Eshop roka 2025 s vykurovacou technikou

Kuinka suuri teho Buderus Logamax -sähkökattilalle tarvitsen kotiini?

Miksi oikean tehon valinta sähkökattilalle on tärkeää

Kun asiakas harkitsee Buderus Logamax -sähkökattilaa, yleisin kysymys on yksinkertainen: ”Paljonko tehoa tarvitsen?” Ensi silmäyksellä asia saattaa tuntua helpolta – ottaa talon pinta-alan, kertoo sen jollain kertoimella ja saa vastauksen. Valitettavasti todellisuus on huomattavasti monimutkaisempi. Pitkalla kokemuksella olen nähnyt saman pinta-alan taloja, joista toiseen tarvitaan 6 kW:n ja toiseen 14 kW:n kattila. Mikä tekee eron? Rakennusvuosi, eristyksen paksuus, ikkunoiden tyyppi, talon suunta ilmansuuntiin ja käyttötapa.

Alitehoinen kattila ei pysty kattamaan rakennuksen lämmönhukkaa pakkaspäivinä – talo jää kylmäksi, mukavuus heikkenee ja kattila pyörii jatkuvasti täydellä teholla, mikä lyhentää sen käyttöikää. Ylitehoinen kattila taas nostaa turhaan alkuinvestointia, mutta sähkölämmityksessä tämä ei ole yhtä kriittistä kuin kaasukattilalla – sähkökattilat pystyvät käsittelemään ylimääräisen tehon suhteellisen elegantisti kaskadikytkennän avulla. Silti oikea mitoitus säästää rahaa sähkölaskussa ja asennuksessa (kattoilan ja syöttöjohdon mitoitus riippuu kattilan tehosta).

Tässä artikkelissa selitämme yksityiskohtaisesti, miten lämmitystehon lasketaan, mitkä tekijät siihen vaikuttavat ja miten tämä kaikki soveltuu käytännössä Buderus Logamax E213 -sarjan kattiloihin, jotka ovat saatavilla tehoilla 4, 6, 8, 10 ja 14 kW.

Peruskäsitteet: rakennuksen lämmönhukka ja asennettu kattilan teho

Ennen laskelmien tekemistä on hyvä selventää muutamia peruskäsitteitä, jotka liittyvät kattiloiden mitoitukseen.

Rakennuksen lämmönhukka (teknisessä standardissa kutsutaan suunnittelulämmönhukaksi ΦHL) on suurin määrä lämpöä, jonka rakennus menettää aikayksikössä ulkoisen suunnittelulämpötilan ollessa alimmillaan. Suomessa käytetään useimmissa paikoissa suunnittelulämpötilana −12 °C (vuoristoalueilla voi olla myös −15 °C tai −18 °C). Lämmönhukka ilmoitetaan watteina tai kilowatteina ja se määrittää kattilan vähimmäistehon.

Asennetun kattilan tehon on oltava yhtä suuri tai suurempi kuin rakennuksen lämmönhukka. Sähkökattilassa tämä tarkoittaa yleensä, että valitsemme kattilan, joka on yhden tehotason suurempi kuin laskettu lämmönhukka – sekä turvarajoista johtuen, että koska eristyksen todelliset arvot ja rakennuksen käyttäytyminen poikkeavat hieman ihanteellisista oletuksista.

Ominaislämmönhukka (W/m²) on yksinkertaistettu tunnusluku, joka kertoo kuinka paljon wattia lämpöä rakennus menettää neliömetriä kohti. Se vaihtelee noin 15–25 W/m² passiivisissa taloissa ja matalaenergiataloissa (vuoden 2016 jälkeen, luokka A0–A1) aina 100–120 W/m² vanhoissa eristämättömissä taloissa.

~25% ~35% ~10% ~15% ~15% Talo Rakennuksen lämmönhukka ilmanvaihto

Arvioitu laskelma: nopea menetelmä ensimmäiseen arvioon

Jos sinulla ei ole rakennuksen energiatodistusta tai projektidokumentaatiota lämmönhukan laskelmilla, voit käyttää yksinkertaistettua menetelmää ominaislämmönhukan avulla. Se on vain arvio, mutta käytännössä se toimii yllättävän hyvin ensimmäiseen vertailuun.

