Daline PTE -lämmityskattilan liittäminen varastoainesäiliöön tai lattialämmitykseen
Liittäminen Buderus Dakon Daline PTE -lämmityskattilaan varastoastiaan tai lattialämmitykseen
Buderus Dakon Daline PTE -sähkökattila on kompakti, luotettava ja teknisesti hyvin varustettu laite, joka soveltuu käytännössä paitsi yksinkertaisiin patterijärjestelmiin, myös yhä useammin yhdistettynä varastoastiaan tai matalalämpöiseen lattialämmitykseen. Juuri nämä kytkennät vaativat hieman enemmän suunnittelua, komponenttien valintaa ja säätöjen tekemistä – ja juuri siitä tässä artikkelissa kerrotaan.
Jos et ole vielä miettinyt, kuinka suuren tehon lämmityskattilan tarvitset kotiisi, tai oletko epävarma eri mallien välillä, suosittelen lukemaan ensin artikkelit ”Kuinka suuren tehon Buderus Dakon Daline PTE -sähkökattilan tarvitsen kotiini” ja ”Miten valita Buderus Dakon Daline PTE -sähkökattila – mitä kannattaa huomioida” – molemmat ovat saatavilla samassa Tietopankissa. Oletan tässä, että olet jo valinnut lämmityskattilan ja mietit nyt hydrauliikkaa ja säätöä.
Miksi yhdistää sähkökattila varastoastiaan?
Ensivilkauksella voi tuntua, että sähkökattila ei tarvitse varastointia – sähköä on saatavilla välittömästi, vain kytketään päälle ja lämmittää. Mutta käytännössä asia on toisin, ja syitä on useita.
1. Yötariffin hyödyntäminen (HDO). Jos sinulla on sähkösopimus, jossa on lämmitystariffi (esim. D7 tai D8 Suomen olosuhteissa), saat edullista sähköä vain tietyissä aikarajoissa – tyypillisesti 8–10 tuntia vuorokaudessa, jaettuna useisiin ikkunoihin. Lämmityskattila toimii täydellä teholla edullisina tunteina, lataa varastoastian ja tämä lämpövarasto kattaa lämmityksen kalliimpina tunteina. Ilman varastoastiaa joutuisit pitämään lämmityskattilan päällä myös tariffin ulkopuolella, mikä nostaisi käyttökustannuksia. Lisätietoja tästä aiheesta löydät artikkelista ”Buderus Dakon Daline PTE -sähkökattila ja sähkölämmityksen tariffi – miten säästät”.
2. Lämmityskattilan suojaaminen lyhyiltä sykleiltä. Lattialämmityksellä on valtava lämmöinen hitaus – kerran lämmennyt betonilattia pitää lämpöä tunteja. Jos lämmityskattila säätäisi lämpötilaa suoraan välittömän tarpeen mukaan, se kytkeytyisi päälle ja pois muutaman minuutin välein. Tämä kuluttaa releitä, lyhentää lämmityskattilan käyttöikää ja on energianhukkaa. Varastoastia toimii vaimennuselimena – lämmityskattila lämmittää astian haluttuun lämpötilaan, sammuu ja järjestelmä ottaa lämpöä astiasta vähitellen.
3. Suurempi vesimäärä järjestelmässä. Lattialämmityksellä on itsessään suurempi vesimäärä kuin pattereilla, mutta jos talo on suurempi tai lämmityskattila pienempi, minimivirtaus lämmityskattilan toiminnalle ei välttämättä toteudu. Varastoastia lisää vesimäärää ja vakauttaa hydraulista järjestelmää.
Peruskaavio liittämiselle: lämmityskattila – varastoastia – piirit
Seuraava kaavio näyttää tyypillisen kolmipiirijärjestelmän, jossa on Daline PTE -lämmityskattila, varastoastia ja kaksi lämmityspiiriä (patterit + lattialämmitys):
Tässä kaaviossa lämmityskattila lämmittää pääputkea, joka lataa varastoastian. Jokainen lämmityspiiri ottaa lämpöä astiasta erikseen. Patteripiiri toimii korkeammalla lämpötilalla (tyypillisesti 55–70 °C), lattialämmityspiiri tarvitsee alhaisempaa lämpötilaa (30–45 °C), joten siinä on kolmisuuntainen sekoitusventtiili (sekoitusventtiili) ja pumppu.
