Staattinen sähkö
Staattinen sähkö on sähköenergian muoto, joka kertyy materiaalin pinnalle kitkan, erottumisen tai muiden prosessien seurauksena. Kun kaksi materiaalia koskettaa toisiaan tai erkanee toisistaan, niiden välillä siirtyy elektroneja, mikä johtaa sähkövarauksen ylimäärään tai vajaukseen. Varaus jää materiaalin pinnalle ja voi aiheuttaa erilaisia vaikutuksia, kuten pintojen välistä vetovoimaa tai hylkimistä, kipinöintiä tai sähköpurkauksia.

Antistaattinen sähkö on staattisen sähkön vastakohta. Se on sähköenergiaa, joka on joko minimoitu tai nopeasti hajautettu, jotta sähkövarausta kertyisi materiaalin pinnalle mahdollisimman vähän. Antistaattiset ominaisuudet saavutetaan eri tavoin, esimerkiksi lisäämällä materiaaliin antistaattisia lisäaineita, pinnoitteita tai pintakäsittelyjä, jotka mahdollistavat varauksen nopean siirtymisen pois pinnalta. Antistaattisen suojauksen tavoitteena on minimoida staattisen sähkön aiheuttama herkkien elektronisten komponenttien, laitteiden tai materiaalien vaurioitumisriski.
Antistaattiset ominaisuudet ovat toivottavia monilla aloilla ja käyttökohteissa, erityisesti siellä, missä on minimoitava staattisen sähkön aiheuttama elektronisten komponenttien, herkkien laitteiden tai materiaalien vaurioitumisriski. Tällaisia ovat teollisuus, elektroniikka, lääketeollisuus, petrokemian teollisuus, puhdistusala, valmistus ja monet muut. Antistaattiset ominaisuudet saavutetaan eri tavoin, esimerkiksi lisäämällä materiaaliin antistaattisia lisäaineita, pinnoitteita, pintakäsittelyjä tai käyttämällä erityisiä antistaattisia välineitä, kuten rannekkeita tai alustoja.
