Eshop roka 2025 s vykurovacou technikou

Kiertovesipumput vastaan pumput: erot, edut ja milloin mitäkin käytetään

Kiertovesipumput vastaan vetopumput: erot, edut ja milloin mitäkin kannattaa käyttää

Kun asiakas kertoo tarvitsevansa ”pumppua lämmitykseen” tai haluavansa vettä kaivosta, asia vaikuttaa ensisilmäyksellä yksinkertaiselta. Todellisuudessa sen taustalla piilee kuitenkin olennainen tekninen ero, joka ratkaisee järjestelmän toimivuuden vuosien varrella tai aiheuttaa ongelmia jo ensimmäisenä sesonkina. Kiertovesipumput ja vetopumput ovat rakenteeltaan, toiminnaltaan ja käyttötarkoitukseltaan täysin erilaisia laitteita – vaikka molemmissa on pyörivä juoksupyörä ja ne liikuttavat nestettä.

Tässä artikkelissa käydään tarkasti läpi näiden kahden kategorian eroja, niiden fysikaalisia periaatteita, missä kummallakin tyypillä on paikkansa ja – mikä tärkeintä käytännössä – miten tunnistat valinneesi väärän mallin. Jos et vielä ole lukenut oppastamme Oikean pumpun valinta lämmitykseen tai vesihuoltoon: askel askeleelta, suosittelemme aloittamaan siitä; tämä artikkeli jatkaa sitä syventyen konkreettisiin tyyppeihin.

Perusperiaate: mitä laitteet oikeastaan tekevät

Aluksi on tärkeää erottaa kaksi fysikaalista tehtävää, jotka pumppu voi suorittaa:

  • Kierrätys (kierto): Neste liikkuu suljetussa piirissä, eikä määrää suuresti lisätä tai vähentää. Pumpun tehtävänä on voittaa vain putkien ja komponenttien vastus. Staattinen paine järjestelmässä määräytyy vesipatsaan korkeuden ja paisuntaastian mukaan, ei pumpun.
  • Kuljetus (veto): Nestettä siirretään fyysisesti paikasta toiseen – kaivosta säiliöön, säiliöstä käyttökohteeseen, matalammalta korkeudelta korkeammalle. Tällöin pumpun on todella voitettava painovoima (geodeettinen korkeus), putkien vastus ja mahdollisesti imupuolen alipaine.

Tämä erottelu on avainasemassa. Kiertovesipumppu on suunniteltu ensimmäiseen tehtävään; vetopumppu (eri variaatioissa) jälkimmäiseen. Jos näitä sekoittaa, tulos ei ole välttämättä katastrofaalinen heti, mutta järjestelmä toimii tehottomasti, pumpun kuluminen nopeutuu ja energiankulutus kasvaa tarpeettomasti.

SULJETTU PIIRI (lämmitys) Lämmityskattila Lämpöpatteri KP Neste kiertää, ei poistu järjestelmästä AVOIN JÄRJESTELMÄ (veto) Kaivo Säiliö VP H Neste siirtyy, voittaa korkeuden H

Kiertovesipumput: rakenne ja periaate

Kiertovesipumppu on olennaisilta osin pienitehoinen keskipakopumppu märällä roottorilla. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Moottori on suoraan nesteessä – laakerit voiteluvat ja jäähtyvät itse nesteestä, akselitiiviste on minimaalinen (ei mekaanista akselitiivistettä). Tästä seuraa:

  • Erittäin hiljainen käynti (tyypillisesti 20–40 dB(A) alhaisemmilla kierroksilla)
  • Lähes huoltovapaa toiminta puhtaalla nesteellä
  • Ei sovellu pitkiin käyttötaukoihin (laakerit voivat jumiutua)
  • Ei sovellu hiukkasmaisia aineita sisältävälle nesteelle

Kiertovesipumpun hydrauliikka on suunnattu pieniin nostokorkeuksiin (0,5–8 metriä vesipatsasta) ja suhteellisen suurille virtauksille. Työominaisyyskäyrä (Q-H) on tasainen – pumppu selviää hyvin vaihtelevista virtauksista ilman merkittäviä painemuutoksia. Tämä on juuri sitä, mitä lämmitysjärjestelmä tarvitsee: termostaattiventiilit säteilevät lämpöpattereissa, virtaus vaihtelee, mutta pumpun tulee pitää järjestelmän paine vakiona.

