmän kanssa, mutta lämmitystapa (patterit vai lattialämmitys) vaikuttaa tehoon ja säätöihin. Lattialämmitys toimii alhaisemmalla veden lämpötilalla (35–45 °C pattereiden 70–80 °C:n sijaan), mikä on taloudellisempaa, mutta vaatii tarkempaa mitoitusta, koska lattian pinta-ala on kiinteä eikä sitä voi nopeasti rajoittaa.

Tarkka lämpöhäviölaskelma – kun arvio ei riitä

Uudisrakennuksissa ja perusteellisissa remonteissa lämpöhäviöt lasketaan standardin STN EN 12831 mukaisesti. Tämä laskelma ottaa huomioon jokaisen rakenteen (seinä, ikkuna, lattia, katto) erikseen sen pinta-alan, lämmönläpäisykertoimen (U-arvo, W/m²K) ja lämpötilaeron mukaan. Tuloksena on tarkka arvo kilowateissa jokaiselle huoneelle ja koko rakennukselle.

Tämän laskelman tekee suunnittelija tai energiatarkastaja. Sähkökattilalle se ei aina ole välttämätöntä – jos ostat kattilan olemassa olevaan kotiin ja tiedät lämmityshistorian, voit käyttää aiempien talvien tietoja. Mutta uudisrakennukseen tai jos suunnittelet suurempaa remonttia, tarkka laskelma on hyödyllinen.

Lämpöhäviöt omakotitalosta (%) Katto 25% Seinät 35% Ikkunat 15% Lattia 15% Ilmanvaihto 10%

Diagrammista näkyy selvästi, että suurimman vaikutuksen lämpöhäviöihin on ulkoseinillä (noin 35 %) ja katolla/yläpohjalla (25 %). Ikkunat ja ovet aiheuttavat noin 15 % häviöistä, lattia toiset 15 % ja luonnollinen ilmanvaihto (ilman vuoto) loput 10 %. Siksi kattava eristys – seinät + katto + ikkunat – voi vähentää lämpöhäviöitä 60–70 % ja muuttaa olennaisesti tarvittavan lämmitystehon.

ORAVA-mallien yleiskatsaus ja kenelle ne sopivat

ORAVAn nykyisessä valikoimassa on useita malleja, jotka eroavat teholtaan, tyypiltään (lämmityskattila vs. konvektori), ohjaukseltaan ja ominaisuuksiltaan. Tarkastellaan niitä tarkemmin mitoituksen näkökulmasta.

ORAVA EK -sähkökattilat – koko talolle keskuslämmityksellä

EK-sarjan sähkökattilat on tarkoitettu perinteisiin vesikiertoisiin lämmitysjärjestelmiin – joko pattereilla tai lattialämmityksellä. Ne toimivat korvaavana ratkaisuna kaasu- tai polttokattilalle: ne lämmittävät vettä, joka sitten kiertää pattereissa tai lattialämmityksessä.

ORAVA EK-2003 on kolivaiheinen sähkökattila, jonka teho on 9 kW ja joka sopii hyvin eristettyihin taloihin, joiden asuintila on 80–100 m². Kolmivaiheinen virransyöttö (400 V) on välttämätön – joten talossasi on oltava kolmivaiheinen liittymä. 9 kW:n teho riittää myös lämpimän veden valmistukseen, jos kattilassa on sisäänrakennettu lämminvesivaraaja tai se on kytketty ulkoiseen varaajaan.

ORAVA EK-2004 on tehokkaampi malli, jonka suurempi lämmitysteho sopii suurempiin taloihin tai kohteisiin, joissa on huonompi lämmöneristys. Tämä malli pystyy kattamaan yli 100 m²:n asuintilat normaalilla eristyksellä tai pienempiä pintoja vanhemmalla rakennuskannalla ja huonommalla eristyksellä. Se vaatii myös kolmivaiheisen liittymän ja sopivan sulakkeen.

Valitessasi näiden kahden mallin välillä, pidä mielessä yksinkertainen sääntö: jos suuntaa antava laskelmasi on lähellä rajaa, valitse aina tehokkaampi malli. Tehokkaamman kattilan tehoa voidaan säätää (nykyaikaisissa sähkökattiloissa on askel- tai portaaton tehon säätö), mutta alimitoitettu kattila ei yksinkertaisesti lämmitä taloa.