Varastoastian koko – konkreettiset laskelmat
Tämä on kysymys, jonka ratkaisen jokaisessa projektissa yhtenä ensimmäisistä. Periaate on yksinkertainen: astian täytyy pystyä varastoimaan niin paljon lämpöenergiaa, että se kattaa lämmityksen tariffivapaan ajan ilman, että huoneiden lämpötila laskee merkittävästi.
Suuntaa antava kaava astian tilavuudelle:
V (litraa) = Q (kWh) × 860 / ΔT (°C)
jossa Q on energia, joka tarvitaan tariffivapaan ajan kattamiseen, ΔT on lämpötilaero latauslämpötilan ja minimikäyttölämpötilan välillä (tyypillisesti 55 – 30 = 25 °C) ja 860 on muunnostekijä (kcal/kWh).
Esimerkki käytännöstä: Omakotitalon lämmönhukka on 8 kW. Buderus Dakon Daline PTE 8 kW -lämmityskattila kattaa lämmitystarpeen. Yötariffi kestää 8 tuntia vuorokaudessa, tariffivapaata aikaa on 16 tuntia. Oletetaan, että kesäaikana keskimääräinen kulutus on 6 kW. Ilman varastoastiaa lämmityskattilan pitäisi toimia 16 tuntia kalliilla tariffilla (osittain). Varastoastian avulla haluamme, että lämmityskattila lataa varaston 8 tunnin aikana ja sen varasto kattaa vähintään 8–10 tuntia tariffivapaan ajan.
Energiaa 10 tunnin aikana 6 kW:lla = 60 kWh. V = 60 × 860 / 25 = 2 064 litraa. Tämä on todella suuri säiliö. Käytännössä suosittelemme kompromissia – esimerkiksi 500 litran säiliö, jolloin lämmityskattila voi tarvittaessa jälkilämmittää 10 tunnin aikana alennetun tariffin jälkeen, tai nostamme ΔT:tä (ladataan 80 °C:seen, otetaan 35 °C:seen, eli ΔT = 45 °C): V = 60 × 860 / 45 = 1 147 litraa. Realistinen säiliö 8 kW:n talolle on siis 300–500 litraa osittaisella kattavuudella tai 800–1 200 litraa täydellä tariffikattavuudella.
Pienempiin taloihin: Daline PTE 4 kW riittää 200–300 litran säiliö, jos talon lämmöntarve on 3–4 kW. Suurempiin kohteisiin, joissa on Daline PTE 14 kW tai Daline PTE 18 kW, säiliön koko on 600–1 500 litraa.
Lattialämmitys lämmityskattilan Daline PTE kanssa – mitä sinun tulee tietää
Lattialämmitys on matalalämpöjärjestelmä. Vaikka lämpöpatterit toimivat tyypillisesti 60–75 °C:ssa, lattialämmitys tarvitsee maksimissaan 45 °C lämmönjakeluun, ihannetapauksessa 35–40 °C. Tämä ero on avainasemassa koko kytkennän suunnittelussa.
Daline PTE -lämmityskattila pystyy säätämään lähtölämpötilan noin 20–85 °C välillä, joten se voisi teknisesti syöttää vettä suoraan lattialämmityspiiriin. Miksi emme kuitenkaan suosittele tätä ilman sekoitusyksikköä?
- Vaurioitumisriski lattialle: Jos termostaatti pettää tai lämmityskattila kytkeytyy korkeampaan lämpötilaan (esimerkiksi kylmäkäynnistyksen yhteydessä), kuuma vesi voi vahingoittaa parkettilattiaa, laajentaa betonia tai tuhota PE-Xa / PE-Rtu -putkia.
- Epätasainen lämmitys: Ilman oikeaa säätöä matalaan lämpötilaan, lattia voi olla paikoitellen liian kuuma (standardi ČSN EN 1264 rajoittaa lattian pintalämpötilan 29 °C:seen asuintiloissa).
- Tehokkuus: Lämmityskattila, joka on säädetty 40 °C:seen, toimii tehokkaasti, mutta ei voi samanaikaisesti syöttää lämpöä pattereihin 70 °C:ssa. Ilman piirien erottamista joudut kompromisoimaan – joko ylikuumentuneet patterit tai riittämätön lattialämmitys.