Nykyaikaiset kiertovesipumput ovat lähes aina ECM (Electronically Commutated Motor) -moottoreita eli niissä on elektroninen kierrosluvun säätö ja automaattinen tehon mukautus hetkellisen tarpeen mukaan. Tällainen pumppu kuluttaa täydellä teholla 5–45 W (koon mukaan), mutta säädetyssä tilassa huomattavasti vähemmän. Vanhat kiinteänopeuksiset pumput kuluttivat 60–150 W samalla hydraulisella teholla. Jos sinulla on vielä vanha malli, tutustu artikkeliimme Pumpun vaihto lämmityksen remontissa: vanhan pumpun vaihto askel askeleelta – uuden ECM-pumpun investoinnin takaisinmaksu on normaalitaloudessa 2–4 vuotta.

Milloin valita kiertovesipumppu

  • Keskuslämmitys lämmityskattilan kanssa (kaasu-, öljy-, kiinteän polttoaineen kattila, lämpöpumppu)
  • Lattialämmitys (suuret virtaukset, alhainen paine-ero)
  • Aurinkokeräinjärjestelmät (keräimet → varaaja)
  • Järjestelmät lämmönvaihtimien kanssa (esim. lämmöntalteenotto)
  • Lämmön kiertovesijärjestelmät (jotta hanasta tulee heti lämmintä vettä ilman pitkää odotusta)
  • Jäähdytyspiirit teollisuudessa (suljetut)
Työominaisuudet Q-H Q (virtaus) H (nostokorkeus) Kiertovesipumppu (tasainen käyrä) Vetopumppu (jyrkkä käyrä) 0 8m 25m Kierto Veto

Pumput kotitaloon: tyypit, rakenne ja toimintaperiaate

Termillä ”pumppu” tarkoitetaan paljon laajempi ryhmää laitteita kuin usein ajatellaan. Kotien ja pienempien tilojen yhteydessä puhumme yleisimmin:

Pintapumput (itsenäisesti imevät)

Asennetaan kuivaan tilaan (tekniseen tilaan, pumppukaivoon), ja vesi imetään alhaalta. Maksimi imukorkeus rajoittuu fyysisesti ilmanpaineella noin 7–8 metriin (käytännössä 5–6 metriä normaaleissa olosuhteissa). Näissä pumpuissa on kuiva moottori mekaanisella akselitiivisteellä – siksi ne ovat äänekkäämpiä kuin kiertovesipumput, vaativat ajoittaista tiivisteen rasvausta ja niiden käyttöikä lyhenee huomattavasti väärinkäytön (kuivakäynti) seurauksena.

Tyypillinen käyttökohde: kaivo, jonka vesitaso on enintään 5 metriä pumpun alapuolella, puutarhan kastelu, varastosäiliö talossa, tulvien aiheuttaman veden poisto kellarista.

Uppopumput

Moottori ja hydrauliikka ovat kokonaan veden alla. Imukorkeutta ei ole rajoitettu – pumppu työntää vettä ylöspäin, eikä sitä tarvitse vetää. Kaivopumput (porakaivot) voivat toimia syvyyksissä 20, 50 tai jopa yli 100 metriä. Moottori on joko vesijäähdytteinen (läpäisevä) tai hermeettisesti suljettu.

Pumpun halkaisijan (yleensä 4" = 102 mm) tulee vastata poratun kaivon halkaisijaa. Huomioithan – kaivopumppu eroaa merkittävästi lietepumpusta, jota käytetään lietteen tai tulvineen kellarin veden poistamiseen, vaikka molemmat ovatkin "uppopumppuja”.