ORAVA VL -konvektorit – paikalliseen ja vyöhykelämmitykseen

VL-sarjan konvektorit toimivat eri periaatteella – ne lämmittävät ilmaa suoraan huoneessa ilman vettä ja putkistoja. Jokainen konvektori on itsenäinen lämmitysyksikkö omalla säädöllään.

ORAVA VL-201 on pienempi malli, joka sopii tiloihin, joiden pinta-ala on enintään 15–20 m². Tyypillisiä käyttökohteita: kylpyhuone, eteinen, pieni makuuhuone, mökki tai kesämökki, jossa tarvitset lisälämmitystä kausiluonteisesti tai satunnaisesti.

ORAVA VL-202 on tehokkaampi konvektori suurempiin tiloihin – olohuone, suurempi keittiö, työhuone tai verstas. Se sopii myös lisälämmönlähteeksi kotitalouksiin, joissa pääasiallisen lämmityksen hoitaa muu järjestelmä ja konvektori käytetään ongelmallisten huoneiden lämmittämiseen.

Keskeinen ero kattiloihin verrattuna: konvektorit sopivat yksivaiheiseen verkkoon (230 V), eivät vaadi lämmitysjärjestelmän asennusta ja niiden asennus on paljon helpompaa. Jos harkitset näitä kahta tyyppiä etkä osaa päättää, lue aihetta käsittelevä artikkeli Sähkökattila vs. ORAVA-konvektori – kumpi lämmitystyyppi on kannattavampi, jossa molempia lähestymistapoja verrataan yksityiskohtaisesti.

Suuntaa antava kattilan teho asuintilan mukaan (hyvin eristetty talo) 50m²/3kW 80m²/5kW 110m²/7kW 140m²/9kW 170m²/12kW 0 9kW 5kW 0 110m² 170m² Asuintila (m²) Kattilan teho (kW)

Käytännön esimerkkejä – kuinka paljon tehoa tarvitaan erilaisissa kodeissa

Esimerkki 1: Kerrostaloasunto, 65 m²

Asiakas kysyi, riittääkö sähkökattila tai konvektor lämmittämään 80-luvulla rakennetun kerrostaloasunnon, jossa on keskuslämmitys mutta joka on alimitoitettu. Kerrostalossa on huonompi seinien eristys, mutta samalla se rajoittuu muihin asuntoihin, mikä vähentää huomattavasti lämpöhäviöitä. Todellinen lämmitystarve tällaiselle asunnolle on noin 40–55 W/m². 65 m²:lle tulee 2,6–3,6 kW tarvittavaa tehoa. Ratkaisuna on joko yksi tehokkaampi konvektor kylmimpiin huoneisiin tai yhdistelmä kahta pienempää konvektoria ongelmallisiin huoneisiin – kattilaa ei tässä tapauksessa tarvita eikä se ole edes järkevä vaihtoehto.

Esimerkki 2: Omakotitalo 150 m², rakennettu vuonna 1978, osittain remontoitu

Talossa on uusitut ikkunat (kaksi lasia, ei kolmilasia), osa julkisivusta on eristetty (vuonna 2010 rakennettu lisäosa on eristetty, alkuperäinen osa ei), lämmittämätön kellari ja lämmittämätön kellari asuintilojen alla. Arvioimme tehon tarpeen 90–100 W/m². 150 m²:lle saadaan 13,5–15 kW. Tässä tarvitaan ehdottomasti kattila, ei konvektoreja. 9 kW:n teholla varustettu malli ei riitä – asiakkaan tulisi harkita tehokkaampaa mallia tai miettiä, voidaanko lämpöhäviöitä vähentää ennen asennusta (esimerkiksi viimeistelemällä julkisivun eristys, mikä laskisi tarvittavan tehon 11–12 kW:iin).

Esimerkki 3: Uudisrakennus, vähäenergiatalo 120 m², vuosi 2019

Talo täyttää vähäenergiastandardin vaatimukset (U-arvo alle 0,18 W/m²K, kolmilasi-ikkunat, lämmöntalteenotto). Tehon tarve on 35–50 W/m². 120 m²:lle saadaan 4,2–6,0 kW. 9 kW:n teholla varustettu kattila on täysin riittävä ja jopa ylimitoitettu – asiakas käyttää suurimman osan ajasta vain 50–60 % tehosta. Täysi teho kytkeytyy päälle vain äärimmäisessä pakkasessa.