Sekoitusyksikkö (kolmitieventtiili + kiertovesipumppu)
Ratkaisuna on sekoitusyksikkö lattialämmityspiirille. Se koostuu kolmitieventtiilistä (termostaattinen tai moottorikäyttöinen), kiertovesipumpusta, lämpötilan säätimestä (joskus ulkoisen anturin kanssa) ja muista hydrauliikkakomponenteista (palloventtiilit, ilmanpoistusventtiili, painemittari).
Kolmitieventtiilin toimintaperiaate: venttiili sekoittaa kuumaa vettä tulosta (esim. 70 °C lämmityskattilalta) kylmän paluun kanssa (esim. 30 °C) siten, että lämmönjakeluun menevä lämpötila on haluttu (esim. 38 °C). Sekoitussuhdetta säätelee joko lämpötila-anturilla varustettu termostaatti tai moottorikäyttöinen säätö – jälkimmäinen vaihtoehto on tarkempi ja sopii paremmin suurempiin taloihin.
Jakotukki (jakotukki/keräin) lattialämmityspiireille
Useimmissa lattialämmitysjärjestelmissä on useita putkipiirejä – yksi piiri yhtä huonetta tai vyöhykettä kohden. Nämä piirit yhdistyvät jakotukkiin ja keräimeen (manifoldiin). Jakotukissa on venttiilit, joilla kunkin piirin virtausta säädetään erikseen, tai siellä on termostaattiventtiilit, joita ohjataan huonetermostaateilla (termostaattipäät). Näin voit säätää kunkin huoneen lämpötilaa erikseen.
Hydraulinen erottelu – ensiö- ja toissijainen piiri
Yleinen ongelma käytännössä on hydraulinen häiriö piireissä. Jos lämmityskattila, patteripiiri ja lattialämmityspiiri jakavat saman putkiston ilman erottelua, pumput häiritsevät toisiaan, järjestelmän lämpötila vaihtelee ja säätö on epätarkkaa.
Hydraulisen erottelun ratkaisuja on kaksi:
- Hydraulinen tasoittaja (jakosäiliö, ”hydraulinen nuoli”): Pieni säiliö (5–20 litraa) asennetaan lämmityskattilan ensiöpiirin ja toissijäisten piirien väliin. Se tasoittaa paineet ja virtausnopeudet. Edullisempi ratkaisu, mutta ilman lämmön varastointia.
- Varastosäiliö: Toimii sekä hydraulisena tasoittajana että lämmön varastoimiseen. Tämä vaihtoehto on selvästi parempi järjestelmissä, joissa on sähkökattila ja tuntitariffi.
Suosittelen aina suunnittelussa varastosäiliön priorisointia hydraulisen nuolen sijaan, jos tekniseen tilaan mahtuu riittävästi tilaa ja säiliön investointi maksaa itsensä sähkön säästönä 2–4 vuodessa.
Konkreettinen asennusvaihe – vaihe vaiheelta
Tässä kuvaan tyypillisen asennustavan, joka on käytännössä osoittautunut toimivaksi. Tarkemmat asennusvaatimukset löydät artikkelista ”Daline PTE -sähkökattilan kytkentä ja asennus – vaiheet ja asennusvaatimukset”.
Vaihe 1: Suunnitteludokumentaatio ja laskelmat
Ennen asennusta pyydä ammattilaiselta hydraulinen suunnitelma tai ainakin kytkentäehdotus. On määritettävä: kohteen lämmöntarve, jokaisen piirin teho ja virtausnopeus, putkien mitat, paisuntaastian ja varoventtiilin koko, varastosäiliön tilavuus. Ilman tätä vaihetta asennus tehdään sokkona ja mahdolliset ongelmat tulevat kalliiksi korjata.
Vaihe 2: Lämmityskattilan ja varastosäiliön asennus
Daline PTE -sähkökattila on kompakti laite, joka on tarkoitettu seinäasennukseen. Varastosäiliö asennetaan lattialle – 300 litran säiliölle tulee varata pohjapinta-alaa noin 600–700 mm ja korkeutta 1 400–1 700 mm. Molempien laitteiden tulee olla mahdollisimman lähellä toisiaan, jotta ensiöpiiri olisi lyhyt ja hydrauliset häviöt pienet. Kattilan ja säiliön väliin tulee asentaa pallohanoja huoltoa varten.