Kaava: P (kW) = A (m²) × q (W/m²) / 1000

jossa A on asuintilan pinta-ala neliömetreinä ja q on ominaislämmönhukka rakennuksen tyypin mukaan:

  • 15–25 W/m² – passiivinen talo, pienenergiatalo (vuoden 2016 jälkeen, luokka A0–A1)
  • 30–40 W/m² – uusi talo vuoden 2010 jälkeen hyvällä eristyksellä (luokka B–C)
  • 45–60 W/m² – talo 1990-luvulta, osittain eristetty, muoviset ikkunat
  • 65–85 W/m² – talo 1970–1980-luvulta, alkuperäiset ikkunat, vähäinen eristys
  • 90–120 W/m² – vanha eristämätön tiili- tai elementtitalo

Konkreettisia esimerkkejä käytännöstä: Uusi talo 120 m² (ominaislämmönhukka 35 W/m²) → 120 × 35 / 1000 = 4,2 kW → valitse Buderus Logamax E213-6 varalla. Omakotitalo 150 m², rakennettu 1970-luvulla, osittain saneerattu (ominaislämmönhukka 65 W/m²) → 150 × 65 / 1000 = 9,75 kW → valitse Buderus Logamax E213-10. Vanha talo 180 m², eristämätön (ominaislämmönhukka 95 W/m²) → 180 × 95 / 1000 = 17,1 kW → tässä E213-14 ei riitä ja on harkittava kahden kattilan kaskadia tai lämmityksen parantamista ennen kattilan vaihtoa.

Rakennuksen ominaislämmönhukka (W/m²) 20 Passiivinen 35 Pienenergiatalo 55 1990-luku 80 1970-80-luku 105 Vanha talo 0 60 120

Tekijät, jotka oikeasti vaikuttavat lämmönhukkaan – mitä asiantuntija tutkii paikan päällä

Yksinkertaistettu menetelmä mitatuilla lämmönhäviöillä on hyvä pohja, mutta käytännössä lopputulokseen vaikuttavat monet muut muuttujat. Kun ratkaisemme asiakkaan tarpeita paikan päällä, käymme aina läpi nämä kohdat:

Ulkoseinien rakenne

Ulkoseinät – eli seinät, katto ja lattia – muodostavat yleensä 35–50 % kokonaisslämmönhäviöstä. Avainasemassa on rakenteen lämmöneristyskyky (R-arvo). Vanhan tiiliseinän paksuus 45 cm ilman eristystä on noin 1,5 m²K/W, kun taas eristetyn rakenteen 20 cm mineraalivillalla on R = 5 m²K/W tai enemmän. Passiivitaloissa seinien R-arvo on 7–10 m²K/W. Tämä ero vaikuttaa suoraan lämmönhäviöön ja siten lämmityskattilan tarvittavaan tehoon.

Ikkunat ja ovet

Ikkunoiden pinta-ala, lukumäärä ja lasitustyyppi muuttavat merkittävästi laskelmaa. Vanhojen yksilasisten U-arvo on 5,8 W/(m²K), lämpölasit lämpökarmeilla U = 1,1–1,3 W/(m²K) ja kolmilasi-ikkunat 0,5–0,8 W/(m²K). Talossa, jossa on 20 m² ikkunoita, vanhojen ja uusien ikkunoiden välinen ero lämmönhäviössä on noin 1–2 kW – mikä tarkoittaa merkittävää eroa sähkölaskussa, jos lämmitys on sähköllä.

Rakennuksen suunta ja varjostus

Etelään päin olevat talot saavat auringon lämpöä ikkunoiden kautta, mikä kompensoi osittain lämmönhäviöitä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa 5–15 % pienempää todellista tehoa lämmityskattilalle verrattuna laskelmaan, jossa suuntaa ei oteta huomioon. Päinvastoin, varjossa olevilla taloilla (tiheät puut, pohjoinen, rakennukset) ei ole tätä vaikutusta.

