Eshop roka 2025 s vykurovacou technikou

Aurinkojärjestelmä yhdistettynä lämmityskattilaan tai lämpöpumppuun

Aurinkosähköjärjestelmä yhdistettynä lämmityskattilaan tai lämpöpumppuun – kattava tekninen opas

Kun suunnittelet omakotitalosi lämmitystä ja lämpimän veden valmistusta, törmäät väistämättä kysymykseen aurinkosähköjärjestelmien riittävyydestä. Aurinkokeräimet eivät yksinään pysty kattamaan koko vuoden lämmitystarvetta. Kesäkuukausina niiden tuotto ylittää helposti kulutuksen, kun taas talvella niiden tuotto on murto-osa siitä, mitä talo tarvitsee. Ratkaisu on älykäs yhdistelmä aurinkosähköjärjestelmää ja muuta lämmönlähdettä – kuten kaasukattilaa, pelletti- tai puukattilaa tai lämpöpumppua. Juuri tämä yhdistelmä muodostaa modernien, energiatehokkien järjestelmien perustan, jotka käytännössä osoittautuvat taloudellisesti ja käyttömukavuudeltaan parhaiksi.

Tässä artikkelissa tarkastelemme yksityiskohtaisesti, miten tällaiset yhdistelmäjärjestelmät toimivat, mitkä ovat niiden oikean asennuksen tekniset vaatimukset, mitä suunnittelussa on otettava huomioon ja mitä ei saa unohtaa toteutuksessa. Suuri osa käytännön tiedoista on peräisin suoraan asiakastöistä – olemme nähneet kymmeniä asennuksia, jotka toimivat moitteettomasti vuosia, sekä niitä, joissa huono aurinkopiirin liitäntä olemassa olevaan kattilaan aiheutti ongelmia jo ensimmäisenä käyttövottona.

Miksi aurinkosähköjärjestelmä ei yksinään riitä ja tarvitsee varalähteen

Aurinkokeräin tuottaa lämpöä vain silloin, kun aurinko paistaa – ja jopa silloin sen teho riippuu auringon säteilykulmasta, pilvisyydestä, keräimen puhtaudesta, vuodenajasta ja maantieteellisestä sijainnista. Suomessa voit kesällä laskea noin 5–7 tunnin tehokkaan auringonpaisteen päivässä, kun taas joulukuussa ja tammikuussa tunteja on usein vain 1–2, tai jopa vähemmän. Tasopintakeräimen vuotuinen energiantuotto Euroopassa on noin 700–1 000 kWh, mikä kattaa noin 50–70 % 4-henkisen perheen lämpimän veden vuosikulutuksesta.

Tämä tarkoittaa, että vähintään 30–50 % energiasta on tuotettava muulla lähteellä. Ilman varalähdettä perhe ei saisi talvella ollenkaan lämmintä vettä, tai vain kylmää varaajasta. Siksi jokainen oikein suunniteltu aurinkosähköjärjestelmä sisältää kaksiventtiilisen lämminvesivaraajan, jossa on kaksi lämmönvaihdinta, tai muun tavan integroida varalähde. Koko tämä artikkeli käsittelee juuri tätä.

Aurinkosähkön osuus lämmityksessä vuoden aikana (%) Osuus (%) 0 25 50 75 100 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Lokakuu Marras Joulu Aurinkosähkön osuus lämmityksessä 100 % raja

Tyypillisiä yhdistelmäjärjestelmiä

Käytännössä törmäämme muutamiin tyypillisiin yhdistelmiin. Jokaisella on omat vahvuutensa, tekniset vaatimuksensa ja sopivat käyttöolosuhteet. Käydäänpä näitä läpi järjestelmällisesti.

Aurinkosähköjärjestelmä + kondensoiva kaasukattila

Tämä on yleisin yhdistelmä Suomessa. Kondensoiva kaasukattila on luotettava, suhteellisen edullinen asentaa ja kaasuverkko on saatavilla useimmissa kaupungeissa ja kunnissa. Aurinkosähköjärjestelmä täydentää kattilaa pääasiassa lämpimänä vuodenaikana, jolloin se voi kattaa koko lämpimän veden tarpeen ilman kattilan käyttöä. Kattila ei siis tarvitse toimia kesäkuukausina – mikä ei ole ihanteellista sille, mutta modernit kondensoivat kattilat on suunniteltu tätäkin käyttöä varten.