Vaihe 3: Ensiöpiiri kattila – säiliö
Ensiöpiiri yhdistää kattilan varastosäiliöön. Siihen tarvitaan oma kiertovesipumppunsa (Daline PTE -kattilassa on sisäänrakennettu pumppu, mutta säiliön kytkennässä on tarkistettava, riittääkö se – riippuu putkien pituudesta ja järjestelmän painehäviöstä). Putkien mitat riippuvat tehosta: 8 kW ja ΔT = 10 K, virtausnopeus on noin 0,7 m³/h, mikä vastaa Cu 22 mm tai teräsputkea DN 20.
Vaihe 4: Sekoitusventtiili lattialämmityspiirille
Sekoitusventtiili asennetaan toissijäiselle puolelle, varastosäiliön ja lattialämmityksen jakotukin välille. Jos sinulla on myös patteripiiri, se menee suoraan säiliöstä ilman sekoitusventtiiliä (tai omalla sekoitusventtiilillä, jos haluat säätää lämpötilaa ulkolämpötilan mukaan). Tärkeää: lattialämmityksen sekoitusventtiilillä tulee olla oma pumppunsa – sen ei tule riippua vain kattilan pumpusta.
Vaihe 5: Sähköasennus
Sähköpuoli on erittäin tärkeä Daline PTE -kattiloissa. Kattila tulee kytkeä erilliseen, suojattuun piiriin – Daline PTE 18 kW vaatii kolmivaiheisen 400 V -liitännän ja vähintään 32 A:n sulakkeen. HDO-vastaanotin (signaali tuntitariffaa varten) tulee kytkeä oikein kattilaan, jotta lämmityselementti toimii vain edullisella tariffilla. Lisätietoja sähköasennuksesta löydät artikkelista ”Daline PTE -sähkökattilan kytkentä ja asennus – vaiheet ja asennusvaatimukset”.
Vaihe 6: Säätö ja asetukset
Tämä vaihe aliarvioidaan usein ja aiheuttaa myöhemmin ongelmia. Sinun tulee asettaa: varastosäiliön lämpötila, sekoitusventtiilin lämpötila lattialämmitykseen, aikataulut (milloin kattila lataa) ja mahdollisesti ulkolämpötilaohjattu säätö (jolloin lämmön tuotto muuttuu ulkolämpötilan mukaan). Daline PTE:ssä on suhteellisen yksinkertainen sisäänrakennettu ohjain – edistyneempään säätöön on suositeltavaa lisätä ulkoinen ohjain. Tähän aiheeseen perehdytään tarkemmin artikkelissa ”Buderus Dakon Daline PTE -kattilan säätö ja ohjaus – asetukset ja ohjelmointi”.
Paisunta-astia ja varoventtiili suuremmassa järjestelmässä
Kun järjestelmään lisätään varastosäiliö, koko järjestelmän vesimäärä kasvaa merkittävästi. Paisunta-astian koko tulee mitoittaa kokonaisvesimäärän mukaan – tavallinen kattilan paisunta-astia 8–12 litraa ei riitä. Suuntaa antava laskelma: paisunta-astia = (järjestelmän kokonaisvesimäärä litroina × 0,05–0,07). 500 litran säiliö + putkisto noin 80 litraa = 580 l yhteensä → paisunta-astia vähintään 40 litraa (käytännössä mieluummin 50 l).
Varo venttiili tulee asentaa 3 barin paineeseen (tavallinen arvo pienenergiäjärjestelmille) ja sen tulee olla lämmityskattilassa, ei minkään sulkuventtiilin takana. Suosittelen aina asennamaan varoventtiilin myös erikseen lämminvesivaraajaan.
