kiinteä polttoaine
Kiinteä polttoaine on polttoaine kiinteässä olomuodossa.
Kiinteiden polttoaineiden tekniikka
Tämä ala käsittelee:
- a) primäärisiin polttoaineisiin varastoituneen kemiallisen energian muuntamista lämpöenergiaksi,
- b) primääristen polttoaineiden muuntamista jalostetumpiin muotoihin (savuttomat kiinteät, nestemäiset ja kaasumaiset polttoaineet),
- c) sellaisten tuotteiden tai raaka-aineiden valmistusta, jotka ovat arvokkaampia kuin lähtöaineena oleva primäärinen polttoaine.
Käyttämällä polttoaineita jalostetummissa muodoissa saavutetaan säästöjen (mahdollisuus automatisointiin ja säätöön) lisäksi myös laadultaan parempia tuotteita, mahdollisuus mekanisoida tuotannon prosesseja ja sitä kautta suurempi tuottavuus ja ihmistyön säästö sekä puhtaampi työympäristö jne.
Polttoaineiden kalorimetrinen ja tehollinen lämpöarvo
Orgaanisen synteesin tunnusmerkki kasveissa on kemiallisen energian varastoituminen; se saadaan auringon säteilyn energiasta. Kasvit syntetisoivat auringon valossa klorofyllin avulla (joka toimii katalyyttinä) monimutkaisia orgaanisia yhdisteitä hiilidioksidista (jota on ilmakehässä keskimäärin 0,04 %) ja vedestä.
Fotosynteesissä syntyy yksinkertaisimman kaavan mukaan orgaanisia aineita ja happea. Tämän kaukaisessa menneisyydessä tapahtuneen reaktion tuotteita ovat fossiiliset polttoaineet, ennen kaikkea kivihiili. Nykyään näin syntyy puuta ja turvetta. Kun polttoaineet poltetaan hiilidioksidiksi ja vedeksi, joista polttoaine aikoinaan syntyi, vapautuu auringon energia lämpönä ja hiilen kiertokulku luonnossa sulkeutuu.
Kiinteän polttoaineen energiasisältö on se kokonaismäärä lämpöä, joka vapautuu, kun sen yksikkömäärä palaa täydellisesti. Kun polttoaineita poltetaan tavallisissa tulipesissä, niiden koko energiasisältöä ei voida hyödyntää, koska savukaasujen mukana karkaa hyödyntämätöntä lämpöä, joka on sitoutunut palamisen tuotteisiin, erityisesti vesihöyryyn. Siksi polttoaineiden lämmön hyödyntämisen kannalta erotetaan toisistaan kalorimetrinen lämpöarvo ja tehollinen lämpöarvo.
Sitä lämpömäärää, joka vapautuu, kun 1 kg polttoainetta (1 m3 kaasua) palaa täydellisesti ja palamisen tuotteet jäähdytetään alkuperäiseen lämpötilaan, jolloin vesihöyry tiivistyy vedeksi ja sen höyrystymislämpö vapautuu, kutsutaan kalorimetriseksi lämpöarvoksi. Käytännössä palamisen tuotteita ei kuitenkaan voida jäähdyttää niin paljon, että vesihöyry tiivistyisi. Poltettavassa polttoaineessa oleva vesi samoin kuin vedyn palamisessa syntyvä vesi karkaa aina palamisen tuotteiden mukana höyrynä luovuttamatta höyrystymislämpöään. Siksi polttoaineen kalorimetrisestä lämpöarvosta hyödynnetään vain tehollinen lämpöarvo.
Polttoaineen tehollinen lämpöarvo on siis kalorimetrinen lämpöarvo vähennettynä palamisen tuotteisiin sisältyvän veden höyrystymislämmöllä.
Polttoaineiden kalorimetrinen ja tehollinen lämpöarvo ilmoitetaan yksikössä kJ.kg-1 tai kJ.m-3. Kalorimetrinen lämpöarvo määritetään kalorimetrillä, ja tehollinen lämpöarvo johdetaan siitä vähentämällä syntyneen vesimäärän höyrystymislämpö.