Huoneiden korkeus ja rakennuksen tilavuus

Yksinkertaistettu menetelmä laskee lattian pinta-alan mukaan, mutta lämmönhäviö riippuu fysikaalisesti lämmitettävän tilan tilavuudesta ja rakennuksen pinnasta. Talossa, jonka normaali korkeus on 2,6 m, on erilainen lämmökäyttäytyminen kuin talossa, jossa on sisäpiha tai katedraalikatot 4,5 m. Korkeissa kattojen yhteydessä arvioituun tehoon on lisättävä 10–25 %.

Maantieteellinen sijainti ja merenpinnan korkeus

Suunnittelun ulkolämpötila vaihtelee Suomessa sijainnin mukaan. Helsingille se on −11 °C, Jyväskylälle −13 °C, Rovaniemelle −15 °C ja tuntureissa yli 800 m merenpinnan korkeudella jopa −18 °C. Jokainen asteen ero suunnittelulämpötilassa voi muuttaa tarvittavaa tehoa 5–10 %. Vuoristossa sijaitsevaan taloon on siis varattava huomattavasti suurempi teho kuin saman kokoiseen taloon Helsingissä.

Ilmanvaihto ja ilmanvuodot

Ilmanvaihdon aiheuttamat lämmönhäviöt muodostavat tyypillisesti 15–25 % kokonaishäviöistä. Uudisrakennuksissa, joissa on tiivis rakenne ja lämmöntalteenotto, ilmanvuodot ovat minimaaliset. Vanhoissa taloissa, joissa on ”hengittävä” rakenne, hukataan valtava määrä lämpöä ilmatiiviydestä johtuen. Jos talossa on 85 % hyötysuhde lämmöntalteenotolla, ilmanvaihtoon liittyvät häviöt pienenevät murto-osaan alkuperäisestä – ja tämä näkyy pienempänä tarvittavana lämmityskattilan tehoina.

Lämmitettävän ja lämmittämättömän osan lämpötila

Jos talossa on autotalli, tekninen tila tai muita tiloja, joita ei lämmitetä tai joita lämmitetään alempaan lämpötilaan, lämmönhäviöt eristävien rakenteiden kautta ovat pienemmät. Päinvastoin, jos lämmität koko talon myös kellarin 20 °C:seen, lämmityskattilan tehon on katettava myös tämä alue.

Buderus Logamax E213:n tehosarja: mitä kukin malli tarjoaa

Buderus Logamax E213 -sarja kattaa viisi tehotasoa, mikä tekee siitä yhden joustavimmista vaihtoehdoista sähkölämmityskattiloiden segmentissä omakotitaloihin. Jokaisessa mallissa on porrastettu lämmityselementtien kytkentä, joten se ei toimi jatkuvasti täydellä teholla – vaan säädetään lämmitystarpeen mukaan.

  • Buderus Logamax E213-4 – 4 kW, sopii erittäin hyvin eristettyihin uudisrakennuksiin, joiden pinta-ala on 80–100 m², passiivitaloihin tai lisälämmitykseksi yhdistelmäjärjestelmässä
  • Buderus Logamax E213-6 – 6 kW, ihanteellinen vähäenergiarakennuksiin 100–140 m², tai kunnostettuihin taloihin 100 m² asti hyvällä eristyksellä
  • Buderus Logamax E213-8 – 8 kW, yleispätevä teho uudisrakennuksiin 140–180 m² tai vanhempiin taloihin 100–130 m² eristyksen jälkeen
  • Buderus Logamax E213-10 – 10 kW, vankka ratkaisu suurempiin uudisrakennuksiin yli 180 m² tai vanhempiin taloihin 130–160 m² osittaisella eristyksellä
  • Buderus Logamax E213-14 – 14 kW, sarjan maksimiteho, suurempiin vanhoihin taloihin 160–200 m² keskitasoisella lämmönhäviöllä tai kohteisiin, joissa on korkeammat vaatimukset lämpimän veden valmistukselle

On tärkeää huomata, että mallin valinta riippuu paitsi lämmityksen lämmönhäviöstä myös siitä, tuleeko lämmityskattilaa käytettämään lämpimän veden valmistukseen. Jos lämmityskattila syöttää lämminvesivaraajaa, sen on oltava varattu tehoa 2–3 kW enemmän kuin rakennuksen lämmönhäviö.

