Eshop roka 2025 s vykurovacou technikou

Kuinka paljon tehoa tarvitsen aurinkokeräimille kotiini?

Kuinka suuri aurinkokeräin tarvitset kotiisi?

Tämä on kysymys, jonka jokainen esittää, kun alkaa harkita aurinkojärjestelmän asentamista lämpimän veden lämmitykseen tai lämmityksen tukemiseen. Ja se on hyvä kysymys – sillä alimitoitettu järjestelmä pettää, ylisuuri taas kasvattaa investointia turhaan ja voi aiheuttaa ylikuumenemista kesällä. Kokemukseni perusteella voin sanoa, että useimmat virheet aurinkojärjestelmien suunnittelussa johtuvat juuri siitä, että tehoa arvioidaan silmämääräisesti tai virheellisten parametrien perusteella. Tässä artikkelissa autamme sinua ymmärtämään, mitkä tekijät vaikuttavat tarvittavaan tehoon, miten lasket sen omalle kodillesi ja mitä sinun tulee tarkistaa ennen keräinten valintaa.

Mitä "keräimen teho" oikeastaan tarkoittaa – ja miksi se ei ole vain luku esitteestä

Kun katsot aurinkokeräimen teknistä tietoa, löydät sieltä niin sanotun maksimitehon, joka ilmaistaan yleensä watteina (W) tai kilowatteina (kW). Tämä luku pätee kuitenkin ihanteellisissa olosuhteissa – kun auringon säteily osuu keräimeen kohtuusuorassa kulmassa ja sen intensiteetti on 1 000 W/m², taivas on kirkas ja keräimen lämpötila on lähellä ympäristön lämpötilaa. Keski-Euroopan todellisissa olosuhteissa nämä olosuhteet ovat harvinaisia ja lyhytaikaisia.

Käytännössä on paljon järkevämpää käyttää käsitettä vuotuinen energiantuotto, joka ilmaistaan kWh/m²/vuosi. Tämä tieto ottaa huomioon maantieteellisen sijainnin, keräimen kallistuksen ja suunnan, keskilämpötilat ja auringonpaisteen todellisen jakautumisen koko vuoden ajan. Suomen olosuhteissa litteän keräimen vuotuinen tuotto on tyypillisesti 350–550 kWh/m², tyhjiöputkikeräinten 450–650 kWh/m² – tämä riippuu sijainnista (etelä vs. pohjoinen Suomi), kattokallistuksesta ja laitteen laadusta.

Järjestelmän oikeaan mitoitukseen tarvitset siis kaksi tietoa: kuinka paljon energiaa kotisi todella kuluttaa lämpimän veden lämmitykseen (tai lämmityksen tukemiseen) ja kuinka paljon aurinkojärjestelmä voi kattaa siitä vuodessa. Tätä suhdetta kutsutaan aurinkosuhteeksi, ja lämpimän veden lämmitykseen suunnitelluissa järjestelmissä se on yleensä 50–65 %.

Vuotuinen energiankulutus lämmön tuotossa – kattavuuden jakautuminen Aurinkosuhteet ~55 % Lisälähde 45 % 0 % 55 % 100 % Energia aurinkokeräimistä (heinäkuu ~ 90 %, tammikuu ~ 20 %) Energia lämmityskattilasta / lämpöpumpusta / sähköstä Ihanteellinen aurinkosuhteet omakotitalolle: 50–65 %

Vaihe 1: Selvitä todellinen lämpimän veden kulutus kotisi

Ensimmäinen ja tärkein tieto on päivittäinen lämpimän veden kulutus. Se riippuu henkilömäärästä ja tavoista. Käytännössä käytetään seuraavia arvioita:

  • Aikuinen suihkussa: 40–50 litraa lämmintä vettä päivässä (45 °C lämpötilassa)
  • Aikuinen kylvyssä: 80–120 litraa päivässä
  • Lapsi alle 10 vuotta: 20–30 litraa päivässä
  • Keskimääräinen kulutus tavalliselle perheelle (yhdistelmä suihkuja + astioiden pesu + muut): 40–55 litraa/henkilö/päivä