Painesäiliöt (hydroforit)

Yhdistelmä pumpusta (pintapumppu tai uppopumppu), painesäiliöstä (kalvosäiliö) ja automaattisesta painekytkimestä. Tuloksena on tasainen vedenpaine koko talossa ilman, että pumppu käy jatkuvasti. Yleensä painealue asetetaan 1,5–3,0 bariin tai 2,0–4,0 bariin tarpeen mukaan.

Poistopumput ja lietepumput

Erityiskategoria, joka on suunnattu likaisille nesteille, liejuille ja jätevesille. Moottori on mitoitettu raskaisiin olosuhteisiin, ja juoksupyörässä on suuret aukot epäpuhtauksille (kiinteiden hiukkasten läpikulku 10–35 mm tyypistä riippuen). Älä käytä niitä kiertovesipumpun korvikkeena – ne toimivat täysin erilaisella hydrauliikkaperiaatteella.

Pumpujen tyypit Pintapumppu Moottori + hydrauliikka (kuiva) Vesi nostetaan ylös max. 5–6 m imukorkeus Uppopumppu (kaivo) Moottori + hydrauliikka Työntää ylös, ei imukorkeusrajoituksia Painesäiliö Pumppu Säiliö Automaattinen paineen ylläpito koko talossa Poisto-/lietevesipumppu Uppopumppu Lietevesipumppu Saastuneelle vedelle, liejuille

Keskeiset tekniset erot yhdellä silmäyksellä

Parametri Kiertovesipumppu Pumppu
Järjestelmän tyyppi Suljettu piiri Avoin järjestelmä
Pumppauskorkeus 0,5 – 8 m (v.s.) 5 – 100+ m (v.s.)
Tehonkulutus 5 – 45 W (ECM) 250 W – useita kW
Melutaso** 20 – 45 dB(A) 45 – 70 dB(A)
Moottorin rakenne Märkäroottori Kuiva roottori (pinta.) / märkä (uppo.)
Akselitiiviste Ei (märkäroottori) Mekaaninen tiiviste / hermeettinen
Q-H ominaiskäyrä Tasainen käyrä Jyrkkä käyrä
Säätö** Taajuusohjaus (ECM), portaaton Useimmiten päälle/pois, painekytkin
Medium** Puhdas vesi, kylmänestoaineet Puhdas vesi, likaantunut (lietetyyppi)
Huolto** Minimaalinen (lähes ei ollenkaan) Tiivisteen tarkastus, suodatin (pinta.)

Käytännön sovelluksia arjen tilanteista

Skenario 1: Asiakas haluaa "lämmityspumpun"

Tämä on yleisin tapaus. Omakotitalon omistajalla on kondensoiva kaasukattila, 8 lämpöpatteria kahdessa kerroksessa ja lattialämmitys kylpyhuoneessa. Järjestelmän kokonaisvesimäärä on noin 80–120 litraa ja putkien pituus 60–80 metriä. Hydraulinen vastus järjestelmässä (oikein mitoitetuilla putkilla DN15–DN20) on noin 1,5–3,0 m vs. halutulla virtausnopeudella 0,8–1,2 m³/h.

Ratkaisu: kiertovesipumppu, jonka tyyppinumero on suunnilleen 25-40, 25-60 tai 25-80 (ensimmäinen numero = liitäntäputken halkaisija mm, toinen = maksimi nostokorkeus dm). Nykyaikainen ECM-kiertovesipumppu tästä tyypistä maksaa 80–200 euroa ja kuluttaa 5–25 wattia riippuen nykyisestä kuormituksesta. Lisätietoja löydät artikkelista Pumpun teho ja virtaus: miten lasketaan tarvitsemasi määrä.

Skenario 2: Asiakas haluaa "pumpun kaivoon"

Puutarha- tai porakaivo, vedenpinta noin 3 metriä maanpinnan alapuolella, talo 30 metrin päässä kaivosta, puutarhan koko 1 000 m². Tarvitaan virtausnopeus 40–60 l/min puutarhaan ja 10–15 l/min kotitalouskäyttöön.

Ratkaisu: uppopumppu** yhdistettynä kalvosäiliöön (vähintään 20–50 litraa) ja painekytkimeen. Jos vedenpinta laskee alle 5 metrin (esimerkiksi kuivana kesänä), kannattaa harkita uppopumppua suoraan kaivoon.