Tyypillisiä ongelmia ja virheitä toteutuksessa – esimerkkejä käytännöstä
Olen vuosien varrella nähnyt useita tyypillisiä virheitä, jotka toistuvat eri projekteissa. Listaan ne, jotta voit välttää niitä:
Tapaus 1: Lattialämmitys ilman sekoitusventtiiliä. Asiakas kytki lattialämmityksen suoraan kattilaan, jonka lämpötila oli säädetty 65 °C:een. Tulos: kahden kuukauden kuluttua halkeamia terassissa ja parkettilattian vaurioitumista kahdessa huoneessa. Putkien lämpölaajeneminen 65 °C:ssa (38 °C:n sijaan) oli liian suuri. Ratkaisu: sekoitusyksikön asennus ja lämpötilan alentaminen, mutta parketti piti uusia.
Tapaus 2: Liian pieni paisunta-astia. Järjestelmässä oli 400 litran säiliö ja alkuperäinen 8 litran paisunta-astia kattilasta. Varo venttiili tiputti vettä päivittäin – vettä vuoti. Asiakas luuli, että kattilassa oli vika. Itse asiassa paisunta-astia ei pystynyt käsittelemään veden lämpölaajenemista. Ongelma korjaantui, kun paisunta-astia vaihdettiin 40 litran malliin.
Tapaus 3: Kattila pyörii koko päivän riippumatta tariffista. HDO-vastaanotin oli kytketty, mutta asiakkaalla oli aktivoituna ”hätälämmitys” -toiminto kattilassa, joka ohitti tariffikytkennän alhaisissa ulkolämpötiloissa. Kuukausilasku sähköstä oli 40 % korkeampi kuin sen pitäisi olla. Ratkaisu: kattilan parametrien oikea asetus.
Tapaus 4: Hydraulinen häiriö piireissä. Talo, jossa kolme piiriä (patterit, lattialämmitys alakerrassa, lattialämmitys yläkerrassa) ilman hydraulista erottelua. Kun vain patterien pumppu oli käynnissä, lattialämmityspiirit ”tyhjenivät” – patterien pumppu veti vettä myös lattialämmityshaaroista. Huoneet, joissa oli lattialämmitys, olivat alilämmitettyjä. Ratkaisu: lämminvesivaraajan asennus hydrauliseksi erottimeksi.
Ulkolämpötilaohjattu säätö ja sen edut
Jos investoit lämminvesivaraajaan, kannattaa harkita ulkolämpötilaohjatun säätöjärjestelmän lisäämistä. Ulkolämpötilaohjaus toimii ulkolämpötila-anturin avulla ja muuttaa automaattisesti lämmitysveden lämpötilaa järjestelmässä ulkolämpötilan mukaan – kun ulkona on -15 °C, kattila ja sekoitusventtiili tuottavat maksimilämpötilan; kun ulkona on +5 °C, alhaisempi lämpötila riittää.
Tulos: tasainen ja miellyttävä lämpötila huoneissa ilman, että lämpötilaa tarvitsee säätää manuaalisesti. Energiansäästö kiinteään lämpötilaan verrattuna voi olla 10–20 %. Nykyaikaiset säätimet Daline PTE -kattiloille mahdollistavat ulkolämpötilaohjauksen lisäämisen myös jälkikäteen ilman, että kattilan sisäelektroniikkaan tarvitsee koskea.
Yhdistelmä: lämminvesivaraaja + aurinkosähkö
Yhä useammat asiakkaat kysyvät sähkökattilan ja aurinkosähköjärjestelmän yhdistämistä. Logiikka on yksinkertainen: jos sinulla on aurinkosähköylijäämää päivällä, voit ladata lämminvesivaraajan – lämmitystä ilmaiseksi. Daline PTE -kattila soveltuu tähän hyvin, koska aurinkosähköylijäämän säätölaite (esim. Fronius, SMA tai erillinen tehosäädin) voi säätää kattilan tehoa tasaisesti tai portaittain aurinkosähkön tuotannon mukaan.
On tärkeää, että Daline PTE 6 kW tai suurempi malli pystyy portaittaiseen teonsäätöön (kaikki sähkökattilat eivät sitä pysty). Daline PTE:ssä on mallista riippuen 2–4 tehotasoa, mikä on käyttökelpoista yhteistyössä aurinkosähkön kanssa. Jatkuvaan säätöön olisi ihanteellista PWM- tai 0-10V-teonsäätö – tämä tulee tarkistaa suoraan kunkin mallin teknisestä dokumentaatiosta.