4-henkiselle perheelle lasketaan siis suuntaa antavasti 40–55 × 4 = 160–220 litraa lämmintä vettä päivässä. Tämä on pohja. Energian määrä, joka tarvitaan tämän veden lämmittämiseen syöttölämpötilasta (yleensä 10–15 °C) 55 °C:seen, voidaan laskea kaavalla:

Q = m × c × ΔT

missä m on veden massa (kg), c on veden ominaislämpökapasiteetti (4 186 J/kg·K ≈ 1,163 Wh/kg·K) ja ΔT on lämpötilaero. 200 litralle ja lämmitykselle 12 °C:sta 55 °C:seen (ΔT = 43 K):

Q = 200 × 1,163 × 43 ≈ 10 000 Wh ≈ 10 kWh/päivä

Vuodessa tämä on noin 10 × 365 ≈ 3 650 kWh. 55 %:n aurinkosuhteella tarvitsemme aurinkojärjestelmältä noin 2 000 kWh/vuosi.

Vaihe 2: Kuinka suuren keräinpinta-alan tarvitsen?

Jos tiedämme, kuinka paljon energiaa tarvitsemme aurinkojärjestelmältä (esimerkiksi 2 000 kWh/vuosi) ja tiedämme, kuinka suuri on yhden neliömetrin keräimen vuotuinen tuotto omalla alueellamme (esimerkiksi 450 kWh/m²/vuosi litteällä keräimellä Etelä-Suomessa 45° kallistuskulmalla), laskutoimitus on yksinkertainen:

Tarvittava pinta-ala = Aurinkojärjestelmän energia / Vuotuinen tuotto per m²
Pinta-ala = 2 000 / 450 ≈ 4,4 m²

Käytännössä 4-henkiselle perheelle, jonka kulutus on 200 l/päivä, tarvitaan litteille keräimille noin 4–5 m² pinta-alaa. Tämä vastaa kahta suurempaa litteää keräintä (jokaisen pinta-ala 2,0–2,5 m²) tai 1–2 tyhjiöputkikeräintä niiden koosta riippuen.

Huomioi ero kokonaispinta-alan (brutto) ja aktiivisen pinta-alan (netto) välillä – aktiivinen pinta-ala on se pinta-ala, joka todella vastaanottaa auringon säteilyä, ja se on aina pienempi kuin kokonaispinta-ala. Vertaile keräimiä aina aktiivisen pinta-alan perusteella.

Arvioitu keräinpinta-ala henkilömäärän mukaan (lämpimän veden lämmitys) 0 2 4 6 8 Pinta-ala [m²] 1 henk. ~1,2 2 henk. ~2,4 3 henk. ~3,5 4 henk. ~4,5 5 henk. ~5,5 Pätee litteille keräimille, kallistuskulma 35–50°, suunta etelään, Keski-Suomi

Vaihe 3: Sijainnin vaikutus – asuinpaikkasi ratkaisee

Suomi ei ole auringon säteilyn suhteen yhtenäinen maa. Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen välillä voi olla jopa 15–20 % ero vuotuisessa auringon säteilyn määrässä. Arvioituja arvoja vuotuisesta globaalisesta säteilystä pääalueille:

Alue Vuotuinen globaali säteily [kWh/m²] Arvioitu tasokeräimen tuotto [kWh/m²]
Rannikkoalueet, Länsi-Suomi, Etelä-Suomi 1 150–1 250 500–560
Keski-Suomi, Sisä-Suomi 1 050–1 150 440–500
Itä-Suomi, Pohjois-Karjala 1 100–1 200 460–520
Pohjois-Suomi, Lappi, Peräpohjola 950–1 050 380–440

Taulukko osoittaa selvästi, että Pohjois-Suomessa tarvitset saman energian tuoton saavuttamiseksi suuremman pinta-alan keräimiä. Jos perheellä Lapissa on tarve 2 000 kWh/vuosi aurinkojärjestelmältä ja he olettavat tuoton olevan 400 kWh/m², he tarvitsevat 5 m² aukon pinta-alaa – metrin enemmän kuin sama perhe Rannikkoalueella.