Skenario 3: Asiakas omistaa vanhan talon, jossa ”pumppu surisee”

Tyypillinen ongelma: talo rakennettu 1980-luvulla, alkuperäinen yksinopeedinen kiertovesipumppu, melutaso 55–60 dB(A). Asiakas ”yritti ostaa vesipumppua, koska rautakaupan myyjä suositteli sitä ja se oli halvempi”. Tulos: vesipumpussa on kuivarotorinen rakenne, mekaaninen akselitiiviste ja sen pyörimisnopeus on 1 450 rpm. Suljetussa lämmitysjärjestelmässä se aiheuttaa vielä enemmän värinää ja melua, sillä se ei ole siihen tarkoitettu.

Oikea ratkaisu: moderni ECM-kiertovesipumppu samoilla liitäntämitoilla (Rp 1½", ruuvien välinen etäisyys 130 mm, akselinväli 180 mm) – hiljainen, energiatehokas ja automaattisella säädöllä varustettu. Lisätietoa melutasosta saat artikkelista Pumpun melu: miksi se humisee tai värisee ja miten se korjataan.

Skenario 4: Aurinkolämpöjärjestelmä

Asiakas asentaa aurinkokeräimet katolle ja varastosäiliön kellariin. Korkeus varastosäiliöltä keräimiin on 6 metriä ja keräinten silmukan hydraulinen vastus on 1,5 m vs. Työväliaineena on pakkasneste (propeeniglykoli 40%).

Ratkaisu: erityinen kiertovesipumppu aurinkolämpöjärjestelmiin, joka kestää lämpötiloja jopa 110–130 °C ja on yhteensopiva glykoliseosten kanssa. Tavallinen lämmityskiertovesipumppu kestäisi huomattavasti lyhyemmän ajan – tavallisten mallien tiivisteet ja laakerien voitelu eivät ole sertifioitu näihin olosuhteisiin.

Skenario 5: Lattialämmitys suuremmassa talossa

Talo 250 m², lattialämmitys 12 silmukalla, jokaisen silmukan pituus 80–100 metriä ja putken halkaisija 16×2 mm. Koko piirin hydraulinen vastus voi olla 3–5 m vs. ja tarvittava virtaus 2,5–3,5 m³/h. Pieni kiertovesipumppu 25-40 ei riitä – tarvitset vähintään 25-80 tai jopa 32-80.

Tärkeää: Tällaisissa järjestelmissä asennetaan lähes aina virtauksen tasapainotus** (tasapainotusventtiilit tai säädetyt piirit), muuten lyhyemmät silmukat ”vetävät” enemmän kuin pidemmät ja talo lämpenee epätasaisesti. Tämä on myös syy siihen, miksi pelkkä pumppu ei riitä – koko järjestelmä on säädettävä oikein. Katso artikkeli Pumpun asennus lämmitysjärjestelmään: prosessi ja yleiset virheet.

Parametrit, jotka tulee ottaa huomioon valittaessa

Virtaus (Q) ja nostokorkeus (H)

Nämä ovat perustiedot, jotka sinun on tiedettävä ennen minkään ostamista. Virtaus ilmoitetaan m³/h tai l/min. Nostokorkeus (tunnetaan myös nimellä "pumpun paine" tai "manometrinen korkeus") ilmaistaan metreinä vesipatsasta (m vs.) tai bareina (1 baari ≈ 10,2 m vs.).

Lämmityksen kiertovesipumpuille pätee likimääräinen laskentakaava: kattilan teho (kW) ÷ (4,18 × lämpötilaero °C:ssa) × 3,6 = virtaus m³/h. Järjestelmässä, jossa on 20 kW:n kattila ja 20 °C:n lämpötilaero, saadaan noin 0,86 m³/h. Hydraulisen häviön (H) on oltava laskettuna tai arvioituna putkien pituuden ja profiilin perusteella. Yksityiskohtaisempi selvitys löytyy artikkelista Paine ja pumpun nostokorkeus: mitä nämä parametrit tarkoittavat ja miksi ne ovat tärkeitä.