E213-mallien tehot – suuntaa antava kattavuus E213-4 kW Passiivi / vähäenergiatalo alle 100 m² E213-6 kW Uudisrakennus 100–140 m² E213-8 kW Uudisrakennus 140–180 m² E213-10 kW Uudisrakennus 180+ m² / vanhempi talo 130–160 m² E213-14 kW Vanhempi talo 160–200 m² / suurempi kohde + lämminvesi

Käytännön esimerkkejä todellisista kohteista

Teoria on tärkeää, mutta paras käsitys tehon valinnasta saat konkreettisten esimerkkien avulla. Tässä muutamia tyypillisiä tilanteita, joihin törmäämme käytännössä:

Esimerkki 1: Uudisrakennus 130 m², vähäenergiastandardi, Länsi-Suomi

Talo rakennettu vuonna 2019 voimassa olevien vähäenergiarakentamisen normien mukaisesti. Ulkoseinät eristetty 20 cm EPS:llä, kolmilasi-ikkunat Uf = 0,7 W/(m²K), ilmanvaihdon saneeraus lämmöntalteenotolla 85 %. Energiatodistus A1-luokkaa. Suunnittelun ulkolämpötila −11 °C. Lasketut lämmönhäviöt: 3,9 kW. Lämminvesivaraajan lämmitykseen 120 l, 2 kW varaa. Kokonaistarve: 5,9 kW. Valinta: E213-6 riittää minimivaralla, mutta asiakas valitsi E213-8 mukavamman lämpimän veden valmistuksen takia talven huippukuormilla. Oikea päätös.

Esimerkki 2: Talo vuodelta 1985, 160 m², Jyväskylä

Tiilirakennus, seinät ilman eristystä, muoviset ikkunat uusittu 10 vuotta sitten, lämmittämätön autotalli, yläpohja lämmittämätön. Suunnittelun ulkolämpötila −13 °C. Arvioitu lämmönhäviö: 70 W/m² (osittain kompensoitu ikkunoiden vaihdolla). Laskelma: 160 × 70 / 1000 = 11,2 kW. Asiakas suunnittelee fasadin osittaista eristämistä kahden vuoden sisällä. Ottaen tämän huomioon ja lämpimän veden valmistuksen huomioiden valittiin E213-14. Eristyksen jälkeen lämmityskattila toimii alemmalla tehoalueella, mikä ei haittaa sitä – porrastettu kytkentä selviää siitä.

Skenario 3: Asunto kerrostalossa, 68 m², Joensuu

Remontoitu taloyhtiö, asiakkaalla on oma sähköliittymä ja hän haluaa siirtyä keskuslämmitystä käyttävästä järjestelmästä omaan sähkölämmitykseen. Asunnolla on kolme seinää suojassa naapuriasunnoilta (lämmönvahvistus), ja vain kaksi ulkoseinää. Arvioitu lämmönhukka on 30 W/m² (remontoitu kerrostalo on melko hyvin eristetty). Laskelma: 68 × 30 / 1000 = 2,04 kW. Valinta: E213-4, jossa on hyvä varamarginaali, ihanteellinen asuntoon myös 80 litran lämminvesivaraajalla.

Skenario 4: Loma-asunto 90 m², 700 m merenpinnan yläpuolella, Vuokatti

Mökkiä käytetään ympärivuotisesti, mutta ei joka päivä. Rakennettu vuonna 2005, osittainen eristys, vanhat ikkunat. Suunnittelulämpötila −18 °C. Arvioitu lämmönhukka on 65 W/m². Laskelma: 90 × 65 / 1000 = 5,85 kW. Huomio – mökillä on tapana, että kun he saapuvat, he haluavat nopeasti lämpöä 8 °C:sta (pakkanen suoja) 21 °C:seen. Tämä asettaa lämmityskattilalle korkeampia vaatimuksia käynnistyessä. Valinta: E213-8 nopeaa lämpötilan nousua varten saapuessa, sekä suurempi lämminvesivaraaja 150 l.