Vaihe 4: Katon kallistus ja suunta – menetät enemmän kuin luulet, jos kulma on väärä

Keräinten optimaalinen suunta Suomen olosuhteissa on suoraan etelään. Poikkeama 30° lounaaseen tai kaakkoon on vielä hyväksyttävä ilman merkittävää heikkenemistä (häviö 5–8 %). Jos suunta on suoraan länteen tai itään, vuosituotto laskee 20–30 %. Pohjoiseen päin olevat pinnat eivät yleensä sovellu aurinkokeräimille.

Optimaalinen kallistus lämpimän veden lämmitykseen on 35–50°. Suurempi kallistus (55–70°) on hyödyllinen, jos haluat maksimoida talvi-tuoton tai ratkaista yhdistelmäjärjestelmän lämmityksen tuella – talvella aurinko on matalalla ja jyrkempi kallistus sieppaa säteilyn tehokkaammin. Pienempi kallistus (15–25°) sopii tasakatoille, joihin keräimet asennetaan metallirakenteisiin, mutta ympärivuotinen tuotto on hieman alhaisempi.

Käytännön korjauskerroin: jos kattosi on lounaaseen päin ja kallistus on 30°, tuotto on noin 92–95 % ihanteellisesta tilasta. Se ei ole katastrofi, mutta se on otettava huomioon laskelmissa kasvattamalla tarvittavaa pinta-alaa 5–8 %:lla.

Suhteellinen vuosituotto – kallistuksen ja suunnan vaikutus Optimaalinen tuotto = 100 % (kallistus 40°, suunta etelä) Etelä 45° 100% Louna 45° 96% Louna 30° 92% Länsi 45° 78% Länsi 25° 70% Pohjoinen 45° 35% Arvioidut arvot tasokeräimille, Keski-Suomi

Vaihe 5: Lämminvesivaraajan koko – erottamaton osa mitoitusta

Keräimen teho ja varastointitilavuus on pidettävä tasapainossa. Varastointitilavuus toimii energian varastona – päivän aikana kerätty energia on säilytettävä niin, että se on käytettävissä myös illalla ja aamulla. Yksinkertainen sääntö on: tarvitset 50–80 litraa varastointitilavuutta jokaista keräimen neliömetriä kohti.

4,5 m² keräimille tämä tarkoittaa 225–360 litran varastointitilavuutta. Käytännössä 4-henkiselle perheelle asennetaan useimmiten 300 litran varastointitilavuus – se kattaa päivittäisen kulutuksen varalla. 200 litran varastointitilavuus olisi liian pieni ja kesäkuukausina aurinkojärjestelmän pitäisi rajoittaa tehoa (keräimen pysähtyminen), mikä ei ole toivottavaa. 500 litran varastointitilavuus olisi tarpeettoman suuri ja veden lämpötila ei riittäisi pienellä keräyspinta-alalla.

Jos suunnittelet yhdistelmäjärjestelmää (lämpimän veden lämmitys + lattialämmityksen tuki), käytetään yleensä kaksiventtiilistä varastointitilavuutta kahdella lämmönvaihtimella tai yhdistelmävarastointitilavuutta (ns. combi-tankki) 500–1 000 litran tilavuudella. Tämä aihe on käsitelty yksityiskohtaisesti artikkelissa Aurinkojärjestelmä yhdistettynä lämmityskattilaan tai lämpöpumppuun.

Järjestelmä lämmityksen tukemiseen – täysin erilainen koko

Jos odotat aurinkojärjestelmältä vain lämpimän veden lämmitystä, mutta myös osittaista lämmityksen tukea, laskelma muuttuu olennaisesti. Lämmitykseen tarvittava energiamäärä on huomattavasti suurempi – tyypillinen omakotitalo (150 m², alhainen energialuokka C) kuluttaa lämmitykseen 15 000–25 000 kWh/vuosi, mikä on 4–7 kertaa lämpimän veden lämmitykseen tarvittava määrä.