Teknisesti yhdistelmä toteutetaan kaksiventtiilisen lämminvesivaraajan avulla. Sen alaosan lämmönvaihdin on liitetty aurinkopiiriin ja yläosan lämmönvaihdin (tai sähkövastus, tai suora liitäntä) kattilaan. Kattila kytkeytyy päälle vain, kun varaston lämpötila laskee asetetun rajan alapuolelle – tyypillisesti 45–50 °C. Säätö tapahtuu automaattisesti aurinkosäätimen kautta, joka kommunikoi kattilan kanssa.

On tärkeää säätää säätimen hystereesi oikein. Jos kattila käynnistyy liian varhain, se ”varastaa” auringon työn – varasto lämpenee 55 °C:een yöllä (kattilalla), aamulla tulee aurinko, mutta varasto on jo lämmin eikä aurinkokeräysjärjestelmä aktivoitu, koska lämpötilaero keräimen ja varaston välillä ei ole riittävä. Tuloksena on alhainen aurinkoenergian hyödyntäminen. Oikea säätö: kattila lämmittää vain varaston yläosan ja vain silloin, kun yläosan lämpötila laskee alle 42–45 °C päivän lopussa tai aikaisin aamulla.

Aurinkosähköjärjestelmä + pelletti- tai puukattila (biomassa)

Biomassakattilat, erityisesti automaattiset pelletti- tai puubrikettikattilat, ovat kiinnostavia yhdistettynä aurinkosähköjärjestelmään, mutta niiden suunnittelu on vaativampaa. Pelletti- tai puukattila toimii tehokkaimmin vakaalla teholla – se ei pidä jatkuvasta käynnistämisestä ja sammuttamisesta. Siksi yhdistettäessä aurinkosähköjärjestelmään tarvitaan välttämättä riittävän suuri varasto (puskurivaraaja).

Tyypillinen järjestelmä: aurinkokeräin → lämminvesivaraaja (bivalentti) → puskurivaraaja (akkumulointi) → pelletti-lämmityskattila. Pelletti-lämmityskattila lataa puskurivaraajan, ja puskurivaraaja syöttää lämmitystä ja lämmintä vettä. Aurinkopiiri esilämmittää lämminvesivaraajan alhaalta, mikä vähentää puskurivaraajasta tarvittavaa lisälämmitystä ja siten myös kattilan käynnistysten määrää. Tuloksena on pidempi aika, jolloin kattila toimii vakaasti optimaalisella teholla – palamisen hyötysuhde paranee ja päästöt vähenevät.

Puskurivaraajan koko pelletti-lämmityskattilalle ja aurinkojärjestelmälle tulisi olla vähintään 500–1 000 litraa omakotitalossa, jossa on 15–25 kW:n kattila. Yhdistettynä 8–12 m²:n aurinkojärjestelmään ihanteellinen puskurivaraajan koko on 800–1 500 litraa. Muista, että jokainen puskurivaraajan litra maksaa rahaa ja vie tilaa kattilahuoneessa – tämä on todellinen kompromissi, joka on ratkaistava käytännössä.

Aurinkojärjestelmä + lämpöpumppu

Aurinkojärjestelmän ja lämpöpumpun (LP) yhdistelmä on teknisesti kiinnostavin ja oikein suunniteltuna myös energiatehokkain. Samalla se on yhdistelmä, jossa suunnittelussa tehdään useimmin virheitä – koska molemmat lähteet ovat ”vihreitä” ja asiakas sekä asennusmies olettavat toisinaan, että mitä enemmän uusiutuvia lähteitä, sitä parempi, riippumatta niiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta.