Rakennuksen energiatodistus – luotettavin pohja

Jos sinulla on rakennuksen energiatodistus, löydät siitä arvokasta tietoa – lämmitystarpeen kWh/(m²·vuosi) ja maksimi suunnittelulämmönhukka. Juuri tämä jälkimmäinen arvo on se, jota etsit lämmityskattilan mitoitukseen. Laki vaatii energiatodistuksen kaikilta uudisrakennuksilta sekä rakennuksilta, jotka myydään tai vuokrataan vuoden 2016 jälkeen.

Suomalaisten rakennusten energiatehokkuusluokat ja arvioitu lämmitystarve:

  • A0 (passiivitalo) – alle 15 kWh/(m²·vuosi), lämmönhukka 10–20 W/m²
  • A1 – 15–30 kWh/(m²·vuosi), lämmönhukka 20–30 W/m²
  • B – 30–60 kWh/(m²·vuosi), lämmönhukka 30–50 W/m²
  • C – 60–100 kWh/(m²·vuosi), lämmönhukka 50–70 W/m²
  • D – 100–150 kWh/(m²·vuosi), lämmönhukka 70–100 W/m²
  • E, F, G – yli 150 kWh/(m²·vuosi), lämmönhukka yli 100 W/m²

Tärkeää: lämmitystarve kWh/(m²·vuosi) on vuotuinen keskiarvo, ei teho. Lämmityskattilan tehon laskemiseen tulee käyttää suunnittelulämmönhukkaa (ΦHL), joka on ilmoitettu suoraan energiatodistuksessa tai se voidaan laskea standardin SFS-EN 12831 mukaan.

Sisällytä laskelmaan myös lämpimän veden valmistus

Buderus Logamax E213 -sähkökattila voi lämmittää myös lämpimän veden ulkoisen varastovaraajan kautta. Jos näin on, sinun on lisättävä rakennuksen lämmönhukkaan teho, joka tarvitaan varastovaraajan lämmittämiseen. Kattila ei lämmitä (tai rajoittaa lämmitystä merkittävästi) varastovaraajan täyttämisen aikana, joten kokonaistehon on oltava riittävä molempiin toimintoihin.

Suuntaa antavasti: 150 litran varastovaraajan lämmittäminen 10 °C:sta 55 °C:seen 3 kW:n teholla kestää noin 1,5–2 tuntia. 6 kW:n teholla 45–60 minuuttia. 4 hengen perheelle, jossa on 200 litran varastovaraaja ja 6 kW:n kattila, lämmitys on miellyttävä. Suuremmille perheille tai suuremmille varastovaraajille suosittelemme, että kattilassa on 2–3 kW varamarginaali rakennuksen lämmönhukkaan nähden.

Löydät lisää tietoa tästä aiheesta artikkelista Buderus Logamax -kattiloiden tehot ja sähköiset vaatimukset – mitä sinun tarvitsee tietää, jossa käsitellään myös mitoitusta ja kaapelointia eri tehoille.

Tehon valinnan vaiheet – vaihe vaiheelta 1 Selvitä asuintilan pinta-ala ja rakennusvuosi / remontti 2 Määritä lämmönhukka (W/m²) rakennuksen luokan mukaan 3 Laske lämmönhukka: pinta-ala × lämmönhukka / 1000 4 Lisää varamarginaali lämpimän veden valmistukseen (2–3 kW) ja maantieteelliseen sijaintiin 5 Valitse lähin suurempi E213-malli saatavilla olevasta sarjasta

Milloin on parempi valita suurempi teho, vaikka laskelma sanoisi muuta

Käytännössä kohtaamme tilanteita, joissa on järkevää valita suurempi malli kuin mitä puhdas laskelma sanoisi:

Suunniteltu talon laajennus: Jos asiakas suunnittelee rakentavansa lisäosan tai lasitetun terassin 2–3 vuoden kuluttua, mitoitamme kattilan ottaen huomioon tulevan tilanteen, emme vain nykyisen. Kattilan vaihtaminen vain muutaman kW:n suurempaan myöhemmin on turhaa kustannusta.

Nopeat lämmitykset: Jos taloa lämmitetään säännöllisesti (esim. loma-asunto tai työskentely kotona vain tietyinä päivinä), on tärkeämpi teho nopeaa lämmitystä varten kuin pitkäaikainen ylläpitoteho. Suurempi kattila lämmittää talon nopeammin.