Ongelma on siinä, että lämmityskausi ja aurinkosäteilyn korkeimman tuoton kausi ovat täysin vastakkaiset: aurinkokeräimet tuottavat eniten kesällä, jolloin emme tarvitse lämmitystä, ja päinvastoin talvella (kun lämmitämme täydellä teholla) aurinkotuotto on alhaisin. Siksi aurinkotuen lämmitykseen suunnitellaan paljon suurempia järjestelmiä – tyypillisesti 10–20 m² keräimiä, suurilla 800–2 000 litran varastointitilavuuksilla.

Todellinen aurinkotuen osuus lämmitykseen on yleensä vain 10–25 % vuotuisesta kulutuksesta. Aurinkotuki lämmitykseen on siksi yleensä kannattavaa vain vähän energiaa kuluttavissa ja passiivisissa taloissa, joissa on matalalämpöinen lämmitys (lattialämmitys, jonka lämpötila on enintään 45 °C), jolloin keräimiä käytetään tehokkaammin myös siirtymäkausilla.

Jos harkitset tällaista järjestelmää, suosittelen lukemaan artikkelin Miten valita aurinkojärjestelmä lämpimän veden lämmitykseen omakotitaloon, jossa käsitellään myös yhdistelmiä lämmönlähteiden kanssa.

Lattialämmitys vs. putkistosyötteinen – miten se vaikuttaa mitoitukseen

Keräimen tyyppi vaikuttaa olennaisesti tarvittavaan pinta-alaan. Putkikeräimet saavuttavat suuremman tuoton neliömetriä kohti (15–30 % enemmän kuin lattiakeräimet), erityisesti pilvisellä säällä ja alhaisissa lämpötiloissa. Tämä vaikuttaa suoraan laskelmaan:

  • Samaan energian tarpeeseen tarvitset 15–25 % pienemmän keräinpinta-alan putkikeräimillä
  • 4-henkiselle perheelle Keski-Suomessa riittää siis 3,5–4 m² putkikeräimiä verrattuna 4,5 m² lattiakeräimiin
  • Putkikeräimet ovat hyödyllisiä erityisesti silloin, kun kattopinta on rajallinen tai tarvitset korkeampia lämpötiloja (esim. yhdistettynä lämmitykseen)

Toisaalta putkikeräimet ovat kalliimpia ja hyvin suunnitellulla lattiakeräinjärjestelmällä saavutat vastaavan aurinkosuhteen – vain suuremmalla pinta-alalla. Yksityiskohtainen vertailu löytyy artikkelista Lattiakeräin vs. putkikeräin – kumpi kannattaa.

Käytännön esimerkkejä kohteista

Esimerkki 1: Perinteinen omakotitalo, 4 henkilöä, etelään, Tampere

Neljän hengen perhe, tavalliset tavat (suihku, ei ammeita), päivittäinen vedenkulutus noin 180 l. Katto suuntautuu suoraan etelään, kulma 38°. Alue: Tampere – vuotuinen säteily noin 1 100 kWh/m². Ratkaisu: 2 × lattiakeräintä, jonka pinta-ala on 2,1 m² (yhteensä 4,2 m²), varastosäiliö 300 l. Vuotuinen aurinkosuhte pääsi vuoden toiminnan jälkeen 58 %:iin. Asiakas tyytyväinen, järjestelmä täyttää odotukset.

Esimerkki 2: 6 henkilön talo, suihku + amme, Joensuu

Suurempi perhe, korkeampi kulutus, arvioitu 280–300 l/päivä. Katto suuntautuu lounaaseen (poikkeama 25°), kulma 32°. Alue: Joensuu – lattiakeräinten tuotto noin 460 kWh/m². Poikkeaman korjauksen jälkeen (~90 % tuotto) tehokas tuotto ~415 kWh/m². Tarve auringolta: noin 3 000 kWh/vuosi (aurinkosuhte 55 %). Lasketut pinta-ala: 3 000 / 415 ≈ 7,2 m². Toteutus: 3 × lattiakeräintä, jonka pinta-ala on 2,5 m² = 7,5 m², varastosäiliö 500 l. Toimii erinomaisesti, asiakas osti myöhemmin lämmityskattilan varaksi vain talvikuukausille.

