Asennus ja sijoittelu ilmankuivaajan huoneessa
Miksi sijoituspaikalla on väliä
Myynti- ja huoltotilanteissa törmäämme usein samaan tilanteeseen: asiakas ostaa laadukkaan laitteen, jonka teho on oikein mitoitettu, mutta muutaman viikon kuluttua tulee reklamaatio siitä, että "se ei toimi niin kuin pitäisi" – kosteus huoneessa laskee hitaasti, kompressori käy lähes tauotta ja sähkönkulutus on suurempi kuin tuoteseloste lupaa. Tarkastuksissa selviää yleensä sama ongelma – ilmankuivain on sijoitettu väärin. Se on työnnetty nurkkaan tuolin taakse, kiinnitetty seinään, suljettu vaatekaappiin tai suoraan ikkunan alle, josta puhaltaa kylmä veto. Itse kompressorin teho ja säiliön koko ovat vain puolet menestyksestä, toinen puoli on fysiikka, eli miten ilma virtaa huoneessa ja miten hyvin ilma pääsee laitteeseen ja poistuu siitä.
Tässä artikkelissa keskitymme yksinomaan sijoitukseen ja asennukseen – eli siihen, mikä tulee ajankohtaiseksi vasta sen jälkeen, kun olet valinnut sopivan tyypin ja tehon (tähän on syvennytty tarkemmin artikkeleissa Miten valita ilmankuivain kotiin ja Minkä tehon ilmankuivaimesta tarvitsen huoneen koon mukaan). Jos teho ja tyyppi on ratkaistu, seuraavat rivit näyttävät, miten saat ostamastasi laitteesta kaiken irti ilman turhaa viivästystä, meluisuutta ja lisääntynyttä sähkönkulutusta.
Fysikaalinen periaate – miksi sijainti ratkaisee tehokkuuden
Kondenssikuivain toimii periaatteella, jossa se imee ilmaa jäähdytetyn lämmönsiirtimen läpi, jossa vesihöyry tiivistyy pisaroiksi ja valuu säiliöön tai letkulla pois. Jotta tämä prosessi toimisi tehokkaasti, laitteen täytyy saada jatkuvasti raikasta, kosteaa ilmaa huoneesta ja samalla tilaa, jotta kuiva ja hieman lämmennyt ilma pääsee vapaasti poistumaan takaisin tilaan. Jos imu- tai poistoilmaventtiili on tukossa huonekalujen, verhojen tai seinän taholta, syntyy niin kutsuttu kiertoilma – laite imee omaa jo kerran kuivatettua ilmaa, eikä käsittele koko huoneen kosteaa ilmaa. Tuloksena on, että näyttö näyttää alhaisen kosteuden laitteen välittömässä läheisyydessä, mutta vastakkaisessa huoneen nurkassa ilma pysyy kosteana, seinät hikoilevat ja hometta voi silti muodostua.
Kaikille kondenssi- ja adsorptioilmankuivaimille pätee sama periaate: ilman täytyy olla vapaa kulkemaan sisään ja ulos. Jos tämä reitti on tukossa, laite käytännössä "ruokkia itseään" ja sen todellinen teho huoneessa voi laskea jopa 30–50 % verrattuna tuoteselosteessa testitilanteessa mitattuihin arvoihin.
Perussäännöt sijoituksesta huoneessa
Väli seinistä ja kalusteista
Useimmat valmistajat suosittelevat vähintään 15–20 cm:n etäisyyttä seinistä ja kalusteista laitteen sivuilla ja takana, jossa on imuilmaventtiili. Jos laitteessa on ylöspäin tai eteenpäin suuntautuva poistoilma, on huomioitava myös etäisyys edessä – vähintään 50 cm, jotta kuiva ilma pääsee leviämään huoneeseen eikä törmää heti esteeseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ilmankuivainta ei kuulu työntää nurkkaan kaapin ja seinän väliin, pöydän alle tai portaikon alle ilman vapaata ilmankiertoa.
Sijainti ja asento lattialla
Kannettavat ilmankuivaimet on suunniteltu toimimaan lattialla – siellä on niiden painopiste ja sieltä ne imevät parhaiten ilmaa, joka kosteissa tiloissa (kellarit, autotallit) on viileämpää ja siten kosteampaa juuri lattialla. Asettaminen korokkeelle tai kaappiin ei yleensä ole tarpeen, poikkeuksena tilat, joissa on tulvimisvaara (kellari, jossa on korkea pohjaveden pinta) tai tilat, joissa lattia pestään usein vedellä – siellä suosittelemme pientä jalustaa tai ainakin kumimattoa, joka estää kosteuden tai lian imemisen suoraan kosteasta lattiasta laitteen alimpaan venttiiliin.