Todellisuudessa pätee tärkeä sääntö: aurinkojärjestelmä ja lämpöpumppu voivat kilpailla keskenään tai täydentää toisiaan erinomaisesti – riippuen siitä, miten ne on kytketty ja säädetty. Lämpöpumppu toimii tehokkaimmin alhaisilla lämpötiloilla (35–45 °C lattialämmitykselle). Aurinkojärjestelmä tuottaa lämpöä lämpötiloissa 40–80 °C. Jos aurinkojärjestelmä lämmittää varastoa 65 °C:seen ja lämpöpumppu samaan varastoon, se käynnistyy vain, kun varasto on kylmä – tämä on oikea kytkentä.

Kaavio: Aurinkojärjestelmä + lämpöpumppu + kaksiventtiilivaraaja Aurinko keräin 2–10 m² Lämpöpumppu ilma/vesi Kaksiventtiili varaaja 200–500 l alavaihdin (aurinko) ylävaihdin (LP/kattila) Aurinkosäätölaite Lämminvesi kylpyhuone, keittiö Lämmitys lattialämmitys/patterit Aurinkopiiri LP-piiri

Hydraulinen kytkentä – avain yhdistelmäjärjestelmän toimintaan

Yleisin syy yhdistelmäjärjestelmien toimimattomuuteen ei ole huono teknologia, vaan virheellinen hydraulinen kytkentä. Olemme nähneet tämän toistuvasti: asiakkaalla on uusi lämpöpumppu, uudet aurinkokeräimet ja uusi varasto – mutta yhdistelmä ei toimi, koska lämpöpumpun paluu menee varaston yläosaan, jossa myös aurinkokeräimen vaihdin sijaitsee, ja molemmat lähteet ”varastavat” energiaa toisiltaan.

Kaksiventtiilivaraaja – lämpötilakerrostumisen periaate

Oikean hydraulisen kytkennän perusta on lämpötilakerrostumisen ymmärtäminen varastossa. Lämmin vesi nousee ylös, kylmä vesi laskee alas – tämä on fysikaalinen laki, jota tulee hyödyntää, ei estää. Oikein kytketyssä kaksiventtiilivarastossa on:

  • Alavaihdin (aurinko) – sijaitsee varaston alimmassa kolmanneksessa, jossa vesi on kylmintä. Aurinkokeräin toimii tehokkaammin alhaisemmalla sisääntulolämpötilalla, keräimen ulostulolämpötila on korkeampi ja lämpötilaero (ΔT) keräimen ja varaston välillä on suurempi → parempi aurinkokeräimen pumppujen teho.
  • Ylävaihdin (kattila/LP) – sijaitsee varaston yläosassa. Kattila tai lämpöpumppu lämmittää vain yläosan haluttuun lämpötilaan (esim. 50–55 °C lämmintä vettä varten). Alaosan pysyy viileämpänä aurinkojärjestelmää varten.
  • Lämminvesipääte – varaston huipulta.
  • Kylmävesitulo – varaston alaosaan (takaiskuventtiilin kautta).

Jotta järjestelmä toimisi mahdollisimman tehokkaasti, on tärkeää noudattaa oikeita asennusperiaatteita. Esimerkiksi asiakkaalla oli oikean kokoinen 300 litran kaksiosainen varastosäiliö, mutta asennusmies kytki aurinkopiirin lämmönvaihtimeen säiliön yläosaan ja lämmityskattilan alaosaan. Tulos: lämmityskattila lämmitti säiliön pohjaa, ja aurinkosäätöjärjestelmä ei havainnut riittävää lämpötilaeroa (ΔT), koska säiliö oli alhaalta lämmin. Tämän vuoksi aurinkopiiri ei käytännössä käynnistynytkään. Kun lämmönvaihtimet kytkettiin uudelleen, aurinkotuotanto kasvoi 60 %:lla.