Esimerkki 3: Mökkikäyttö pääasiassa kesällä, 2–4 henkilöä, Lappi

Mökki satunnaisella käyttöasteella, pääasiassa kesäkausi. Vuotuinen lämminvesitarve ei ole olennainen. Riittää yksi putkikeräin, jonka pinta-ala on 2,0 m², varastosäiliö 200 l. Aurinkosuhte on kesäkuukausina jopa 95 %, talvella nolla (mökkia ei lämmitetä). Yksinkertainen, edullinen järjestelmä juuri oikeaan tarkoitukseen.

Esimerkki 4: Vähäenergiatalo, lattialämmitys, kiinnostus lämmityksen tukemiseen

Lämpöhäviö noin 4 kW, vuotuinen lämmitystarve vain 8 000 kWh, lämminvesi 3 500 kWh/vuosi. Suunta lounaaseen, kulma 40°. Asennus: 10 m² putkikeräimiä, yhdistetty varastosäiliö 1 000 l kahdella lämmönvaihtimella, lisäksi kondensoiva kaasukattila varaksi. Aurinkosuhte lämminvedelle: ~60 %, lämmitykseen: ~18 %. Kokonaissaurinkosuhte molemmissa tarpeissa: ~35 %. Tällainen tulos on Suomen olosuhteissa hyvä ja investointi maksoi itsensä takaisin noin 9 vuodessa.

Peruskaavio aurinkojärjestelmästä (lämminveden lämmitys) AURINKOKERÄIN 4–5 m² (lattiakeräin) / 3,5–4 m² (putkikeräin) VARASTOSÄILIÖ 200–400 l (aurinkolämmönvaihdin) PUMPPU- RYHMÄ + SÄÄTÖ Kylmä vesi Lämmin vesi Paisunta- astia Kuuma lämmönvaihdin (aurinkoneste) Paluuputki (kylmä puoli)

Mitä muuta laskelmaan vaikuttaa – vähemmän ilmeiset tekijät

Varjostus ja esteet

Keräimen osittainen varjostus (esim. savupiipulla, ullakkoluukulla tai puulla) voi heikentää suorituskykyä huomattavasti. Jo 10 % varjostus aktiivisesta pinta-alasta voi aiheuttaa 20–30 % suorituskyvyn laskun, koska varjostetut osat hidastavat kiertoa. Suorita aina varjostusanalyysi kriittisille tunneille – talvipäivän solstici, jolloin aurinko on matalimmalla.

Putkiston eristyslaatu

Pitkät putket keräimen ja varastosäiliön välillä (yli 10–15 m) ilman laadullista lämmöneristystä voivat aiheuttaa häviöitä, jotka heikentävät laskennallista suorituskykyä 5–10 %. Aurinkopiirin putkien eristys on tehtävä vähintään 25 mm:n mineraalivillalla tai erityisellä aurinkoeristeellä, joka kestää yli 150 °C lämpötiloja.

Keräimen lämpöhyötysuhde ja työkohta

Keräin toimii tehokkaammin, kun lämpötilaero lämmönvaihtimen ja ympäristön välillä on alhainen. Jos lämmität varastosäiliön 80 °C:een ja ulkolämpötila on 5 °C, lämpöhäviöt ovat huomattavasti suuremmat kuin silloin, kun lämmität varastosäiliötä vain 45–50 °C:een. Siksi oikea säätö (varastosäiliön maksimilämpötilan asetus) on tärkeää paitsi turvallisuuden myös energiatehokkuuden kannalta.