Esimerkki 4: Vapaa-ajan mökki 45 m², ilman eristystä

Vanha hirsirakennus, eristämätön, käytössä satunnaisesti talvella. Tehon tarve voi olla 150–180 W/m², mutta koska sitä ei lämmitetä jatkuvasti vaan vain oleskelun aikana (nopeasti kylmenneen tilan lämmitys), tilanne on erilainen kuin pysyvässä asumisessa. Konvektorit ovat tässä järkevämpi vaihtoehto – voit nopeasti lämmittää vain sen huoneen, jossa olet, eikä koko rakennusta tarvitse lämmittää. Sähkökattila putkistoineen olisi tässä tarpeeton ja lämmittämättömässä rakennuksessa putkissa oleva vesi voi jäätyä.

Sähköliittymä ja sulakkeet – tämä ei saa jäädä huomiotta

Kattilan teho ei ole vain lämmityskysymys – se on myös sähkötekninen kysymys. 9 kW:n sähkökattila kuluttaa täydellä teholla sähköverkosta virtaa, jonka sähköjohdon on pystyttävä käsittelemään.

Kaavio: liittymä – jakokeskus – kattila (3-vaiheinen kytkentä) Sähköverkko 3×400V Sähkömittari Jakokeskus Sulake 3×16A/20A ORAVA Sähkökattila 9 kW L1 (vaihe 1) L2 (vaihe 2) L3 (vaihe 3)

ORAVA-sähkökattiloiden suositeltavat sulake- ja johtokohtaukset ovat seuraavat:

Kattilan teho Virta (3-vaiheinen) Suositeltu sulake Minimijohtimen poikkipinta-ala
6 kW ~8,7 A 3×16 A 5×2,5 mm²
9 kW ~13 A 3×16 A 5×2,5 mm²
12 kW ~17,3 A 3×20 A 5×4 mm²
18 kW ~26 A 3×32 A 5×6 mm²

Tarkista aina ennen kattilan ostoa sähköliittymäsi – onko se yksivaiheinen (1×230 V, max. ~3,7 kW yhdelle piirille) vai kolmivaiheinen (3×400 V, mahdollistaa 9 kW:n ja sitä tehokkaampien kattiloiden käytön). Kolmivaiheisen liittymän tulee tarkistaa ja tarvittaessa varmistaa pätevä sähköasentaja. Lisätietoja sähköasennuksesta löydät aiheesta ORAVA-sähkökattilan asennus – ohje, vaatimukset ja mitä sähköasentajan tulee tehdä.

Porrastettu teho – miksi se on sähkökattiloiden etu

Monet asiakkaat eivät tiedä, että modernit ORAVA-sähkökattilat eivät ole "päälle/pois"-laitteita, joilla on yksi tehoarvo. Niissä on useita lämmityselementtejä, jotka kytkeytyvät päälle asteittain tarpeen mukaan. 9 kW:n teholla varustettu kattila voi esimerkiksi sisältää kolme 3 kW:n elementtiä – ja säätölaite kytkee päälle 1, 2 tai kaikki 3 elementtiä sen mukaan, kuinka paljon vettä järjestelmässä tarvitsee lämmittää.

Tämä on tärkeää käytännössä: syyskuun säällä (+5 °C ulkona) lämmityskattila käyttää ehkä vain 3–4 kW tehoa, mikä on energiatehokasta. Täysi 9 kW teho tarvitaan vain erittäin kylmillä pakkasilla. Tämä on olennainen ero yksinkertaisiin sähkövastuslämmittimiin verrattuna, jotka toimivat joko täydellä teholla tai eivät ollenkaan.

Tehovaranto – kuinka paljon riittää?

Kokemuksen perusteella suosittelen sähkökattilan mitoituksessa jättämään 10–20 % varaa laskettuun arvoon. Syitä tähän on useita:

  • Laskennallinen arvio ei ole täysin tarkka – voit olla varovaisempi lämmöneristyksen arvioinnissa.
  • Vara auttaa lämmittämään talon nopeasti viikonloppureissun tai loman jälkeen (jos olet käyttänyt ylläpitolämpötilaa).
  • Varaa sisältävä kattila syklittää vähemmän tavallisilla lämpötiloilla ja sen käyttöikä on pidempi.
  • Jos suunnittelet tulevaisuudessa lisärakentamista tai ullakon muuttamista asuintiloiksi, varaus tulee tarpeeseen.

Toisaalta, jos laskennallinen arvio on 8 kW ja sinulla on käytettävissäsi 9 kW malli, se on täysin hyväksyttävää eikä ole syytä valita 12 kW mallia "varmuuden vuoksi". Se 10–20 % varaus riittää.