Lämpötila ja väliaine

Standardoidut kiertovesipumput on suunniteltu enintään 110 °C:n (joissakin 95 °C:n) väliaineen lämpötiloille. Vesikaivot päälle suunnitellut pumput toimivat yleensä 5–35 °C:ssa. Tarkista aina, että käyttötarkoituksesi vastaa valmistajan antamia arvoja!

Liitäntämitat

Kiertovesipumpuissa standardimitat ovat 130 mm (Rp 1 ja Rp 1¼) ja 180 mm (Rp 1½ ja Rp 2). Useimmat kiertovesipumput ovat vaihdettavia samalla akselivälillä. Vesipumpuissa tärkeimpiä ovat imu- ja tuloportti (yleensä ½"–2" tai DN25–DN80 tehon mukaan).

Energialuokka (EEI)

Vuonna 2013 alkoi EU:ssa pätemään ErP-direktiivi, jonka mukaan lämmitykseen tarkoitetujen kiertovesipumppujen on täytettävä EEI ≤ 0,23. Vanhat pumput (EEI > 0,4–0,8) ovat huomattavasti tehottomampia. Hae oston yhteydessä mahdollisimman pieni EEI-arvo (alle 0,20) – tämä tarkoittaa todella moderneja ECM-pumppuja.

Yleisiä virheitä ja ongelmia valinnan kanssa

Virhe nro 1: Asiakas käyttää kierto-/uppopumppua lämmityspiirin sijaan

Sitä tapahtuu remonttien yhteydessä, kun joku ”sovittaa” mitä kaapista löytyy. Kierto-/uppopumppu, jonka teho on 750 W suljetussa piirissä, jossa riittäisi 20 W:n kiertovesipumppu, aiheuttaa valtavan paineen tai vesihöyryn muodostumisen (vesi höyrystyy paikallisesti, juoksupyörä lyö ilmataskuihin, pumppu hurisee ja värisee). Lisäksi energiankulutus on 30–50 kertaa suurempi kuin oikealla ratkaisulla.

Virhe nro 2: Kiertovesipumppu veden nostamiseen kaivosta

Kiertovesipumppu ei saa aikaan tarvittavaa alipainetta veden nostamiseen kaivosta. Sen nostokorkeus on liian pieni eikä sen rakenne ole suunniteltu imemään vettä alhaalta. Tuloksena: pumppu käy, mutta vettä ei tule, koska pumppu ei saa vettä sisäänsä.

Virhe nro 3: Liian iso tai pieni pumppu

Ylimitoitettu kiertovesipumppu toimii pienessä järjestelmässä epäedullisimmissa olosuhteissa, tuottaa melua (kavitaatio, turbulenttivirtaus), kuluttaa turhaan energiaa ja kuluu ennenaikaisesti. Alimitoitettu taas ei jaksa kierrättää vettä riittävän nopeasti – patterit ovat kylmiä ja lämmityskattila syklittää lyhyemmin ja rasittuu tehottomasti. Lisätietoja laskennasta löydät artikkelista Pumpun teho ja virtausnopeus: miten lasket tarvitsemasi arvot.

Virhe nro 4: Vesijohtoveden laadun huomioimatta jättäminen

Kaivovesipumpuissa on tärkeää hiekan ja mekaanisten epäpuhtauksien määrä. Ilman suodatusta (hiekanerotin, verkko-suodatin 100–500 µm pumpun edessä) juoksupyörä ja tiiviste kuluvat ennenaikaisesti. Kiertovesipumpuissa vanhoissa lämmitysjärjestelmissä on samankaltainen ongelma sedimenttien ja korroosiontuotteiden kanssa – vaihdaessasi vanhaa pumppua, huuhtele aina järjestelmä ja asenna magneettisuodatin.