Epävarmuus lämmönhukassa: Jos sinulla ei ole energiatodistusta ja arvioit lämmönhukkaa suuntaa antavasti, lisää 10–20 % turvamarginaalia. On parempi, että kattila on hieman liian suuri kuin liian pieni.

Yhdistelmä lämpöpumpun tai aurinkokeräimen kanssa: Jos sähkökattila toimii varana tai lisänä lämpöpumpulle, teho voi olla alhaisempi – se kattaa vain piikit, kun lämpöpumppu ei riitä. Tässä tapauksessa jopa E213-4 tai E213-6 voi olla täysin riittävä suhteellisen suurelle talolle.

Olemassa oleva sähköliittymä: Suurempi kattilan teho vaatii vahvemman liittymän ja suuremman sulakkeen. Jos sinulla on olemassa oleva liittymä, joka on rajoitettu tiettyyn tehoon (esim. 3×16 A = ~11 kW), et voi asentaa E213-14:ää ilman liittymän parantamista. Tämä on tekninen rajoitus, jonka myös sähköasentaja ottaa huomioon valinnassa. Lisätietoja tästä aiheesta löydät artikkelista Buderus Logamax -kattiloiden tehot ja sähköiset vaatimukset – mitä sinun tarvitsee tietää.

Mitä tapahtuu, jos kattila on ylisuuri tai alisuuri

Ylisuuri kattila ei ole yhtä suuri katastrofi kuin kaasukattilan kanssa. Sähkökattilat eivät kärsi lyhyistä sykleistä (short cycling) samassa määrin kuin kaasukattilat, koska vastukset voidaan säätää asteittain. Siitä huolimatta ylisuuri kattila kasvattaa tarpeettomasti alkusijoitusta ja sähköasennuksen vaatimuksia. E213-14:n asentaminen 80 m²:n passiivitaloon on yksinkertaisesti resurssien tuhlausta.

Alisuuri kattila on vakavampi ongelma. Kattila toimii jatkuvasti täydellä teholla ja ei silti pysty ylläpitämään haluttua lämpötilaa. Vastus on jatkuvasti täydellä kuormituksella, mikä lyhentää sen käyttöikää. Sisälämpötila laskee alle miellyttävän tason juuri silloin, kun ulkona on kylmintä. Käytännössä asiakkaat, joilla on alisuuri kattila, ovat hyvin tyytymättömiä ja useimmissa tapauksissa he vaihtavat sen tehokkaampaan malliin – mikä on kaksinkertainen investointi.

Suositeltu taulukko mitoitukseen yleisimpiin talotyyppeihin

Rakennustyyppi Pinta-ala (m²) Tarvittava teho Malli E213
Passiivitalo / A0-luokan talo enintään 150 m² 2–4 kW E213-4
Matalaenergiatalo A1 100–150 m² 4–6 kW E213-6
Uudisrakennus, luokka B, 2010+ 120–180 m² 5–8 kW E213-8
Lämmöneristetty talo 1990-luvulta 100–150 m² 7–10 kW E213-10
Vanhempi talo osittaisella remontilla 130–180 m² 10–14 kW E213-14
Lämmöneristämätön vanha rakennus yli 160 m² yli 14 kW sarja- tai lisäeristys

Milloin kannattaa harkita kahden lämmityskattilan sarja-kytkentää yhden suuren sijaan?

Jos laskelma osoittaa, että tehoa tarvitaan yli 14 kW (mikä on E213-sarjan maksimi), tai haluat lisätä järjestelmän luotettavuutta, yksi vaihtoehto on kahden lämmityskattilan sarja-kytkentä. Esimerkiksi kaksi E213-8 -mallia yhteensä 16 kW, ja molemmat toimivat itsenäisesti – yhden riketessä järjestelmä toimii ainakin osittain. Buderus Logamax E213 säätö tukee sarja-kytkentää. Voit lukea lisää sarja-kytkennän toiminnasta käytännössä artikkelissa Lämmityskattilan tehon säätö ja ohjaus Buderus Logamax E213.