Mitä jos lämmität vain osaa talosta?

Yleinen tilanne: asiakkaalla on omakotitalo 180 m², mutta hän käyttää säännöllisesti vain alakertaa (90 m²), yläkertaa lämmitetään vain vähän tai ei ollenkaan. Tällöin on oikein mitoittaa kattila vain todellisen lämmitysalueen mukaan – eli 90 m²:lle. On kuitenkin tärkeää, että lämmitysjärjestelmä on suunniteltu niin, että lämmittämättömässä osassa taloa ei pääse jäätymään (esimerkiksi pakkastussäädin asetettuna 5–8 °C:seen).

Samankaltainen tilanne syntyy, kun joku ostaa sähkökattilan vain varalämmitykseen – hänellä on ensisijainen lämmönlähde (esimerkiksi lämpöpumppu tai takka lämmönvaihtimella) ja sähkökattila toimii vain varana ensisijaisen lämmönlähteen rikkoutuessa. Tällöin mitoitus on erilainen: kattilan ei tarvitse kattaa 100 % lämmöntarpeesta, riittää 50–70 % peruslämmön ylläpitämiseen myös päälähteen ollessa poissa käytöstä.

Käyttövesi – lisätekijä tehon valinnassa

ORAVA EK sähkökattilat on yleensä tarkoitettu vain lämmitykseen – lämpimän veden valmistus hoidetaan erikseen (lämminvesivaraaja, läpivirtauslämmitin). Jos kuitenkin suunnittelet ulkoisen lämminvesivaraajan liittämistä ja sähkökattilan käyttämistä myös sen lämmittämiseen, sinun on lisättävä laskettuun lämmitystehoon veden lämmitykseen tarvittava teho.

Suuntaa antavasti: 100 litran varaaja tarvitsee lämmitykseen 10 °C:sta 60 °C:seen noin 5,8 kWh. Jos se lämmitetään 2 tunnissa, tarvitset noin 2,9 kW lisää tehoa. Tämä ei ole dramaattinen muutos, mutta joissakin yhdistelmissä (pieni kattila + suuri varaaja) se voi olla ratkaiseva. Siksi suosittelen aina konsultoimaan suunnittelijaa tai myyjää, jos suunnittelet yhdistettyä lämmitys- ja lämpimän veden valmistusjärjestelmää.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Kuinka paljon sähkökattilaa tarvitsen 100 m² taloon?

Hyvin eristettyyn uuteen taloon (vuodelta 2012 alkaen) riittää 5–6 kW. Osittain saneerattuun vanhempaan taloon (uudet ikkunat, eristämättömät seinät) varaa 8–10 kW. Eristämättömään vanhaan taloon saatat tarvita jopa 12–15 kW. Lopputulos riippuu aina kiinteistösi todellisesta kunnosta, ei pelkästään sen koosta.

Voinko asentaa ORAVA sähkökattilan itse?

Hydraulisen osan (kattilan liittäminen lämmitysjärjestelmään) voi tehdä taitava henkilö ohjeiden mukaan, mutta sähköliitännät – eli kaapelin kytkeminen jakokeskukseen, sulakkeiden ja maadoitusjohtimen asennus – on suoritettava sähköasentajan toimesta määräysten 508/2009 Z.z. mukaisesti. Ilman tätä kattila on paitsi vaarallinen myös takuun ulkopuolella. Lisätietoja löydät aiheesta ORAVA sähkökattilan asennus – ohjeet, vaatimukset ja mitä sähköasentajan on tehtävä.

Onko parempi ostaa suurempi kattila ja säätää sen tehoa, vai mitoittaa se tarkasti?

Ihanteellista on yhdistää molemmat – tarkempi lämmöntarpeen arviointi ja siihen sopiva 10–20 % varaus. Liian suureksi mitoitettu kattila (esim. 18 kW taloon, joka tarvitsee 6 kW) toimii suurimman osan ajasta vain yhdellä lämmittimellä, loput ovat käyttämättöminä. Tämä ei ole ongelma kulutuksen kannalta (maksat vain käytetystä energiasta), mutta joissakin kattiloissa, joissa on huonolaatuinen säätö, voi esiintyä liiallista syklitystä. ORAVA kattiloissa on porrastettu tehon säätö hyvin suunniteltu, joten suurempi malli ei ole suuri ongelma, mutta se ei ole optimaalinen ratkaisu.

Kannattaako sähkölämmitys nykyisillä sähkön hinnoilla?