Asennus ja käyttöönottaminen: keskeiset erot

Kiertovesipumput asennetaan lämmitysjärjestelmän putkeen, aina paluupuolelle** (kylmä puoli, matalampi lämpötila = pidempi käyttöikä laakerille ja tiivisteelle). Roottorin akselin tulee olla vaakasuorassa (paitsi joissakin ECM-malleissa, jotka hyväksytään myös pystyasennukseen – tarkista aina ohjeet!). Virtaussuunta on merkitty nuolella pumpun rungolle.

Kaivovesipumput – pintapumput – asennetaan tekniseen tilaan, vahvasti kiinni, imuputken ollessa kallistettuna kohti kaivoa (ettei ilma jää loukkuun). Ennen ensimmäistä käyttöönottoa pumppu täytyy täyttää vedellä (täytetään korkin tai vastaavan aukon kautta) – kuivakäynti rikkoo mekanisen tiivisteen vielä ennen ensimmäistä käynnistystä. Tarkat ohjeet sekä kiertovesipumpuille löytyvät artikkelista Pumpun asennus lämmitysjärjestelmään: ohjeet ja yleisimmät virheet.

Energiankulutus ja käyttökustannukset

Ero eri pumpputyyppien välillä on tässä kohtaa merkittävin. Kiertovesipumppu toimii jatkuvasti koko lämmityskauden – eli 4 000–6 000 tuntia vuodessa. Vanha kolmennopeuksinen malli, jonka teho on 100 W, kuluttaa 400–600 kWh/vuosi, mikä 0,20 €/kWh hintaan = 80–120 € vuodessa. Nykyaikainen ECM-pumppu, jonka teho on 5–25 W (keskimäärin 15 W), kuluttaa 60–90 kWh/vuosi = 12–18 € vuodessa. Säästöä 60–100 € vuodessa, investoinnin takaisinmaksu 2–4 vuotta.

Puutarhan kasteluun tarkoitetun kaivovesipumpun käyttöaika on vain silloin, kun sitä tarvitaan – kesällä ehkä 300–500 tuntia vuodessa. Tehon ollessa 750 W, tämä tarkoittaa 225–375 kWh/vuosi = 45–75 €. Säästöpotentiaali on täällä pienempi, mutta oikean virtauksen valinta (ei turhaan suuritehoisen pumpun käyttöä hukkaan menevillä kuristuksilla) voi säästää 20–30 %.

Kestävyys ja huolto

Laadukkaalla kiertovesipumpulla (märkäjuoksupyörä, ECM-moottori) on oikeissa olosuhteissa (puhdas vesi, oikea lämpötila, sopiva kohta Q-H-käyrällä) käyttöikä 15–25 vuotta. Vanhempi tyyppi pronssilaakereilla ja mekaanisella tiivisteellä kesti 8–15 vuotta, mutta vaati ajoittaista tiivisteen vaihtoa.

Kaivovesipumpun (pintapumppu) käyttöikä riippuu paljon veden laadusta. Puhtaalla vedellä ja oikealla asennuksella 8–12 vuotta. Hiekkaisessa tai rauta-rikkaassa vedessä huomattavasti vähemmän. Uppokaivopumppujen käyttöikä on yleensä 8–15 vuotta; niiden heikkous on se, että huolto vaatii pumpun vetämisen kaivosta ulos (ei triviaalia 30–50 metrin syvyydessä).

Lisätietoja häiriöiden ennaltaehkäisystä ja huoltoväleistä löydät artikkeleista Pumpun huolto ja palvelu: miten voit pidentää käyttöikää ja välttää vikoja ja Yleiset viat lämmityksen ja veden pumpuissa: syyt ja ratkaisut.

Erityistapaukset: milloin rajat eivät ole selkeitä

Lämminvesikierton järjestelmä (LKV)

Tämä on erityistapaus, jossa kiertovesipumppua käytetään ikään kuin ”puoliavoimessa” järjestelmässä. Vesi kiertää lämminvesivaraajasta koko talon läpi ja takaisin, jotta hanasta tulee heti lämmintä vettä. Teknillisesti kyseessä on suljettu piiri (varaaja → putkisto → takaisin varaajaan), mutta vesi on juomavettä ja piirin paine määräytyy vesijohtoverkon paineen mukaan. Käytössä on erityisiä pieniä LKV-kiertovespumppuja – ne ovat sertifioituja juomavedelle (materiaalit ilman kuparia ja lyijyä), teholtaan 5–15 W ja varustettu ajastimella tai tunnistimella.