Varmistus ja kaksivalenttinen toiminta

Aurinkojärjestelmä ei koskaan toimi yksinään – tarvitset aina varalämmönlähteen (sähkövastus varastosäiliössä, lämmityskattilan tai lämpöpumpun lämmönvaihdin). Sen on oltava mitoitettu kattamaan koko päivittäinen lämminvesitarve talvikuukausina, jolloin aurinkoteho laskee minimiin. Varalämmönlähteen ei kuitenkaan tule turhaan lämmittää varastosäiliötä päivällä, kun aurinko voi tehdä työn ilmaiseksi – oikea säätö aurinkolämmityksen prioriteetilla on ratkaisevan tärkeää.

Pikaoppa – laskenta 5 vaiheessa

Niille, jotka haluavat vain nopean luvun, tässä on lyhennetty prosessi:

  1. Päivittäinen lämminvesitarve [l/päivä] = henkilömäärä × 40–50 l
  2. Päivittäinen energian tarve [kWh] = (tilavuus [l] × 1,163 × lämpötilan ero [K]) / 1 000
  3. Vuosittainen tarve [kWh/vuosi] = päivittäinen tarve × 365
  4. Energia auringosta [kWh/vuosi] = vuosittainen tarve × 0,55 (aurinkosuhteen osuus 55 %)
  5. Tarvittava pinta-ala [m²] = energia auringosta / aurinkokeräimen vuosituotto sijainnillasi

Pyöristä tulos ylöspäin kokonaiseksi keräimeksi ja lisää 0–15 % varaa kattosi suunnan ja kallistuksen mukaan.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Tarvitsenko aina vähintään 2 keräintä, vai riittääkö yksi?

Yhden tai kahden hengen talouteen yksi suurempi keräin (aukkoalaltaan 2–2,5 m²) voi olla täysin riittävä. Lämminvesivaraajan tilavuuden tulisi olla 150–200 litraa. Yksi keräin on myös yksinkertaisempi hydraulisesti ja säätöjen suhteen. Suuremmille perheille kahden tai useamman keräimen kytkeminen sarjaan tai rinnan on kuitenkin välttämätöntä – ja on huolehdittava järjestelmän oikeasta hydraulisesta tasapainotuksesta.

Mitä tapahtuu, jos asennan liian suuren keräinpinta-alan?

Ylisuuri aurinkojärjestelmä lämmittää lämminvesivaraajan erittäin nopeasti kesällä (saavuttaen maksimilämpötilan esim. 90 °C), pumppu sammuu ja syntyy niin sanottu keräimen pysähtyminen (stagnaatio). Pysähtymistilassa keräimen lämmönsiirtoneste höyrystyy ja purkautuu paisunta-astiaan, putkien lämpötila voi nousta 150–200 °C:een. Toistuva pysähtyminen lyhentää lämmönsiirtonesteen ja tiivisteiden käyttöikää. Ratkaisuna on joko oikea mitoitus tai laitteen asentaminen aktiiviseen jäähdytykseen (pumppaus yöllä) tai energian varastointiin käytettävä laite (esim. uima-altaan lämmönvaihdin).

Kannattaako aurinkojärjestelmä myös pohjoiseen päin olevalla katolla?

Jos katon suunta on suoraan pohjoiseen, keräinten asentaminen ei ole taloudellisesti järkevää – tuotto laskee optimaan verrattuna 30–40 %:iin, mikä ei koskaan maksa itseään takaisin. Poikkeuksena on erityisten tukirakenteiden käyttö, jotka kääntävät keräimet etelään ja asettavat optimaalisen kallistuksen – tämä on mahdollista myös tasakatolla. Jos sinulla on vain pohjoinen katto eikä muita vaihtoehtoja, älä asenna aurinkojärjestelmää ja investoi sen sijaan lämpöpumppuun tai parempaan talon eristykseen. Lisätietoja suorituskyvystä huonoissa sääolosuhteissa löydät artikkelista Kannattaako aurinkojärjestelmä myös pilvisellä säällä tai talvella.

Miten ottaa huomioon kausittainen poissaolo (lomailu, tyhjä talo)?

