juote
Juote on metalli tai metallien eutektinen seos, joka sulaa matalassa lämpötilassa ja on tarkoitettu muista metalleista valmistettujen materiaalien lujaan liittämiseen. Juotteella liittämistä kutsutaan juottamiseksi. Juotteet jaetaan työlämpötilan mukaan (raja on noin 450 °C) pehmeisiin ja koviin.
Pehmeäjuotetta käytetään eniten sähkötekniikassa ja elektroniikassa, joissa se varmistaa komponenttien lujan ja johtavan liitoksen. Sitä käytetään myös kupariputkien, sinkittyjen peltien, säilyketölkkien ja soittimien juottamiseen sekä monissa muissa sovelluksissa.
Yleisimmät juotteet ovat tina-lyijyjuotteita, jotka ovat tinan ja lyijyn seoksia suhteessa 2:1. Hienomekaniikassa juotteena käytetään joskus myös hopeaa.
Elektroniikan koneellisessa ja käsin tehtävässä pehmeäjuottamisessa on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/95/EY (myöhemmin RoHS) suosituksen mukaisesti noin vuodesta 2002 lähtien siirrytty juotteisiin, joiden lyijypitoisuus on pieni (noin 0,3–0,5 %), ensisijaisesti ympäristösyistä. Poikkeukset koskevat juottamista lääketieteessä, ilmailussa ja avaruustekniikassa, puolustuksessa ja osittain autoteollisuudessa. Näillä seoksilla on nimittäin huonommat ominaisuudet (lujuus, väsymiskestävyys / ympäristön lämpötilasta riippuva nopeampi vanheneminen, heikompi kapillaarinen nousu, harvoin ns. tinarutto, oikosulkuja aiheuttavien kuitujen eli ns. whiskereiden itsestään syntyminen ja kasvu, yleisesti korkeampien juotoslämpötilojen tarve sekä epäedulliset vuorovaikutukset eräiden metallien kanssa (juotettavien materiaalien rajapinnalle syntyvät metallienväliset yhdisteet, jotka kasvavat ympäristön lämpötilan ja ajan funktiona)) kuin lyijyä sisältävillä juotteilla. Useimmat epäedulliset ilmiöt voidaan poistaa sopivilla teknologisilla menetelmillä, ja itse seosta onnistutaan parantamaan erilaisilla lisäaineilla (esim. iridium), mutta "lyijyllisten" juotteiden kokonaisominaisuuksia ei ole vielä saavutettu.
Vähälyijyisistä ja lyijyttömistä juotteista on vakiintunut – melko harhaanjohtava – nimitys PBF-seokset (kirjain F tulee sanasta "free", joten se ei ole kemiallisen alkuaineen merkki).
Juotteiden lajit
Jähmettymislämpötilan mukaan juotteet jaetaan:
- Kovajuotteet – sulavat yli 450 °C:n lämpötiloissa, yleensä kuparin, alumiinin ja hopean seokset (messinki).
- Pehmeäjuotteet – sulavat alle 450 °C:n lämpötiloissa, matalassa lämpötilassa sulavat metallit – yleensä tina tai tinan ja lyijyn seokset, joissa voi olla lisänä kadmiumia tai vismuttia.
Tina-lyijy-pehmeäjuotteet
| Tina (Sn) [%] | Lyijy (Pb) [%] | Sulamislämpötila [°C] | Huomautus |
|---|---|---|---|
| 25 | 75 | 271 | karkea juote rakennuspeltitöihin, sulatus liekillä |
| 30 | 70 | 262 | sama kuin edellä |
| 33 | 67 | 180-230 | PM 33, sama kuin edellä, lämpötila-alue tasattu sallituilla lisäaineilla |
| 40 | 60 | 240 | messingin juottamiseen |
| 50 | 50 | 220 | messingin, sähkömittarien ja kaasumittarien juottamiseen, aiemmin myös säilyketölkkeihin |
| 60 | 40 | 190 | Juottamiseen sähkötekniikassa |
| 63 | 37 | 182 | Juottamiseen sähkötekniikassa |
| 90 | 10 | 220 | Käytettiin aiemmin elintarviketeollisuudessa |
Erikoisjuotteet, joiden sulamislämpötila on hyvin matala
| Nimi | Tina (Sn) [%] | Lyijy (Pb) [%] | vismutti (Bi) [%] | Kadmium (Cd) [%] | Sulamislämpötila [°C] | Huomautus |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Rosen metalli | 15,5 | 32,5 | 52 | 0 | 96 | |
| Rosen metalli | 20 | 20 | 60 | 0 | 121 | |
| Woodin metalli | 13 | 26 | 48 | 13 | 70 | |
| Lipowitzin metalli | 13,3 | 26,7 | 50 | 10 | 60 | |
| Arcetin metalli | 25 | 25 | 50 | 0 | 92 | elohopeaan sekoitettuna sulamispiste on jopa 45 °C |