Kolmisuuntainen venttiili ja piirien prioriteetti

Järjestelmissä, joissa lämmityskattila tuottaa sekä lämmitystä että lämmintä käyttövettä, on tärkeää määrittää lämmintä käyttövettä sisältävän varastosäiliön prioriteetti lämmityspiiriin nähden. Kun varastosäiliön lämpötila laskee asetetun arvon alle, säätölaite kytkee kolmisuuntaisen venttiilin varastosäiliön täyttämiseen – lämmitys kytkeytyy väliaikaisesti pois päältä. Tätä kutsutaan lämmön prioriteetiksi, ja se on standardi kaikissa moderneissa lämmityskattiloiden säätöjärjestelmissä. Aurinkopiiri voi tässä vaiheessa ladata varastosäiliötä samanaikaisesti lämmityskattilan kanssa – sekä ylä- että alalämmönvaihtimet voivat toimia samanaikaisesti ilman ongelmia.

Dimensionointi – kuinka suuri keräinpinta-ala ja varastosäiliön koko?

Yhdistettynä varajärjestelmään aurinkokeräimet mitoitetaan kattamaan 50–70 % vuoden lämmön tarpeesta. Liiallinen mitoitus (yritys kattaa 90–100 %) ei ole taloudellisesti kannattavaa – viimeiset 20–30 % vuotuisesta tuotannosta maksavat kaksi kertaa enemmän asennuksessa, ja lisäksi kesällä esiintyy ylikuumenemista, kun varastosäiliö saavuttaa maksimilämpötilansa ja keräimet ”jäätyvät”.

Suuntaa antavia ohjeita dimensionointiin (voimassa Keski-Suomessa):

  • Tasokeräimen pinta-ala henkilöä kohti: 1,0–1,5 m² (lämmintä vettä varten)
  • Putkikeräimen (tyhjiökeräimen) pinta-ala henkilöä kohti: 0,7–1,0 m²
  • Varastosäiliön tilavuus: 60–80 litraa henkilöä kohti, vähintään 150 litraa 2 hengen taloudelle
  • 4 hengen perheelle: 4–6 m² tasokeräimiä, varastosäiliö 250–350 litraa
  • Yhdistettynä lämmitykseen (aurinkotuen lämmitykselle): 8–15 m² keräimiä, varastosäiliö/puskurisäiliö 500–1 500 litraa

Jos suunnittelet keräinten lisäämistä tulevaisuudessa, valitse varastosäiliö, jossa on riittävästi varaa – varastosäiliötä on paljon vaikeampi ja kalliimpi vaihtaa kuin keräinten pinta-alaa. On aina parempi ostaa hieman suurempi varastosäiliö kuin mitä tarvitset, koska suurempi säiliö tarkoittaa suurempaa lämmön varastointikykyä ja lyhyempiä varajärjestelmän käynnistysaikoja. Lisätietoja dimensionoinnista löydät artikkelista Kuinka suuren tehon aurinkokeräimet tarvitsen kotiini.

Vertailu: Tasokeräin vs. putkikeräin – hyöty varajärjestelmälle Vuotuinen tuotto (2m²) Teho talvella Pinta-ala 4 hengen perheelle Ylikuumeneminen kesällä Asennushinta (suhteellinen) 700–900 kWh heikompi 4–6 m² alhaisempi alhaisempi 900–1 200 kWh huomattavasti parempi 3–4 m² korkeampi (riski) korkeampi (+30–50%) Tasokeräin Putkikeräin (tyhjiö)

Säätö ja ohjaus yhdistetyssä järjestelmässä

Säätö on jokaisen yhdistetyn järjestelmän sydän. Modernit aurinkosäätimet (esim. Resol, Steca, Tecnec ja muut) sisältävät useita lämpötila-antureiden sisääntuloja ja useita ulostuloja pumpuille ja venttiileille. Yhdistettynä varajärjestelmään nämä toiminnot ovat avainasemassa:

  • Differentiaalinen säätö – aurinkopumppu käynnistyy, kun keräimen lämpötila on ΔT astetta korkeampi kuin varastosäiliön lämpötila (tyypillisesti ΔT start = 8–10 °C, ΔT stop = 4–5 °C).
  • Varastosäiliön ylikuumenemisen suojaus – kun varastosäiliö saavuttaa maksimin (esim. 90 °C), säätölaite sammuttaa pumpun ja keräin siirtyy seisontatilaan. On otettava huomioon, että lämmönkantaja höyrystyy paisunta-astiaan – siksi paisunta-astian mitoitus aurinkojärjestelmissä on kriittistä.
  • Jälkikäyntötoiminto (legionellatesti) – säätölaite voi asettaa komennon siten, että varastosäiliö saavuttaa kerran viikossa 60–65 °C:n lämpötilan myös varajärjestelmän avulla – ehkäisee Legionella-bakteerin kasvua.
  • Varastosäiliön jäähdytystoiminto – kesällä, kun varastosäiliö on kerännyt liikaa lämpöä, säätölaite voi yöllä käynnistää pumpun ja luovuttaa lämpöä takaisin keräimen kautta ilmakehään. Tämä toiminto vähentää merkittävästi seisontatiheyttä.
  • Yhteys lämmityskattilan säätölaitteeseen – digitaalisten väylien (OpenTherm, eBUS, ModBus) tai yksinkertaisten kontaktisisääntulojen kautta aurinkosäätölaite voi estää lämmityskattilan käynnistymisen, kun varastosäiliö on riittävän lämmin aurinkosähkön ansiosta.

Käytännössä suosittelemme valitsemaan säätölaitteen, jossa on vähintään 4 lämpötila-anturia yhdistettynä varajärjestelmään: keräin, varastosäiliön alaosa, varastosäiliön yläosa, lämmityskattilan paluu. Perus kahden sisääntulon säätimet eivät riitä yhdistettyihin järjestelmiin.

Aurinkotuki lämmitykselle – todelliset mahdollisuudet ja rajat

Monet asiakkaat kysyvät, voivatko aurinkokeräimet auttaa sekä lämmön että lämmön tuotannossa. Vastaus on: kyllä, mutta realistisin odotuksin. Aurinkotuki lämmitykselle (ns. aurinkoyhdistelmäjärjestelmä) on järkevää vain matalalämpöisessä lämmityksessä – eli lattialämmityksessä tai suuripintaisissa lämpöilmalaitteissa. Säteilijät, jotka on mitoitettu 70/55 °C:seen (vanha standardi), eivät sovellu aurinkotukeen – ne tarvitsisivat liian korkean lämpötilan, jota keräimet eivät saavuta siirtymäkausilla.

Lattialämmitys toimii 30–45 °C:n lämpötiloissa, mikä on lämpötila-alue, jolla aurinkokeräimet voivat toimia tehokkaasti myös keväällä ja syksyllä – juuri silloin, kun lämmitystä tarvitaan. Tammikuussa ja helmikuussa aurinkotuki lämmitykselle toimii vähäisesti (osuus 5–15 %), mutta maaliskuussa, lokakuussa ja marraskuussa se voi saavuttaa 30–50 % päivittäisestä lämmöntarpeesta. Vuotuinen aurinkotuen osuus lämmityksessä on noin 10–20 % kokonaisslämmöntarpeesta – mikä 10 000 kWh/vuosi kulutuksella tarkoittaa 1 000–2 000 kWh:n säästöä.

Yhdistelmäjärjestelmässä tarvitset ehdottomasti suuren varastoastian (puskurivarasto) jonka tilavuus on 500–2 000 litraa. Riittämättömällä varastoinnilla aurinkokeräimet lämmittävät varastoastian nopeasti aurinkoisina päivinä, mutta eivät tuota mitään loppupäivästä – lämpö “hukkuu” pysähtyneisyyteen. Suurempi puskurivarasto mahdollistaa keräinten toiminnan pidempään optimaalisessa lämpötilassa. Lisätietoja keräinten valinnasta löydät artikkelista Litteät vs. putkikeräimet – kumpi tyyppi on kannattavampi.

Yhdistelmäjärjestelmän suunnittelun vaiheet – 5 askelta 1 Energian tarve 2 Varastoastian valinta 3 Keräinten mitoitus 4 Hydrauliikka ja varastoastia 5 Säätö ja käyttöönotto 6 Seuranta ja optimointi Käyttöveden, lämmityksen Lämmityskattila, lämpöpumppu, biomassa Tyyppi, pinta-ala, suunta Kaksiventtiilinen varastoastia Asetukset ΔT, prioriteetit Analyysi, hienosäätö

Taloudellinen arviointi – milloin yhdistelmäjärjestelmä on kannattava?