Putkien mitoitus ja pumppujen valinta – käytännön arvoja
Järjestelmän oikeaan toimintaan vaikuttavat myös putkien mitat ja pumppujen valinta. Annan suuntaa-antavia arvoja tavallisille omakotitaloille:
- Pääpiiri kattila – lämminvesivaraaja: tehoihin 8 kW asti Cu 22 mm / DN 20, 14–18 kW Cu 28 mm / DN 25. Pituus ei saa ylittää 6–8 m (syöttö + paluu), muuten painehäviöt on tarkistettava.
- Patteripiiri: jakoputki Cu 22 mm, haarat pattereille Cu 15 mm tai 18 mm. Pumppu parametreilla noin 0,5–1,5 m³/h kuljetuskorkeudella 2–4 m.
- Lattialämmityspiiri: jakelu Cu 22 mm, yksittäiset piirit PE-Xa tai PE-Rtu 16×2 mm tai 20×2 mm. Yhden piirin pituus enintään 80–120 m (riippuu putken halkaisijasta ja hydraulisesta laskelmasta). Lattialämmityksen sekoitusyksikön pumppu tyypillisesti 0,5–1,2 m³/h korkeudella 2–3 m.
Ilmanpoisto – oikean toiminnan perusta
Ilma järjestelmässä on vihollinen numero yksi. Ilmatasku pumpussa voi pysäyttää sen, ilmatasku lattialämmityspiirissä aiheuttaa sen, että jotkut putket eivät lämmitä. Järjestelmän täytön jälkeen jokainen haara on ilmattava oikein. Lattialämmityksessä ilmataskut kerääntyvät yleensä jakotukin korkeimpiin kohtiin – siksi jakotukissa on oltava automaattinen ilmanpoistoventtiili.
Lämminvesivaraajassa on tärkeää, että lämminvesi tulee säiliön yläosaan ja kylmä vesi (paluu) lähtee säiliön alaosasta – näin säiliössä säilyy lämpökerrostuminen (lämpötilojen erottuminen), mikä lisää koko järjestelmän tehokkuutta.
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
Tarvitsenko lämminvesivaraajan, jos haluan lattialämmityksen Daline PTE -kattilalla?
Teknisesti lämminvesivaraaja ei ole välttämätön lattialämmitykselle. Lattialämmitys voidaan kytkeä suoraan kattilaan sekoitusventtiilin kautta ilman lämmön varastointia. Käytännössä lämminvesivaraaja on kuitenkin vahvasti suositeltavaa, jos haluat käyttää yötariffia (HDO) ja alentaa sähkön kustannuksia. Ilman säiliötä kattila pyörii myös kalliina tunteina, mikä nostaa käyttökustannuksia. Jos sinulla ei ole tariffia eikä suunnitelmia aurinkosähkölle, hydraulinen tasaaja (nuoli) on edullisempi vaihtoehto, joka ratkaisee hydrauliset ongelmat, mutta ei lisää lämmön varastointia.
Minkä lämpötilan minun pitäisi asettaa sekoitusventtiilille lattialämmityksessä?
Se riippuu lattiarakenteesta, huoneen lämmönhukasta ja lattiamateriaaleista. Yleinen suositus: syöttölämpötila lattialämmityspiirille 35–42 °C ulkolämpötilassa noin 0 °C. Pakkasina päivinä (-10–-15 °C) voidaan nostaa 45 °C:een. Lattian pintalämpötila ei saa ylittää 29 °C asuintiloissa ja 33 °C kylpyhuoneissa (standardi EN 1264). Oikean arvon määrittää lattialämmityksen laskelma, jonka pitäisi olla osa projektia.
Voinko kytkeä lämminvesivaraajaan myös lämpimän veden valmistuksen?
Kyllä, on olemassa yhdistettyjä lämminvesivaraajia (ns. puskurisäiliöt integroidulla lämminvesivaraajalla tai lämmönvaihtimella). Tällainen säiliö voi samanaikaisesti varastoida lämpöä lämmitykseen ja lämmittää käyttövettä. Se on tyylikäs ratkaisu omakotitaloihin, joissa ei haluta useita erillisiä laitteita. Huomio: lämpimän veden valmistukseen säiliön lämpötilan on oltava vähintään 60 °C (hygienisistä syistä – legionellojen ehkäisy), mikä on otettava huomioon kattilan asetuksissa.
