Eshop roka 2025 s vykurovacou technikou

Peiliheijastuskamera

Peiliheijastuskamera on kamera, joka käyttää peiliä kuvan näyttämiseen etsimessä (toisin kuin kamerat, joissa on etsintä varten erillinen tähtäin tai jotka näyttävät kuvan elektronisesti). Nykyään lähes kaikki filmipeiliheijastuskamerat ovat korvautuneet digitaalisilla järjestelmäkameroilla.

Yksisilmäinen peiliheijastuskamera

Nykyään peiliheijastuskameralla tarkoitetaan yleensä yksisilmäistä peiliheijastuskameraa (englanniksi SLR – Single-lens reflex), jossa on kääntyvä peili, joten samaa objektiivia käytetään sekä valotukseen että etsimeen, jossa näkyy aina todellinen kuva. Tämä mahdollistaa vaihdettavien objektiivien, suotimien ja etulinssien käytön ilman, että lopullisen kuvan tarkka esikatselu kärsii.

Yksisilmäinen peiliheijastuskamera ratkaisee myös parallaksin ongelman, joka muissa rakenteissa johtuu etsimen ja objektiivin eri sijainnista. Tavallisessa kuvaamisessa ero on tosin merkityksetön, mutta makrokuvauksessa, jossa muutaman senttimetrin siirtymä tarkoittaa aivan eri kuvaa, tämä on suuri etu.

Digitaalisissa järjestelmäkameroissa on ”tavallisiin” digitaalikameroihin verrattuna kaksi rakenteesta johtuvaa haittaa:

  • Vakiona ei voi kuvata ”näytön kautta” – kun valotusta ei tehdä, peili on alhaalla, joten kennolle ei tule valoa eikä näytöllä ole mitään näytettävää. Useimmat uudemmat mallit ratkaisevat ongelman reaaliaikaisella esikatselutoiminnolla (live view). Tässä tilassa peili pysyy ylhäällä, jotta objektiivin valo pääsee suoraan kennolle. Esikatselua voi silloin seurata takanäytöltä, mutta ei etsimestä. Tässä tilassa kamera tarkentaa yleensä huomattavasti hitaammin, ja hämärässä tai kirkkaassa auringonpaisteessa näytön kuvaa on vaikea nähdä. Näiden haittojen vuoksi kuvaamiseen käytetään useimmiten perinteistä etsintä. Näytön reaaliaikaisesta esikatselusta on hyötyä kuvattaessa jalustalta sekä äärimmäisen matalasta tai korkeasta kuvakulmasta.
  • Vielä vähän aikaa sitten videokuvaus ei ollut mahdollista – ongelma johtuu jälleen peiliheijastuskameran rakenteesta. Useimmissa nykyaikaisissa järjestelmäkameroissa on kuitenkin sarjakuvaustoiminto. Huippumallit pystyvät yli kahdeksan kuvan sekuntinopeuteen. Uudet mallit tarjoavat videokuvauksen jopa UltraHD-tarkkuudella. Videokuvauksessa järjestelmäkameroiden peili on ylhäällä, ja esikatselua voi seurata vain takanäytöltä. Perinteisiin digitaalisiin videokameroihin verrattuna järjestelmäkameroiden etuna on suurempi kenno, jonka ansiosta niiden dynaaminen alue on laajempi, pienin syväterävyys pienempi ja kohinataso alhaisempi. Lisäksi niissä voi vaihtaa objektiivia (paremman piirron ja suuremman valovoiman objektiiveihin). Niiden muoto on kuitenkin ergonomisesti sopivampi valokuvaamiseen kuin videokuvaamiseen. Kaikkien tarvittavien asetusten säätäminen ei ole itsestäänselvyys, eivätkä säätimet aina ole ihanteellisesti sijoiteltuja tai riittävän lukuisia.

Kaksisilmäinen peiliheijastuskamera

 
Kaksisilmäinen peiliheijastuskamera

Kaksisilmäisissä peiliheijastuskameroissa (TLR – Twin Lens Reflex) on toisin kuin yksisilmäisissä kaksi objektiivia: ylempi näyttää kuvan etsimessä ja alempi valottaa. Ratkaisua käytettiin aiemmin, ja sen syrjäyttivät perinteiset tähtäinetsinkamerat, joiden kanssa sillä on monia yhteisiä ongelmia.

Tšekkoslovakiassa kaksisilmäisiä peiliheijastuskameroita valmistettiin merkillä Flexaret, ja ne olivat hyvin suosittuja.

Näennäinen peiliheijastuskamera

Näennäisiksi peiliheijastuskameroiksi (SLR-like, joskus myös EVF-kamerat tai elektroniset järjestelmäkamerat) kutsutaan digitaalikameroita, jotka näyttävät etsimessä objektiivin todellisen kuvan, mutta optisen sijaan elektronisesti. Niissä ei ole peiliä, joten ne eivät ole peiliheijastuskameroita sanan varsinaisessa merkityksessä. Nimitys on alun perin markkinointitermi – sen oli tarkoitus viestiä, että kyseiset digitaalikamerat tarjoavat yhtä hyvän kuvanlaadun ja käyttömukavuuden kuin peiliheijastuskamerat.

Näennäisen peiliheijastuskameran objektiivin takana on suoraan kuvakenno, jonka kuva siirretään etsimen pienoisnäyttöön. Tämä ratkaisee parallaksin ja etulinssien käytön ongelman. Haittana on näytön rajallinen tarkkuus (tarkentaminen ”silmämääräisesti” ei onnistu) ja kuvan hidas päivittyminen silloin, kun kameran elektroniikka ”ei pysy perässä” (esimerkiksi juuri otetun kuvan käsittelyn aikana). Vaikka se on periaatteessa mahdollista, näennäisissä peiliheijastuskameroissa ei ole vaihdettavia objektiiveja.

 

Vytvořil Shoptet | Design Shoptak.cz.