Kannattavuutta mietitään aina. Tarkastellaan konkreettisia lukuja käytännöstä, jotka ovat realistisia keski-Suomelle vuonna 2024–2025.

Esimerkki 1: Omakotitalo, 4 henkilöä, kaasukattila + aurinkokeräimet

Ilman aurinkojärjestelmää: kaasun kulutus lämmitykseen noin 700–900 m³/vuosi = 420–540 € vuodessa (hinnalla 0,60 €/m³). Aurinkojärjestelmä, jossa 5 m² litteitä keräimiä ja 300 litran varastoastia, kattaa noin 60 % käyttöveden kulutuksesta → vuotuinen säästö 252–324 €. Aurinkojärjestelmän investointi (materiaali + asennus): 3 500–5 000 €. Yksinkertainen takaisinmaksuaika: 11–16 vuotta. Avustuksella (Vihreä koti ja vastaavat ohjelmat) 30–50 % investoinnista: 6–10 vuotta. Takaisinmaksuajan jälkeen säästyneet rahat kerttyvät puhtaana voittona.

Esimerkki 2: Omakotitalo, 4 henkilöä, lämpöpumppu ilma/vesi + aurinkokeräimet

Lämpöpumppu, jonka COP on 3,5, kuluttaa käyttöveden valmistukseen (sama talo) sähköä noin 180–220 € vuodessa. 4 m² putkikeräiminen aurinkojärjestelmä kattaa noin 55 % käyttövedestä → vuotuinen säästö sähkön kulutuksessa 100–120 €. Aurinkojärjestelmän investointi (olemassa olevaan lämpöpumppuun): 2 800–4 000 €. Yksinkertainen takaisinmaksuaika: 24–33 vuotta ilman avustusta – tämä on taloudellisen järkevyyden rajalla. Lämpöpumppu + aurinkoyhdistelmä on taloudellisesti paras silloin, kun lämpöpumppu on joka tapauksessa tarpeellinen ja aurinko vain täydentää sitä – ei ensisijaisena investointina käyttöveteen.

Energian hintojen muutokset ja inflaatio parantavat taloudellista kannattavuutta ajan myötä. Järjestelmät, jotka on asennettu 10–12 vuotta sitten, kun kaasu oli halvempaa, ovat nyt osoittautuneet erinomaiseksi investoinniksi – kaasun hinnat ovat nousseet 2–3 kertaa. Tämä on otettava huomioon päätöstä tehdessä.

Yleiset virheet aurinkojärjestelmän ja varalähteen yhdistämisessä

Vuosien kokemuksen perusteella olemme tunnistaneet useita toistuvia virheitä:

  • Liian pieni varastoastia – 100–150 litran varastoastia 4 m² keräimille. Varastoastia lämpenee maksimiin aamupäivällä, lopun päivän keräimet pysähtyvät. Ratkaisu: varastoastia mitoitetaan aina 50–80 l/m² keräimen pinta-alalla.
  • Virheellinen ΔT-säätö – liian alhainen ΔT start (esim. 2 °C) aiheuttaa sen, että pumppu pyörii lähes jatkuvasti, vaikka lämpötilat ovat lähes samat – pumppu kuluu ja varastoastiassa ei tapahdu tehokasta lämmitystä.
  • Puutteellinen putkieriste – aurinkopiirin putket ilman eristystä menettävät lämpöä matkalla keräimestä varastoastiaan. Kesäpäivänä ulkoruumiin lämpötila voi olla 70 °C – tämä on tarpeetonta lämmönhukkaa ympäristöön.
  • Väärä lämmön siirtokammio – tavallisen auton jäähdytysnesteen käyttö sertifioidun aurinkonesteen sijaan. Aurinkonesteen on kestettävä yli 150 °C lämpötiloja (pysähtyneisyys) ilman hajoamista ja sedimenttien muodostumista. Auton jäähdytysneste ei siihen pysty.
  • Liian suuri keräinten pinta-ala ilman puskurivarastoa – ylisuunnittelu käyttövettä varten ilman varastointia. Kesällä keräin ylikuumenee varastoastian 90 °C lämpötilaan klo 11 ja loput tuotosta hukataan. Ratkaisu: puskurivarasto tai aurinkotuki lämmitykseen.
  • Seurannan puute – ilman tuotannon ja kulutuksen mittausta asiakkaat eivät tiedä, toimiiko järjestelmä oikein. Nykyaikaiset säätimet Wi-Fi-seurannalla mahdollistavat tuotannon seurannan reaaliajassa ja vikojen nopean havaitsemisen.