Puutarhalampien ja suihkulähteiden pumput

Niissä käytetään uppopumppuja, jotka on suunniteltu erityisesti likaisiin vesiin, joissa voidaan pumpata myös suurempia määriä epäpuhtauksia ja jotka ovat hiljaisia (koska ne ovat veden alla). Ne eivät ole eivät kierto- eikä perinteisiä kaivovesipumppuja – vaan oma luokka puutarhapumppuja.

Lämmityspumput (Ilma-vesi)

Nykyaikaisissa lämmityspampuissa (ilma-vesi) on usein sisäänrakennettu kiertovesipumppu ensiöpiirille (kylmäaine) ja toisiojärjestelmälle (vesi). Toisiojärjestelmän (taloympäröinti) pumppu on aina klassinen kiertovesipumppu, joskus integroitu suoraan lämmityspumppuyksikköön. Ulkopuolisen kiertovespumpun asennuksessa on oltava varovainen, että se on yhteensopiva lämmityspumpun integroidun hydrauliikan kanssa.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Voinko käyttää kiertovesipumppua veden pumppaamiseen puutarhasta tai astiasta?

Ei. Kiertovesipumppu on suunniteltu toimimaan suljetussa piirissä ilman painovoiman vaikutusta. Se ei voi luoda riittävästi alipainetta veden imemiseksi eikä myöskään toimisi tehokkaasti työntämällä vettä täytetystä astiasta – sen nostokorkeus on liian pieni (yleensä alle 8 m) eikä sen hydraulinen ominaisuus sovellu avoimiin järjestelmiin. Valitse aina asianmukainen kaivovesipumppu veden siirtämiseen A:sta B:hen.

Miksi kiertovesipumppuni surisee ja miten se vaikuttaa uuden valintaan?

Meluisa kiertovesipumppu voi johtua kavitaatiosta (ilmaa järjestelmässä), kuluneista laakereista, toimimisesta optimaalisen pisteen ulkopuolella Q-H-käyrällä tai liian korkeilla kierroksilla 3. nopeudella. Kun valitset uutta pumppua, valitse ECM-malli portaattomalla säätöllä – pumppu säätää itsestään oikeat kierrokset ja melutaso laskee merkittävästi. Lisätietoja saat artikkelista Pumpun melu: miksi se surisee tai värisee ja miten se poistetaan.

Kuinka monta metriä vesipatsasta tavallinen omakotitalo tarvitsee lämmitykseen?

Tavalliselle omakotitalolle (120–200 m² asuintilaa, oikein mitoitetut putket DN15–DN20, 6–12 radiaattoria) järjestelmän hydraulinen vastus on yleensä 1,5–4,0 m vs. Pumppu ei siis välttämättä tarvitse suurta nostotehoa – tärkeämpää on virtausnopeus. Nyrkkisääntönä: jokaista 10 kW:n lämmitystehoa kohti laske noin 0,43 m³/h ΔT = 20 K:lla. Tarkka laskentatapa löytyy artikkelista Pumpun teho ja virtausnopeus: miten lasket tarvitsemasi arvot.

Onko eroa juomaveden ja teknisen veden pumppujen välillä?

Kyllä, ja se on tärkeää! Juomavedelle tarkoitetut pumput on valmistettava materiaaleista, jotka ovat hyväksyttyjä kosketuksiin juomaveden kanssa (ruostumaton teräs, tietyt muovilajit, ilman lyijyä ja kadmiumia). Tavalliset lämmityksen kiertovesipumput eivät ole siihen sertifioituja. Etsi merkintää "sopii juomavedelle" (engl. "potable water") tai sertifiointia EN 12502, UK:ssa WRAS ja USA:ssa NSF.

Voinko jättää kaivovesipumpun päälle jatkuvasti?

Vytvořil Shoptet | Design Shoptak.cz.