Ilmankierto koko huoneessa
Ilmankuivain ei kuivaa pistettä, vaan koko huoneen ilman sekoittamalla ilmaa vähitellen. Siksi on tärkeää sijoittaa se niin, että poistoilma suuntautuu vapaaseen tilaan huoneessa eikä suoraan seinään 20 cm:n etäisyydelle. Pitkissä tai monimutkaisissa huoneissa (esim. L-muoto, olohuone yhdistettynä käytävään) on parempi sijoittaa se lähemmäksi keskustaa tai jopa käyttää useampia pienempiä laitteita yhden suuren sijaan nurkassa.
Sijainti tilan tyypin mukaan
Jokaisella tilalla on erilaiset olosuhteet – eri lämpötila, eri pohjaratkaisu, erilaiset kosteuden lähteet. Yksityiskohtainen katsaus eroista löytyy artikkelista Ilmankuivain asuntoon, kellariin tai uima-altaalle – mikä ero on, tässä keskitymme konkreettisesti siihen, minne laite fyysisesti sijoitetaan kyseisessä tilassa.
Olohuone ja makuuhuone asunnossa
Asuntojen tiloissa yleisin virhe on sijoittaa ilmankuivain suoraan ikkunan alle tai ulkoseinälle, jossa on alhaisin pintalämpötila ja siten paikka, jossa kosteus tiivistyy eniten seiniin. Tämä on loogista "ongelma on suurin siellä", mutta käytännössä se tarkoittaa, että laite imee kylmää ilmaa, joka virtaa ikkunasta, mikä hieman heikentää kondenssimallien tehoa. Parempi ratkaisu on sijoittaa laite vapaaseen tilaan huoneessa, vähintään metrin päähän ulkoseinästä, jotta ilma kiertää koko tilan, myös ongelmallisen nurkan. Tavalliselle asunnolle 40–60 m²:n alueella tavallisella kosteudella suosituin valinta on esimerkiksi SECCO 11l/24h tai hieman tehokkaampi SECCOREALE EL 11l/24h, molemmat ovat kompakteja ja sopivat hyvin myös pienempään huoneeseen ilman suurta etäisyyttä seinistä.
Kylpyhuone ja tilat, joissa on suuri kosteus veden lähellä
Kylpyhuoneessa pätee tiukemmat säännöt – laite on sijoitettava veden roiskeiden ulottumattomiin, eli pois suihkunurkasta ja kylpyammeen alueelta, joka on määritelty standardissa SFS 33 2000-7-701 (ns. suojausvyöhykkeet 0, 1 ja 2). Käytännössä tämä tarkoittaa vähintään 60 cm:n etäisyyttä kylpyammeesta tai suihkusta, eikä laitetta saa sijoittaa suoraan suihkunurkkaan tai paikkaan, johon vesi voi roiskua tavallisessa suihkussa. Jos kylpyhuone on pieni eikä turvallista etäisyyttä voida noudattaa, ratkaisuna voi olla seinään kiinnitetty laite suihkun yläpuolella tai kannettava malli, joka siirretään pois kylpyhuoneesta suihkun jälkeen ja käytetään vain tilan kuivaamiseen avoimilla ovilla.
Kellari, varasto ja autotalli
Kellareissa on tärkeää sijoittaa laite mahdollisen tulvan tai korkean pohjaveden pinnan ulkopuolelle – eli ei suoraan maanpinnalle viemärin sisääntulon kohdalla, vaan hieman ylemmäs, mieluiten muuratuille sokkelille, lavalle tai hyllylle vähintään 15-20 cm:n korkeudella lattiasta. Kellareissa on yleensä alhaisempi lämpötila (usein alle 15 °C), mikä on tärkeää laitteen valinnassa – kondensaatiokuivaimet menettävät tehokkuutensa alhaisissa lämpötiloissa ja alle 5 °C:n lämpötiloissa niille muodostuu jäätä lämmönsiirtimessä, joten kylmiin ja lämmittämättömiin kellareihin suositellaan ennemmin adsorptiokuivaimia tai kondensaatiokuivaimia, joilla on automaattinen sulatustoiminto. Molempien periaatteiden eroja käsitellään tarkemmin artikkelissa Kondensaatiokuivain vs adsorptiokuivain - erot ja vertailu. Suuremmille kellareille, verstastoille ja varastoille, joiden tilavuus on yli 60-80 m³, on käytännössä osoittautunut tehokkaaksi SECCOULTRA 38l/24h, joka selviytyy myös tiloista, joissa on pysyvä kosteuslähde.
Uima-allashalli ja kosteat tilat
Uima-altaiden kohdalla erityispiirteenä on korkea suhteellinen kosteus samanaikaisesti korkeammassa ilman lämpötilassa (tyypillisesti 28-32 °C) ja kloorattujen höyryjen läsnäolo, jotka voivat ajan myötä syövyttää halvempien laitteiden metalliosia. Kuivaimen tulisi sijaita suoraan altaan veden kosketuksen ulkopuolella, mutta kuitenkin paikassa, jossa on hyvä ilmankierto veden pinnan yläpuolella, usein se asennetaan seinään 1,5-2 metrin korkeudella tai integroidaan ilmanvaihtojärjestelmään. Pienille yksityisille uima-allashalleille sopii esimerkiksi SECCOPROF 28l/24h, jolla on riittävä kuivatusteho myös korkeammissa ilman lämpötiloissa.