Jos suunnittelet asennusta tai sinulla on ongelmia olemassa olevan järjestelmän kanssa, kokeile etsiä apua artikkelista Yleiset aurinkosysteemien ongelmat ja niiden korjaaminen tai Aurinkosysteemin käyttöönotto ja säätö.

Yhdistäminen aurinkosähköjärjestelmään (FVE) – kolmen tekniikan synergia

Yhä useammat asiakkaat harkitsevat tänään kolmen tekniikan yhdistämistä: aurinkolämmitysjärjestelmä (keräimet) + lämpöpumppu + aurinkosähköjärjestelmä (FVE). Tämä kolmen tekniikan yhdistelmä on energiatehokkuuden kannalta erittäin kiinnostava: FVE tuottaa sähköä, osa siitä syötetään lämpöpumppuun (lämpimän veden lämmitys ja lämmitys), aurinkokeräimet esilämmittävät lämminvesivaraajan ja vähentävät lämpöpumpun käyttötuntien määrää. FVE:n ylijäämäsähköä voidaan käyttää lämminvesivaraajan sähkövastuksen lämmitykseen, mikä on toinen tapa hyödyntää ylijäämäenergiaa ilman akkua.

Tämä on tänään luultavasti älykkäin ratkaisu uudisrakennuksiin: FVE 5–8 kWp + lämpöpumppu ilma/vesi 8–12 kW + aurinkokeräimet 3–5 m² + kaksiventtiilinen lämminvesivaraaja 300 l. Investointi on suurempi (yhteensä 25 000–40 000 € talon koosta riippuen), mutta riippuvuus ulkoisesta energiasta pienenee minimiin ja järjestelmä voi maksaa itsensä takaisin 8–12 vuodessa nykyisten energiahintojen ollessa huomioitu ja tukiohjelmien ollessa käytössä.

Käytännön vinkkejä järjestelmän valintaan ja hankintaan

Jos olet päättänyt investoida yhdistettyyn järjestelmään, tässä muutamia käytännön neuvoja:

  • Tilaa aina energiatehokkuuslaskelma, älä vain suuntaa-antavaa tarjousta. Jokainen talo on erilainen – suunta, katon kallistus, ympäröivien rakennusten varjo, asukkaiden määrä, olemassa oleva laitteisto.
  • Suosi tunnettuja keräinten ja lämminvesivaraajien valmistajia, joilla on Solar Keymark tai EN 12975 -sertifikaatti. Nämä sertifikaatit takaavat mitatut tekniset tiedot.
  • Aurinkojärjestelmän paisunta-astia on mitoitettava erityisesti aurinkopiirille – ei tavallista painesäiliötä lämmitysjärjestelmästä. Syynä ovat korkeat lämpötilat pysähtyessä (nesteen höyrystyminen).
  • Aurinkopiirin putkistojen on oltava kuparia, ruostumatonta terästä tai hyväksyttyjä muovimateriaaleja, jotka kestävät korkeita lämpötiloja. PEX-putkia ilman UV-suojausta ei saa käyttää aurinkopiirin ulkopuolisessa putkistossa.
  • Asenna aina virtausmittari ja lämpömittari aurinkopiiriin. Ilman mittausta et voi arvioida suorituskykyä ja tarkistaa investoinnin kannattavuutta. Lämpömittarin hinta on mitätön verrattuna kokonaisinvestointiin.