Sähkölämmityksen käyttökustannukset ovat korkeammat kuin kaasulla tai lämpöpumulla, mutta polttoainekustannuksia ei ole (ei tarvitse varastointia), ei tarvita savupiippua, vähäinen huolto ja nollapäästöt käyttöpaikalla. Taloutta parantaa yötariffi (HDO), termostaatin säätö ja hyvä lämmöneristys. Yksityiskohtaisempaa vertailua löydät aiheesta ORAVA sähkölämmitys ja energian kulutus – miten voit vähentää lämmityskustannuksia.

Voinko käyttää kahta ORAVA kattilaa suurempaan taloon yhden suuremman sijaan?

Teknisesti mahdollista, mutta käytännössä monimutkaisempaa – vaatii hydraulisen yhteyden, yhteisen säätöjärjestelmän tai ainakin termostaattien koordinointia sekä kaksi erillistä sähköpiiriä. Useimmille kotitalouksille on puhtaampi ratkaisu yksi riittävän tehokas kattila, jossa on monitasoinen säätö. Kahden kattilan yhdistelmällä on järkeä esimerkiksi saneerauksessa vaiheittain, jossa ensimmäinen kattila kattaa yhden vyöhykkeen ja toinen toisen.

Miten saan selville taloni lämmönhukan ilman kallista energiatarkastusta?

Helpoin tapa on tarkistaa kulutushistoria – jos olet aiemmin lämmittänyt taloa kaasulla tai sähköllä ja sinulla on laskut, voit laskea vuosikulutuksen ja päätellä siitä keskimääräisen tehon. Esimerkki: 15 000 kWh vuosikulutus sähköä lämmitykseen 2 000 lämmitystunnin kaudella tarkoittaa keskimääräistä tehoa 7,5 kW – mutta tämä on keskiarvo, ei maksimiteho. Maksimiteho (kattilan mitoitusta varten) on korkeampi, tyypillisesti 1,5–2 kertaa keskiarvo, eli tässä tapauksessa 11–15 kW. Tämä arvio on melko karkea, mutta olemassa olevalle rakennukselle, jolla on kulutushistoria, se on parempi lähtökohta kuin vain pinta-alan perusteella laskettu arvio.

Loppupäätelmä: valintaprosessi vaihe vaiheelta

Jotta et hämmentyisi ORAVA sähkökattilan tehon valinnassa, tiivistetään koko prosessi yksinkertaisiksi vaiheiksi:

  • Vaihe 1: Selvitä lämmitysalueesi kokonaispinta-ala.
  • Vaihe 2: Määritä kiinteistön lämmöneristystaso (uudisrakennus, osittain saneerattu vanha talo, eristämätön) ja valitse sen perusteella suuntaa antava W/m² arvo.
  • Vaihe 3: Kerro pinta-ala ja ominaiskulutus – saat suuntaa antavan tarvittavan tehon kilowateissa.
  • Vaihe 4: Ota huomioon korjauskertoimet: huoneiden korkeus, ilmastoalue, rakennustyyppi, talon suunta.
  • Vaihe 5: Lisää 10–20 % varaa.
  • Vaihe 6: Tarkista sähköliittymäsi – yli 3,7 kW kattiloille tarvitset kolmivaiheisen 3×400 V liittymän.
  • Vaihe 7: Valitse ORAVA malli, joka vastaa lähinnä laskettua tehoa – ORAVA EK-2003 jopa 100 m² taloihin, joissa on hyvä lämmöneristys, ORAVA EK-2004 suurempiin taloihin tai huonommin eristettyihin kohteisiin, ORAVA VL-202 tai ORAVA VL-201 paikalliseen lämmitykseen yksittäisiin huoneisiin ilman vesikiertoa.

Jos olet edelleen epävarma valinnan suhteen tämän artikkelin jälkeen, tutustu myös aiheeseen Miten valita ORAVA sähkökattila tai konvektori – mitä kannattaa huomioida, jossa selitetään yksityiskohtaisesti eri mallien ja lämmitystyyppien väliset erot, tai aiheeseen Usein kysytyt kysymykset ORAVA sähkökattiloista ja konvektoreista, jossa löydät vastauksia muihin käytännön kysymyksiin ennen ostopäätöstä.

Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?

Etkö osaa päättää vai ratkaisetko erityistä tilannetta kotona? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.

Älä täytä tätä kenttää:
Vytvořil Shoptet | Design Shoptak.cz.