Sarja-kytkentä on myös elegantti ratkaisu tehon modulointiin – kun 14 kW:n teho on turha suurimman osan vuotta, mutta ei riitä huippukuormituksessa. Kaksi pienempää lämmityskattilaa vuorottelevat, ja yksi niistä pysyy valmiustilassa lievissä pakkasissa – mikä on energiatehokkaampaa.

Ammattimainen lämpöhäviölaskelma standardin STN EN 12831 mukaan – milloin sitä ehdottomasti tarvitset?

Arvioitu menetelmä, jossa käytetään mitattuja lämpöhäviöitä, riittää alustavaan arvioon ja tavallisiin omakotitaloihin. On kuitenkin tilanteita, joissa ammattimainen lämpöhäviölaskelma standardin STN EN 12831 mukaan on välttämätön:

  • Epätyypillinen rakennus (vanha kivirakennus, hirsitalo, puurakenteinen talo)
  • Talo, jossa on epätavallinen pohjaratkaisu (monikerroksinen atrium, suuri lasijulkisivu)
  • Yhdistetty lämmitysjärjestelmä (lämmityskattila + lämpöpumppu + aurinkokeräin)
  • Rakennus korkealla merenpinnan yläpuolella tai alueilla, joilla on jäätäviä tuulia
  • Liiketilat ja puoliliiketilat (ravintola, pieni toimisto)
  • Remontti, jossa lämmöneristyksen todellinen tila on epäselvä

Ammattimaisen laskelman suorittaa suunnittelija tai LVI-teknikko, ja tuloksena on tarkka ΦHL-arvo jokaiselle huoneelle erikseen ja koko rakennukselle. Tätä arvoa käytetään sitten suoraan lämmityskattilan valintaan – ei arvioita, ei virheellisiä kertoimia. Tällaisen laskelman hinta on useita satoja euroja, mutta vuosikymmenten lämmitysinvestoinnissa se on mitätön summa.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Voinko asentaa pienemmän lämmityskattilan ja vaihtaa sen myöhemmin suurempaan, jos se ei riitä?

Kyllä, se on teknisesti mahdollista, mutta ei taloudellisesti järkevää. Lämmityskattilan vaihto tarkoittaa purkua, uutta asennusta ja mahdollisia muutoksia sähköasennuksiin. Paljon edullisempi lähestymistapa on mitoittaa lämmityskattila oikein alusta alkaen. Jos olet epävarma, valitse yksi teholuokka suurempi malli – itse lämmityskattilan hinta on pieni, mutta mukavuus voi olla suuri.

Voinko käyttää E213-14 -lämmityskattilaa vanhaan taloon, jossa on suuret lämpöhäviöt ja lämmöneristää talon myöhemmin?

Kyllä, ja se on yleinen tapa toimia. Buderus Logamax E213-14 pystyy pitämään miellyttävän lämpötilan myös vanhassa talossa. Talon lämmöneristyksen jälkeen lämmityskattila toimii alemmalla tehoalueella – se ei haittaa, kaskadikytkentä varmistaa, että se toimii vain osateholla. Lämmityskattila ”vanhenee” siis yhdessä talon kanssa ja pysyy sopivana vielä useiden vuosien lämmöneristyksen jälkeen.

Pitävätkö minun ottaa huomioon myös lämpimän veden valmistus valitessani tehoa, jos minulla on aurinkokeräin?

Jos sinulla on aurinkojärjestelmä lämpimän veden valmistukseen riittävällä kapasiteetilla kesäkaudelle, lämmityskattila toimii vain lisänä talvella. Tällöin voit pienentää lämpimän veden varaa 1–1,5 kW:iin 2–3 kW:n sijaan. Se riippuu aurinkokeräimen koosta, varastosäiliöstä ja kotitalouden henkilömäärästä. Suosittelemme kuitenkin konsultoimaan asennusliikettä, joka suunnitteli aurinkojärjestelmän.

Mikä on ero 4 kW:n ja 6 kW:n tehon välillä vuotuisissa sähkökustannuksissa?