Kuinka suuri teho kattilalla pitää olla, jos haluan sekä lämmittää että ladata lämminvesivaraajan?
Kattilan tehon on oltava riittävä kattamaan talon lämmönhukka ja teho lämminvesivaraajan lataamiseen määritetyssä ajassa. Jos talon lämmönhukka on 8 kW ja haluat ladata 500 litran säiliön 30 °C:sta 75 °C:een 4 tunnissa (ΔT = 45 °C), energia säiliölle = 500 × 1,163 × 45 / 3 600 × 4 = noin 7,25 kWh, eli latausteho noin 1,8 kW/h. Kokonaisteho = 8 + 1,8 ≈ 10 kW. Tässä tapauksessa valitsisit Daline PTE 14 kW, jotta tehoa olisi riittävästi varalla.
Mitä tehdä, jos lattialämmitys ei lämmitä joitain huoneita tasaisesti?
Ensimmäinen asia: tarkista, että kaikki piirit jakotukissa ovat auki. Toinen: ilmaa piirit, joissa on ongelma. Kolmas: säädä hydraulinen tasapaino jakotukissa – jokaisella piirillä on eri pituus ja siten eri painehäviö; pidemmät piirit tarvitsevat suuremman virtauksen, joka säädetään jakotukin säätöventtiileillä (tunnetaan myös tasapainotuksena). Jos olet suorittanut nämä vaiheet ja ongelma jatkuu, tarkista sekoitusventtiili ja syöttölämpötila – liian alhainen lämpötila suurella lämmönhukalla ei riitä. Lisätietoja artikkelissa ”Daline PTE -sähkökattilan yleiset ongelmat ja niiden korjaaminen”.
Voitko liittää Daline PTE -lämmityskattilan olemassa olevaan lattialämmitykseen, jossa on aiemmin ollut kaasukattila?
Kyllä, Daline PTE -sähkökattila voi ottaa kaasukattilan paikan olemassa olevassa järjestelmässä. Hydraulinen rakenne pysyy pääosin samana. On kuitenkin tarkistettava muutama asia: 1) entisen kattilan teho ja onko sähköliittymässä riittävästi kapasiteettia saman tehon saavuttamiseen (sähkökattilat vaativat huomattavasti suuremman sähkötehon kuin vastaavan tehon kaasukattila), 2) paisunta-astian ja varoventtiilin kunto – vanhemmissa järjestelmissä ne ovat usein kuluneet, 3) sopiiko olemassa oleva sekoitusventtiili lattialämmitykseen vai tarvitaanko venttiilin ohjauksen vaihto, 4) säätö – kaasukattiloissa oli erilainen säätöjärjestelmä, joka on mukautettava sähkökattilaan ja tarvittaessa HDO-tariffaan.
Yhteenveto
Daline PTE -lämmityskattilan liittäminen varastoastiaan tai lattialämmitykseen ei ole rakettitiedettä, mutta se vaatii huolellista suunnittelua, oikeiden komponenttien valintaa ja tarkan säädön. Jos nämä kolme ehtoa täyttyvät, saat järjestelmän, joka on mukava, energiatehokas ja pitkäikäinen.
Sähkökattilat, kuten Daline PTE 8 kW yhdessä oikein mitoitetun varastoastian ja lattialämmityksen sekoitusyksikön kanssa, ovat ratkaisu, joka voi aurinkosähkön tai yötariffin käytön ansiosta saavuttaa käyttökustannukset, jotka ovat verrattavissa kaasulämmitykseen – ja samalla vältytään kaasun tarkastusten, savupiipun ja palamisen huolilta.
Jos et ole varma oikeasta mallista, säiliön koosta tai hydraulisesta kytkennästä juuri sinun tapauksessasi, on aina hyödyllistä konsultoida asiantuntijaa tai asennusyritystä – projektin hinta on pieni osa siitä, mitä virheellinen kytkentä voi maksaa.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?
Etkö tiedä mitä valita tai kohtaatko erityistä tilannetta kotona? Kirjoita meille – autamme mielellämme.