Jos talo on pitkään tyhjä (yli 2 viikkoa) kesäkuukausina, aurinkojärjestelmä on sammutettava (kiertovesipumppu pois päältä) tai keräimet peitettävä. Keräinten jättäminen lämmittämättä tyhjässä talossa aiheuttaa pysähtymistä ja mahdollista vahinkoa. Nykyaikaisissa säätölaitteissa on "lomatoiminto", joka alentaa automaattisesti lämmityksen intensiteettiä korkeissa lämminvesivaraajan lämpötiloissa tai "tyhjentää" keräimet yöllä pumppaamalla. Tämä on tärkeää ottaa huomioon säätölaitteen valinnassa.

Onko laskelma sama omakotitalolle ja kerrostalolle?

Kerrostaloissa laskelma on periaatteessa sama, mutta huomattavasti monimutkaisempi. Huomioon on otettava huoneistojen määrä, kulutuksen vaihtelu (kaikki eivät suihkuta samaan aikaan), lämmönjakoverkoston koko (lämmönhukka), käytettävissä oleva kattopinta-ala ja koko järjestelmän hydrauliikka. 8 tai useamman huoneiston kerrostaloissa suositellaan aina ammattimaista energiatutkimusta ja järjestelmän simulointia (esim. Polysun- tai T*SOL-ohjelmalla). Sääntö "1,2–1,5 m² per henkilö" pätee myös tässä karkeana arviona, mutta ilman simulointia voit tehdä huomattavan virheen.

Muuttuuko mitoitus, jos minulla on uima-allas?

Kyllä, huomattavasti. Puutarha- tai sisäuima-allas, jonka tilavuus on 30–60 m³, on valtava lämmönkuluttaja – veden lämpötilan ylläpitäminen 26–28 °C:ssa voi kuluttaa 3 000–8 000 kWh/kausi lisää. Jos haluat lämmittää uima-allasta aurinkojärjestelmällä, keräinten pinta-ala voi kaksinkertaistua verrattuna järjestelmään, joka on tarkoitettu vain lämminveden lämmitykseen. Etuna on, että uima-allas toimii luonnollisena suurena lämmönvarastona ja pysähtymisongelmat ovat pienempiä.

Loppupäätelmä: Älä luota yleisiin taulukoihin, vaan tarkkaan laskelmaan

Yleinen vastaus "4 hengen perheelle riittää 4 m² keräimiä" on käyttökelpoinen karkeana arviona, mutta käytännössä ihanteellinen järjestelmäsi voi olla huomattavasti erilainen – riippuen todellisesta kulutuksesta, talon sijainnista ja suunnasta, keräinten tyypistä, varajärjestelmästä ja käyttötavoistasi. Siksi on aina hyödyllistä tehdä ainakin yksinkertainen laskelma tämän artikkelin vaiheiden mukaisesti.

Jos olet epävarma, ota yhteyttä asiantuntijaan, joka suunnittelee järjestelmän talosi erityisolosuhteiden mukaan – hyvä suunnittelu säästää paitsi asennuskustannuksia myös ennen kaikkea välttää vuosien pettymystä riittämättömästä tai virheellisesti mitoitetusta järjestelmästä. Tutustu aurinkojärjestelmien osioon atria.fi, josta löydät keräimiä, lämminvesivaraajia, pumppuryhmiä ja säätötekniikkaa.

Jos olet päässyt tänne asti, sinulla on riittävä pohja tietää, mitä aurinkojärjestelmältäsi haluat ja mitä siltä todella voit odottaa. Seuraava askel on käytännön valinta – suosittelen jatkamaan artikkelilla Aurinkojärjestelmän asennus vaihe vaiheelta – mitä sinun on tiedettävä ja myöhemmin Kuinka asettaa ja ottaa aurinkojärjestelmä käyttöön, josta löydät kaiken tarvitsemasi projektista ensimmäiseen käynnistykseen.

Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?

Etkö osaa päättää tai ratkaisetko erityistä tilannetta kodissasi? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.

Älä täytä tätä kenttää:
Vytvořil Shoptet | Design Shoptak.cz.