Saat inspiraatiota ja lisätietoja tuotteiden valinnasta vierailemalla aurinkosysteemien kategoriassa atria.fi, josta löydät lämminvesivaraajat, aurinkopumppuryhmät, säätimet ja lisävarusteet.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Voinko liittää aurinkokeräimet olemassa olevaan öljykattilaan ilman lämminvesivaraajan vaihtamista?

Kyllä, mutta edellytyksellä, että olemassa olevassa lämminvesivaraajassa on sopiva liitäntä aurinkokeräimen liittämiselle – useimmissa vanhoissa lämminvesivaraajoissa sitä ei ole. Jos lämminvesivaraajassa ei ole alaliitäntää aurinkopiirille, se on vaihdettava kaksiventtiiliseen lämminvesivaraajaan. Jotkut järjestelmät ratkaisevat tilanteen ulkoisella lämmönvaihtimella (ulkoinen lämminvesivaraaja sarjaan olemassa olevan lämminvesivaraajan kanssa), mikä on toimiva ratkaisu, mutta heikentää tehokkuutta. Keskustele aina hydraulisesta kytkennästä kokeneen suunnittelijan kanssa ennen asennusta.

Onko aurinkojärjestelmä yhteensopiva kaikkien lämpöpumpputyyppien kanssa?

Kyllä, periaatteessa se on yhteensopiva kaikkien tyyppien kanssa – ilma/vesi, vesi/vesi, suolavesi/vesi. Eroja on hydraulisessa kytkennässä ja säädön asetuksissa. Ilma/vesi -lämpöpumput, joissa on integroitu lämminvesivaraaja, voivat olla hankalampia integroida aurinkojärjestelmään, koska lämminvesivaraaja on osa lämpöpumppuyksikköä eikä siinä välttämättä ole standardia liitäntää aurinkopiirille. Tarkista aina lämpöpumppusi tekninen dokumentaatio ennen aurinkojärjestelmän tilaamista.

Mitä tapahtuu aurinkojärjestelmälle kesällä, kun lämminvesivaraaja saavuttaa maksimilämpötilan ja kukaan ei käytä lämmintä vettä (esim. loman aikana)?

Keräin menee pysähtymistilaan – lämmönsiirtoneste höyrystyy ja höyry pääsee paisunta-astiaan. Keräimet kuumenevat 180–220 °C:een. Nykyaikaiset järjestelmät on suunniteltu tätä tilannetta varten, mutta toistuva pysähtyminen lyhentää nesteen ja tiivisteiden käyttöikää. Suositeltava ratkaisu on yöjäähdytysfunktio säätimessä (neste kiertää keräimen läpi yöllä ja poistaa lämmön) tai keräinten peittäminen ennen loman alkua. Lisätietoja löydät artikkelista Aurinkokeräinten huolto ja tarkastus – mitä ja milloin tarkistetaan.

Kannattaako aurinkojärjestelmä, jos minulla on lämpöpumppu, jossa on myös lämmintä vettä lämmittävä toiminto?

Kyllä, yhdistelmä on edelleen taloudellisesti järkevä, vaikka hyöty onkin pienempi kuin yhdistelmä öljykattilan kanssa. Lämpöpumppu on jo itsessään tehokkaampi (COP 2,5–4) kuin sähkökattila tai öljykattila, mutta aurinkolämpö on käytännössä ilmaista, kun taas lämpöpumppu kuluttaa edelleen sähköä kompressorin pyörittämiseen. Kesäkuukausina aurinkojärjestelmä voi kattaa lähes koko lämmöntarpeen, jolloin lämpöpumppu toimii vain vähän tai ei ollenkaan – tämä vähentää kompressorin käyttötunteja ja pidentää sen käyttöikää. Tällaisen yhdistelmän takaisinmaksuaika on pidempi kuin öljykattilan kanssa (koska sähkön säästön hinta on alhaisempi kuin öljyn säästön hinta), mutta sähkön hintojen noustessa ja hyvällä mitoituksella se on silti järkevä, erityisesti kotitalouksissa, joilla on suuri lämmönvesikulutus.

Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?

Etkö osaa päättää vai ratkaisetko konkreettista tilannetta kotona? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.

Älä täytä tätä kenttää:
Vytvořil Shoptet | Design Shoptak.cz.