Se riippuu siitä, kuinka kauan ja kuinka intensiivisesti lämmityskattila toimii. Suurempi lämmityskattila ei kuluta enempää sähköä vain siksi, että sen asennettu teho on suurempi – se kuluttaa vain sen verran kuin talo todella tarvitsee. Jos asennat 6 kW:n lämmityskattilan taloon, jonka lämpöhäviö on 3 kW, se kuluttaa yhtä paljon sähköä kuin 4 kW:n lämmityskattila – mutta toimii alemmalla tehotasolla. Vuotuiset kustannukset määräytyvät todellisten lämpöhäviöiden ja sähkön hintojen mukaan, eivät lämmityskattilan asennetun tehon mukaan.

Pitäkö aina suurempi lämmityskattila parempi?

Ei välttämättä. Liian suuri lämmityskattila on kalliimpi, vaatii suuremman sähköliitännän (paksumpi johto, suurempi sulake) ja sen säätö voi olla vähemmän sujuvaa hyvin pienillä lämpöhäviöillä. Optimaalista on valita lämmityskattila, jonka teho on 10–20 % suurempi kuin laskettu lämpöhäviö, ei 100 % suurempi. Lähes aina on turhaa ostaa E213-14 taloon, jossa E213-8 riittää.

Miten saan selville, soveltuuko taloni sähkölämmitykseen yleensä, eikä vain minkä tehoisen lämmityskattilan tarvitsen?

Sähkölämmitys on taloudellisesti edullisin hyvin eristettyihin taloihin, joiden lämpöhäviöt ovat alhaiset (luokka A, B), ja joiden vuotuiset käyttökustannukset ovat kohtuulliset. Vanhoihin lämmöneristämättömiin rakennuksiin, joiden lämpöhäviöt ovat yli 80 W/m², sähkön käyttökustannukset ovat korkeat ja lämmöneristyksen parantamista suositellaan yleensä ensin. Tästä aiheesta keskustellaan tarkemmin artikkelissa Buderus Logamax E213 vähäenergiatalossa ja passiivitalossa – kannattaako se, jossa on myös vertailu muiden lämmitysmuotojen käyttökustannuksiin.

Oikean tehon valinta kannattaa harkita huolellisesti

Buderus Logamax E213 -sähkökattilan oikean tehon valinta ei ole hetken asia, mutta ei myöskään rakettitiedettä. Jos tiedät kotisi tyypin, pinta-alan ja arvioidun lämmöneristyksen tason, voit yksinkertaistetulla menetelmällä päästä järkevään lopputulokseen. Useimpiin hyvin eristettyihin omakotitaloihin E213-sarjan tehovaihtoehdot sopivat erinomaisesti – pieniin, energiatehokkaisiin uusiin rakennuksiin E213-4, keskikokoisiin omakotitaloihin E213-8 tai E213-10 ja suurempiin tai vanhempiin kohteisiin E213-14, joka hoitaa tehtävänsä tarvittaessa myös lämpövesivaraajan lämmityksellä.

Jos mietit kahden tehovaihtoehdon välillä, valitse aina suurempi. Kattilan hintaero on pieni, mutta lämmitysmukavuus pakkasella on huomattava. Ja jos olet epävarma, ota yhteyttä kokeneeseen LVI-asentajaan tai -teknikkoon, joka tekee tarkan lämpöhäviölaskelman standardin mukaisesti – investointi oikeaan mitoitukseen maksaa itsensä takaisin tyytyväisyytesi ja säästöjesi kautta kattilan koko elinkaaren ajan, joka Buderuksella on helposti yli 15–20 vuotta.

Lisätietoja asennuksesta, liittämisestä ja päivittäisestä käytöstä löydät Tietokeskuksemme aiheeseen liittyvistä artikkeleista, esimerkiksi Buderus Logamax -sähkökattilan asennus – ohjeet ja vaatimukset tai Miten valita Buderus Logamax -sähkökattila – mitä kannattaa huomioida.

Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?

Etkö tiedä mitä valita tai tarvitsetko apua kodin lämmitykseen liittyvässä ongelmassa? Kirjoita meille – autamme mielellämme.

Älä täytä tätä kenttää:
Vytvořil Shoptet | Design Shoptak.cz.