Asennus - paikallaan pysyvä sijoitus vs seinäkiinnitys
Suurin osa tässä kategoriassa myytävistä kodin kuivaimista on liikuteltavia, vapaasti seisovia laitteita pyörillä tai jalustalla - ne eivät vaadi kiinteää asennusta, vaan vain oikean sijoittamisen edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti. On kuitenkin olemassa myös malleja, jotka on tarkoitettu kiinteään seinäkiinnitykseen, tai liikuteltava laite sijoitetaan tilan säästämiseksi hyllylle tai korotetulle jalustalle. Tällaisessa asennuksessa on noudatettava useita vaiheita:
Ensimmäinen askel on aina tarkistaa, että seinä tai hylly kantaa laitteen painon - suuremmilla kuivaimilla se on 10-20 kg, plus säiliöön kerääntyvän kondensaatin paino, jos letkua ei ole liitetty. Kipsilevyseinä ilman tukea ei sovellu kiinteään kiinnitykseen, vaan on käytettävä ankkureita kantavaan rakenteeseen tai muurattuun syvennykseen. Toinen askel on merkitä vaakasuora viiva vesivaa'alla - jopa pieni kaltevuus voi aiheuttaa, että kellukkeessa oleva merkkivalo syttyy täyden säiliön merkkinä aikaisemmin kuin se todella on, tai kondensaatti vuotaa säiliön ulkopuolelle. Konsolin kiinnityksen jälkeen seuraa kondensaatin poistoputken ja sähköliitännän liittäminen, mihin palataan tarkemmin alla olevassa luvussa.
Sähköliitäntä ja turvallisuusperiaatteet
Kuivaimet liitetään yleensä tavalliseen 230 V:n pistorasiaan, kotikäyttöön tarkoitettujen mallien teho on tyypillisesti 150 W (pienet laitteet kuten SECCO 11l/24h) - 500-600 W tehokkaammille malleille suurempiin tiloihin. Vaikka teho on alhainen verrattuna esimerkiksi ilmastointiin, on noudatettava useita periaatteita:
- Kylpyhuoneissa ja kosteissa tiloissa käytä vain suojausluokkaa vastaavia pistorasioita (yleensä IP44 ja korkeampi) ja vikavirtasuojakytkintä (RCD) 30 mA:n laukaisuvirralla.
- Pitkittäisjohto ei ole pitkäaikainen ratkaisu - jos laite tarvitsee sijaita kauempana pistorasiasta, ratkaise se sähköasentajalla vedetyllä pistorasialla, ei rullattavalla jatkojohdolla, joka on asetettu kostealle lattialle.
- Syöttöjohto ei saa olla kietoutuneena silmukaksi laitteen taakse seinää vasten - se rajoittaa laitteen takaosan jäähdytystä ja joissakin malleissa myös ilmankiertoa imuverkkoon.
- Kellareissa ja autotalleissa, joissa kondensaatiota voi muodostua suoraan pistorasiaan, suositaan korkeammalla seinällä sijaitsevaa pistorasiaa, ei aivan lattian tasolla.
Jos laite käyttää yli 10 A:n virtaa (harvinaista kotikäyttöön tarkoitetuissa malleissa, yleistä enemmän teollisuuskäyttöön tarkoitetuissa kuivaimissa), on tarkistettava myös sulakekytkennän mitoitus, mutta tavallisissa kotikäyttöön tarkoitetuissa malleissa, joita myydään tässä kategoriassa, tämä ei yleensä koske, koska kyse on laitteista, joiden teho on verrattavissa tavalliseen keittiökoneeseen.
Kondensaatin poisto ja sen vaikutus sijoituspaikkaan
Laitteen sijoittaminen liittyy myös siihen, miten ratkaiset kerääntyneen veden poistamisen - yksityiskohtaisemmin käsitellään artikkelissa Kondensaatin poisto - letku vs säiliö, tässä vain lyhyesti sijainnin näkökulmasta huoneessa. Jos käytät sisäistä säiliötä, laitteen on oltava helposti saatavilla säännöllistä tyhjentämistä varten - eli ei sijoitusta syvennykseen, johon pääsee vain vetämällä laite pois hyllyn alta. Useimmissa kotikäyttöön tarkoitetuissa malleissa, joissa on 2-4 litran säiliö ja normaali kosteus asunnossa, säiliö täyttyy keskiteholla kerran 1-2 päivässä, kellarissa korkealla kosteudella se voi olla jopa kahdesti päivässä, joten säiliön tyhjentäminen käytännössä ei ole ylläpidettävissä ilman jatkuvaa poistoletkua.
